No tuossahan sanotaan että rajoitettu levitys yhdellä kopiolla. En edes uskalla arvata mitä yhden tai parin tekstitetyn filmikopion valmistus maksaisi.
Olisiko sitten ollut parempi jättää koko leffa esittämättä Suomessa teattereissa? Kukaan ei pakota leffateatteriin, jos tekstien puute häiritsee.
Suomessa ei sitten opittu jenkkien toilailuista http://www.fs-film.fi/showPage.php?page_id=1086&movieId=1535 On kyllä aika hirveät kannet. Ei voi muuta sanoa.
Todella kaunis elokuva niin visuaalisesti kuin tarinaltaan. Harmi että tällaisia leffoja ei tule laajempaan levitykseen. Kaikenlaista huttua kyllä esitetään usean kopion voimin.
The Fountain oli todellakin yksi parhaista koskaan tehdyistä elokuvista. Noin viisi päivää sitten näin, enkä voi vieläkään oikein miettiä mitään muuta. Uskomattoman kaunis elokuva, ja vie jokaisen niin perimmäisten kysymysten äärelle ettei tästä voi olla pitämättä, ellei sitten mene tuo tarina ohi. Se on kyllä valitettavan monilta mennyt, koska niin paljon huonoja arvosteluita on löytynyt, ja niin paljon valitusta katsojilta. Mieletön helmi, toivottavasti tällaisia elokuvia tulee jatkossakin, mieluummin nopeammassa tahdissa kuin 20 vuoden välein. Minun suosikkileffojeni lista on jo pidemmän aikaa ollut varsin pysähtyneessä tilassa, ja joillekin hyville leffoille on etsitty paikkaa jostain sieltä top 30 alapäästä. The Fountain haastaa kärjen, ja oikeastaan menee niidenkin ohi. Enpä olisi osannut odottaa. Kiitos tekijöille. Aronofsky on matkalla kaikkien aikojen suurimpien joukkoon hyvin lyhyellä filmografialla.
Tulipas tämäkin leffa tässä yhtenä päivänä katsottua, ja voin kyllä sanoa että en ymmärtänyt sitä lainkaan. Ehkä pitää joskus vielä katsoa uudestaan, että ymmärtäisi mikä siinä nyt oikein on niin hienoa.
Suorastaan upeasti toteutettu ja kerrottu tarina - harmi vain, että tarina oli niin surullinen, ettei sitä tee mieli katsella uudelleen.
Vähän samaa mieltä. Enpä ole kaikkia Aronofskyn leffoja nähnyt, mutta jotenkin Unelmien sielunmessu on "järkevä" leffa verrattuna tähän ja Pi:hin
Unelmien Sielunmessu on yksi suosikkejani, ja Pi:kin muistaakseni oli hieno elokuva (erikoisuudessaan ainakin), mutta tämä meni vähän minulta yli. Ehkä odotin elokuvalta enemmän semmoista scifi-tyyliä, kun tämähän tuntui lähinnä romanttiselta draamalta. Tuli vähän samanlainen olo kun jokunen aika sitten The Prestigeä katsoessa, molemmat huippuohjaajan teoksia, mutta jäivät turhan yksiulotteisiksi. Jotenkin sitä tämän kaliiberin ohjaajilta odottaisi elokuvaa jonka juonta ja loppuratkaisua ei arvaa ensimmäisen 5 minuutin katsomisen jälkeen Juonesta: Spoiler Jotenkin nuo rinnakkaiset tarinat tuntuivat vielä niin irtonaisilta, vaikkakin tämä tietysti pääosin draama oli, niin olisin noista trailereista odottanut että nuo kaikki tarinat tosiaan olisivat scifi-hengessä kiinteästi liittyneet yhteen. Sanokaa juntiksi jos haluatte, mutta turhan symboliseksi tuo minun makuun jäi