Olen pitänyt kovasti Sujata Masseyn teoksista. Hänen teoksensa ovat Japaniin sijoittuvia dekkareita, joiden pääosassa seikkailee Japanin Amerikkalinen Rei Shimura. Rei on ammatiltaan antiikkikauppias, ja joutuu aina tapahtumien keskipisteeksi. Sarjan ensimmäinen osa saikin joskus jonkin dekkaripaljonnon. Juuri päättyneellä kesälomalla sain luettua sarjan viimeisimmän suomennetun teoksen, Rei Shimura taifuunin silmäsä. Lisäksi luin linnunrata sarjan 4 viimeisintä kirjaa, sarjan ensimmäisen osan luin viime jouluna. Seuraavaksi on tarkoitus lukea uusin Harry Potter englanniksi, luultavasti se venyy syys- tai joululomalle, kun on taas aikaa lueskella. Maaliskuussa tulee taas uusi Massey Sujatan teos suomennettuna. Luettua tulee lähinnä lomilla, lomat tulee vietettyä kotona porukoiden luona. Siellä saa aikaiseksi yleensä lueskella. Joensuun yksiössä ei yksinkertaisesti jostain syystä tule luettua.
Aika vähän tulee kirjoja luettua, mutta aina silloin tällöin innostuu vähän enemmän. Suosikkigenret ovat scifi ja fantasia ja vain englanninkielisiä kirjoja luen. Tällä hetkellä työn alla on Jean M. Auelin Earth's Children-sarja, kolmannen sain juuri pari päivää sitten luettua ja neljännen olen aloittanut. Paljon olen myös netistä lukenut Xena-fanfictionia, runsaasti roskaahan siellä on seassa, mutta parhaimmat kirjoittavat tekevät kyllä laadukasta luettavaa. Jos kiinnostaa niin täältä -> http://www.merwolf.com/ tai täältä -> http://www.art-with-attitude.com/ on hyvä aloittaa.
Sitten voin suositella ainakin Metoriittia Brownilta, oli mielestäni saman tasoinen tuon Angels and Demonsin kanssa, mutta eri aihealueelta. Nyt on menossa Crichtonin Pelon Ilmasto, jota voin suositella jos piti tuosta Meteoriitista. Mitä seuraavaksi? Onko olemassa sellaista sivua, jonne kun syöttää muutaman kirjan, niin tulee vastaukseksi suosituksia? Leffoillahan tällainen joskus oli.
Luen melko vähän, ei vain jaksa. Nyt viime aikoina on kuitenkin tullut napattua kirjaa käteen useammin. Viimeksi meni Harry Potter and the Deathly Hallows alle viikossa, mutta kyseinen kirjasarja onkin itselle lemppari. Nyt on kesken tämä Everett Truen kirjoittama Ramones-kirja Ramonesin tarina.
Loppusuoralla Ian Christen Pedon Meteli - Heavy metallin uusi ja vanha testamentti. Vallan mukavaa ja "sivistävää" lukemista hevin syntymästä nykypäivään. "Death metal ei ollut antimusiikkia vaikka muistuttikin soundiltaan erehdyttävästi raekuuroa."
George Martinin All you Need Is Ears (harvinaisen onnistunut nimi Beatlesin ex-tuottajan elämäkerralle). Luin kahtena iltana suorastaan ahmaisemalla, olikin yllättävän valaiseva teos, käsitteli paljon levytuottamista ja musiikkia yleensä, ei vaan Beatlesia. Lukiessa tuli kumma fiilis monin kohdin, että tämän olen lukenut joskus aiemminkin. Kesti hetken oivaltaa, että Markku Kosken ansiokkaana pidetty Beatles - erään yhtyeen anatomia sisältää suomeksi monta kohtaa Martinin kirjasta lähes sanasta sanaan -lähdettä mainitsematta. Alensi kyllä hieman Kosken kirjan arvoa, jota on hehkutettu vuosien aikana ehkä liikaakin, vaikka onhan sillä ansionsa. Martinin kirja puolestaan oli älykäs, ironinen ja paikoin pisteliään huumoripitoinenkin teos, epäilemättä tekijänsä näköinen. Erityisen valaisevia olivat musiikkiteollisuuden ja äänittämisen teknisten seikkojen selvittelyt, jotka väännettiin käytännössä rautalangasta siten, että kaltaiseni humanoidipökkelökin niistä jotain ymmärsi. Nyt kun kesän Beatles -annos on luettu, onkin aika siirtyä kahden merisotahistoriallisen teoksen pariin...
Kiitos vinkeistä. Etsin googlella tuollaista sivua mutta en vielä ainakaan löytänyt yhtään pätevän oloista. Sellaisia varmasti on, mutta pitäisi ehkä kysellä enemmin jossain bookforumilla tms. Jos kiinnostusta on niin kokeile googlella "similar books" tms. haulla. Sillä tuli ainakin joitain tuloksia, mutta oma selaamisinnostus loppui.
Itselläni on ihan päinvastaiset fiilikset tuosta Meteoriitista. Aika p*skaa suoraan sanottuna. Digital Fortress eli Murtamaton linnake se vasta ankea kirja onkin. Ei hyvänen aika miten voikin olla noin huonoja kirjoja maailmassa. :thumbsup: Ne kaksi muuta Brownin kirjaa ovatkin sitten ihan luettavia ja mielenkiintoisia vaikka eivät nekään mitään Shakespearea ole.
No jaa, itse ajattelin jo Vinskin koodia lueskellessa, että onpahan melkeista soopaa ja kuin tehty b-luokan leffaa varten. Ruskean kirjat ovat kaikki aika samaa tuubaa, tosin kyllä niitä ihme ja kyllä lukee läpi - tosin Fortresskin jäi kesken...mutta se siitä. Ruskean kirjoissa on vähän sama ilmiö, kuin Remeksen kirjoissa, luet yhden, niin olet lukenut ne kaikki. Mutta se siitä... Tuli katsottua hieman tarkemmin Unelmien sielunmessun alkutekstit ja tarttui kirjailijan nimi mieleen, jonka kirjaan leffa perustuu. Ja tietenkin seuraavana päivänä kirjastoon etsimään kirjailijan kirjoja. Käteen tarttui Hubert Selby Jr:n ODOTUS. Täytyy myöntää, että Selbyllä on selvästikin taitoa kirjoittaa. Tosin Odotus oli itselle melkoinen yllätys kirjan rakenteen osalta. Kirja kertoo tarinaa yksittäisen henkilön monologin kautta. Välillä otetaan kantaa yhteiskunnan tilaan ja sen tiettyihin epäkohtiin - varsinkin Amerikan maan tilaan. Tosin kirjailija yrittää tehokeinollaankin(siis monologilla) tuoda esiin sitä sairautta, jota nykyään on liikkeellä, kun ihmisillä ei ole muuta kuin aikaa... Kirja oli odotuksiin nähden pettymys, tosin nettiä hieman selailemalla saakin kuvan, ettei Selby tällä "uutuudellaan" pääse esim. Requiem for a Dream kirjansa tasolle. No tulipahan luettua jotain taasen...
Makuja on monia, lähinnä lähdin siltä pohjalta liikkeelle, että tällä kysyjällä oli vaikeuksia päästä kirjan loppuun ja minä huomasin, että nuo meni kepeästi, sellaisena lomalukemisena. Pääsee lukemisen makuun. Tuossa joku myös sanoi Mäestä, että lue yksi olet lukenut kaikki. No toinen vares menossa audio-cd:nä, ja täytyy sanoa, että nuo sopii työmatkakuunteluun loistavasti. "Homma haisee kuin bordellin takahuoneen nurkassa lojuva pessaari" -lauseita kuunnellessa ei jää pahalle tuulelle Kuuntelin Brownin A&D ja toimi, Saatana saapuu moskovaan oli aika urakka ja finlandiavoittaja Kesän varjot jäi kesken, ei pysty, liian hapokasta. Seuraavana odottaa: EP105_ImpossibleDreams.
Viimeksi luin Alex Bellosin kirjan Futebol - brasilialainen elämäntapa. Nimi kertookin jo kaiken olennaisen. Bellos kertoo, kuinka matkusti halki Brasilian haastatellen paikallisia jalkapallokannattajia, -pelaajia ja muita lajin vaikuttajia. Jalkapallosta kiinnostuneelle suosittelen, brassifutiksen ystävällehän tämä on pakollinen. Nyt parhaillaan kesken: - Gabriel García Márquez: Patriarkan syksy - Veijo Meri: Manillaköysi
http://www.aikakone.org/arvostelut/k00heraaminen.htm Risto Isomäen Herääminen tuli luettua ja oli oikein mukava kirja. Tuossa linkkinä jokin arvostelu tms. siitä. Nyt aloittelemaan Arkadi ja Boris Strugatskin STALKERia.
Sain juuri loppuun Hynysen Rakkaudella, Hynynen-kirjan ja taattua kamaahan se oli. Hienosti mies kiteyttää miesten ja naisten välisiiä eroja sekä parisuhteen ongelmatilanteita
Hynynen on tosiaan omaa luokkaansa eikä kommenteista voi naisenakaan loukkaantua jos yhtään huumorintajua riittää. Nasevia oivalluksia ja lennokasta tekstiä. Muuten voin suositella esim. Ilkka Remeksen kirjoja, aikas monta on jo tullut luettua ja syksyllä taas ilmestyy uusi..
Hävetyttää myöntää muutama näistä opuksista Potterit, oletettavasti kaikki jos niitä ei enää tule lisää. Stephen King koko tuotanto vuoteen 1995 saakka, silloin riitti (korjaus, luin myös Dark Tower IV Wizard and Glass 1997, pitäisi lukea koko sarja, parasta Kingiä vaikkakin kovin erilaista). Hyperionit (korkeimmat suositukseni tälle) Da Vinci Code (surkeaa roskaa) Fragile Things (Neil Gaiman, kokoelma lyhyitä tarinoita) Jonathan Strange & Mr. Norrell (tämän luin viimeksi) A Song of Ice and Fire (kaikki ilmestyneet, suosittelen poliittisesta fantasiasta pitäville) Lord of the Rings (3-4 kertaa) Hobitti (ja Hobbit ) Silmarillion Terry Pratchett (kaikki vuoteen 1997 saakka, pitäisi alkaa taas lukemaan uudempia) The Hitchhiker's Guide to the Galaxy (jos joku ei ole vielä lukenut niin nopsaan kauppaan tai kirjastoon) Neuromancer (seuraavat kaksi kuuluu sarjaan ja kaikki alemmat William Gibson) Count Zero Mona Lisa Overdrive Virtual Light (seuraavat kaksi kuuluu sarjaan) Idoru All Tomorrow's Parties The Differenge Engine Burning Chrome (kokoelma lyhyitä juttuja) City of Night 1-3 (Dean Koontz, aikoinaan lukenut enemmänkin hänenkin kirjojaan) Clive Barker vanhempaa tuotantoa Muutama Remes Tuntematon sotilas Sinuhe Egyptiläinen (Mika Waltari) Slaughterhouse Five (Kurt Vonnegut) Coetzee (Nämä kolme kirjailijaa hieman liian todentuntuisia omaan makuun, alkaa pelottamaan) Brink Pamuk Little Women The Cat in the Hat Narnia The Count of Monte Cristo Don Quixote Dr Jekyll and Mr Hyde Robinson Crusoe Alice's Adventures In Wonderland Frankenstein Moby-Dick Nineteen Eighty-Four
Kesälomalla plarasin suurella mielihyvällä mm. seuraavat: - Arto Paasilinna: Jäniksen vuosi - Arthur C. Clarke: 2001 A Space Odyssey - 2001 avaruusseikkailu - Umberto Eco: Il nome della rosa - Ruusun nimi Eikä tässä vielä kaikki kun vihdoinkin saatiin juonen päästä kiinni.. Lukeminenhan on pääosin miellyttävää puuhaa! :thumbsup:
Anton Tshehov : Turha voitto. Kirjoittanut Tshehov tuon kirjan 22 vuotiaana. Ihan hauska tekele kyseinen kirja on. Kirja tuntuu simppeliltä , mutta lukiessa hieman sai käyttää välillä aivojakin. Hyvä pieni kirja - 147 sivua vain. Suosittelen. "Nykyisistä nimistä aiheuttavat ongelmia muun muassa venäläiset nimet siksi, että Venäjän ulkomaanpasseissa käytettävä nimien translitteraatio poikkeaa suomessa käytetystä. Jos passissa lukee sukunimenä ”Chekhov”, niin pitäisikö käyttää tätä kirjoitusasua, vaikka kyseessä on aivan sama nimi kuin se, joka on totuttu suomessa kirjoittamaan ”Tšehov” (tai ”Tshehov”? Asia on ratkaisematta, mutta jälkimmäistä tapaa voi perustella sillä, että se on kansallisen standardin mukainen." Esimerkiksi löytyi netistä... http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/6.5.html
Tämä pitää paikkansa. Nämä Scarpetta-kirjat on hiuksia nostattavan huonosti käännetty. Yhtenä pienenä esimerkkinä, jenkkien liittovaltion yksi poliisiyksikkö ATF (eli Alcohol, Tobacco, Firearms), on suomennetuissa kirjoissa käännetty lyhenteeksi ATT (tjsp). Samalla logiikalla pitäsi olla tietysti sitten FBI käännetty tyyliin LTO (liittovaltion tutkimusosasto). Lääketieteellisten termien käännökset ovat myös ihan metsässä, kieli on moninpaikoin niin kankeaa, että suomennoksesta näkee ihan sanatarkkaan mitä alkuperäinen englanninkielinen teksti on ollut.
Tässä syksyn tullen on pari kirjaa tullut luettua. Ilkka Remes ja kirja 6/12. Samaa Remestä kuin aikaisemminkin, ei uponnut. Toinen oli "ekotrilleriksi" itseään nimittävä Pedot. Liian pitkä kirjaksi, aihe varsin mielenkiintoinen ja loppujen lopuksi ihan hyvä twistikin löytyi.
Ymmärrän täysin. Samasta syystä en ole kolmeen neljään vuoteen Remeksen kirjaa avannut, koska ne on kaikki niin samanlaisia. Muistaakseni viimeisin, jota olen lukenut oli Hiroshiman Portti. Vieläkin kesken, kun mielenkiinto lopahti täysin puoli välin paikkeilla. Ne kaikki kirjat ovat niin samanlaisia ja saman kaavan mukaan tehtyjä ,ja vielä jännitys ja ratkaisu kohdat on painoitettu kaikissa kirjoissa samoihin paikkoihin. Ehkä pieni loma ja itse tutkiskelu kirjoittamisesta olisi Remeksellä paikallaan.