Siis tuosta Maverickin linkistä mä ainakin näen PLY 3.4 L = 0,2 uH/m (u:hun pieni alasakara, en tiä mistä saa näppikseltä) Kuvan perusteella sekä 2.0 että 3.4 PLy on samanlaisia litistettyjä kaapeleita.
Firefoxilla näkyy mH, mutta IE:llä oikein µH.Ehkä Microsoftilla on karvainen käpälänsä tässäkin bisneksessä... Ascii näppäinoikotie µ:hen = alt+0181
Täytyyki katsoa kotona mitä Macin Safari näyttää. Mut mä luulin ilman teorian katselua, että isommassa kaapelissa on isompi L?
Ainakin tämä tulikettuversio näyttää myyn myynä. Veikkaanpa, että homma kusahtaa oletusfontin puutteellisuuteen tai käytettävään merkkikoodaukseen.
Teoriassa joo (ja varmaan käytännössäkin), mutta tässäpä Steven pohdintaa asiasta ja sen merkityksestä (ellei jo ollutkin linkattuna aiemmin?): http://www.rwonline.com/reference-room/wired-4-sound/rwf-lampen2.shtml
Sorry että ilmaisin asian epäselvästi: "Teoriassahan" muurahaisten rauhallisempi käveleminen Kiinassa parantaa äänentoistoa täällä Suomessa, signaali/kohina-suhde parantuu aivan takuuvarmasti teoriassa. Laitteiston laatu ja kuulon tarkkuus käytännössä määräävät minkä suuruisella muutoksella on merkitystä. Aivan sama onko bi-wiring vai bi-amping, siis niin kauan kun emme puhu skin-efektistä. Kyllä, twiikkailu tähän malliin on suhteellisen halpaa mikäli käyttää "Bilteman lakuja", ja miksi ei käyttäisi? Ei tässä kukaan ole puhunut mistään tyytymisestä. Oleellista on ymmärtää että eivät ne kalliit piuhat ole mitenkään parempia tässä suhteessa, esim. pieni induktanssi saavutetaan oikealla geometrialla eikä se mitään maksa. Joissain "huippukaapeleissa" on jopa törkeän iso induktanssi koska ovat minimoineet kapasitanssin. Ymmärsit tuon ruuvipenkin väärin. Juuri siksi että pääsi ei ole penkissä ei sillä pienellä diskantin vaimentumisellakaan ole niin merkitystä. Entä huoneen akustiikka? miten se muuttaa sointitasapainoa jälkikaiunnan kautta? Äänentoistossa on lukuisia vaiheita joissa voi tulla pieniä vääristymiä. Miksi korjata asia vain kaiutinpiuhassa ja unohtaa muualla?
Ottamatta juuri kantaa muuhun kaapelikeskusteluun, tällaiseen linkkiin törmäsin joskus, ja tässä on aina mainiosti käsitelty kaapelifysiikkaa varsin rankalla tavalla: http://www.st-andrews.ac.uk/~jcgl/Scots_Guide/audio/Analog.html Lukekaa varovasti, saattaa sattua päähän jos ei ole kova pää. Viimeisten sivujen keskustelu on ollut mainiota, ja tuolla perusteella voisin melkein innostua bi-wirettämisestä rennomassa setissä jossa olisi jopa bi-wire liittimet. (toisessa on aktiivit ja Cordialin mikrofonikaapelit, ja näiden kanssa en tod jaksa säätää enempää). Hassua, joku sai minulle bi-wirettämisen perusteltua lähes järkevästi. Sitä sivuutaan myös tuossa antamassani linkissä.
Keskustelun pohjalta päätin panostaa edulliseen Supra Ply 3.4 -kaapeliin. Edellinen kaapeli oli 5 m:n ja 1,5 mm2:n kuparikaapeli (Tasker c192ts). Samaa kaapelia on myös kaiuttimen sisällä, joten yhteensä kaapelia vahvistimelta elementtiin tuli 6 m, joka oli vähän liikaa mielenrauhalle. Tässä pari kuvaa uudesta 4 m:n kaapelista. Ensimmäinen on "au naturel" ja jälkimmäinen valmis kaapeli, johon on lisätty musta nylon-sukka, banaaniliittimet ja kutistesukkaa liitoskohtiin. Tarkoitus on uusia myös kaiuttimen sisäinen johdotus samalla kaapelilla. En ole vielä vertaillut kaapeleiden äänellisiä eroja, mutta epäilen niiden jäävän marginaalisiksi muiden tekijöiden peittäessä kaapelien erot. Toisaalta kaapelin pitäisi nyt olla sähköisiltä ominaisuuksiltaan täsin riittävä ja mielenrauha on näin ollen taattu. Jos käteen ei muuta jää, niin ainakin uusi kaapeli on ulkonäöltään vakuuttavampi kuin entinen naru. :king:
Mitkä nuo banaanit on? Tekis kyllä mieli ihan testimielessä koittaa DNM:n kaapeleita joita Eposien kaiuttimien sisällä on käytetty. Ne ainaki on mittausten valossa aika huonot. R= 50 ohm/km ja L=1,12 uF/m:weep:
Sama kuin: onko kivempi syödä suklaata paljon eli riittävästi kuin vain maistella liian vähän, josta tulee vain vihaiseksi ja tulee himo ottaa heti taksi ja mennä ostamaan lisää suklaata. Liika on aina parempi kuin vajaaksi jääminen. Kun maalataan autoa, kannattaa mieluummin maalata kolmeen kertaan kuin jättää vasen puoli maalaamatta maalin loppuessa kesken. "Liian paksun" kaapelin hyödyt ovat moninkertaisia mahdollisiin haittoihin nähden. Kaduntallaajalla ei ole vaaraa joutua todella selvästi liian paksujen kaapelien käyttäjäksi, johtuen kustannuksista. 50 cm paksu kaapeli maksaa enemmän kuin talo ja autot ja anopit yhteensä. 5 cm paksukin vielä toimii audiolla ihan hyvin, mutta tuskin kukaan maallikko harrastaa edes niin paksuakaan, eli kaikki amatöörin päähän pälkähtävät paksuudet ovat kaikissa tapauksissa ohuita, liian ohuita ennemminkin. Nostureissa ja valtamerialituksessa ja tunneleissa ja laivoissa ja junissa ja voimaloissa käytetään niitä oikeasti paksuja jöötejä, koska häviöt ruipelokaapeleilla olisivat liian suuria, kaapeli toimisi lämmityslaitteena tai höyrystyisi savuna poikki. Myös valovirta-hitsauskoneiden hitsauskaapelit ovat oikean paksuisia audiolle, subbareille etenkin. Telakoiden voimavirta-hitsikoneiden piuhat alkavat ehkä mennä överiksi, siis piuhat, joilla hitsataan 10 cm paksua peltiä eli täytetään 5 cm syvää monttua lievästi paksulla puikolla.
Sori, kirjoitusvirhe.... tarkoitin kaiutinjohtoja enkä kaapeleita. Onko niistä haittaa jos on liian paksut?
Aijai, nyt on helppoa rahaa tarjolla Hifiharrastajat.org-hihhuleille. Koskas käyt alspe kuittaamassa hillot?
Jaa'a. Missäs vaiheessa olen sanonut, että 100% varmasti kaapeleissa on selvästi kuultavia eroja? Te vaan kiellätte kaiken paitsi kaiuttimet, akustiikan ja etenkin SUBBARIT Mä oon avoin kaikelle.:thumbsup:
Keskilaatuisen ja huippukaapelin erottaminen toisistaan, korvien avulla ja valvotussa sokkotestissä, on mahdotonta. Joka muuta väittää, käyköön ENSIN hakemassa sen miljoona taalaa pois kuleksimasta, siinä on todistetta riittävästi. Huonon kaapelin kyllä erottaa muista, mutta miljoonaa taalaa ei luvata huonon ja muun kaapelin erottamisesta korvien avulla. Eli kun kaapeli on niin huono, että audiotaajuisilla mittalaitteilla se eroaa muista, silloin korvakin sen erottaa. Lähinnä diskanttikadon vuoksi ja lisäksi subbarikäytössä kaapelin ylikuormittuminen kuuluu ja näkyy mittareissa. Kaapelitutka luonnollisesti erottaa ihan kaikki kaapelit tosistaan, jopa kaksi samanlaista huippukaapelia eroaa toisistaan, pelkkä kaapelin asentokin jo näkyy tutkassa. Mutta ei ole hyödyllistä tutkia audiokaapelia mikroaaltotaajuuksilla. Sama jos katselisi Mona Lisaa tunnelointimikroskoopilla, ei pääse nauttimaan taiteesta aiotulla tavalla.