Viimeksi kuuntelemasi levyt

Keskustelu osiossa 'Musiikki' , aloittajana Professional, 26.06.2005.

  1. Ameeba^

    Ameeba^ Guest Guest

    Liittynyt:
    15.08.2005
    Viestejä:
    138
    Saadut tykkäykset:
    0
    Shpongle - Nothing Lasts...But Nothing Is Lost

    Ei tota ny hirveemmi voi kuvailla et jokaisen täytyy iha ite kuunnella. Jake suosittelee :thumbsup:
     
  2. Rooky

    Rooky Käyttäjä Tukijoukot

    Liittynyt:
    15.06.2004
    Viestejä:
    3 723
    Saadut tykkäykset:
    0
    Rage Against The Machine: Evil Empire - Yhtyeen toinen albumi, ei kuitenkaan yhtä tiukkaa kamaa kuin ensimmäinen albumi. Hyviä hetkiäkin löytyy, mutta muuten kokonaisuudessaan liian tasapaksua menoa. Vaatii monia kuuntelukertoja, jotta pystyy löytämään kappaleista jotain omaa, IMO. 2/5

    Ghettoblaster Sound Vol.1 - Suomi reggaen ja dancehallin hitit vuodelta 2005. Mukavaa kuunneltavaa, kivasti käytetty samoja biittejä, mutta kuitenkin kappaleet erottaan omiksi biiseikseen. Noh, Vol.2:sta odotellessa tämä soi ja kybällä... 4/5

    System of a down: Toxicity - Tämä se jaksaa tykittää, lempiyhtyeeni! Ehkä kuitenkin hivenen kehnompaa settiä kuin ensimmäinen levy, mutta ei se menoa haittaa. Levyllä on todella mahtavia kappaleita, kuten Aerials, ATWA, Needles...5-/5
     
  3. Tommy-H

    Tommy-H Käyttäjä Tukijoukot

    Liittynyt:
    13.08.2005
    Viestejä:
    1 808
    Saadut tykkäykset:
    0
    Bon Jovi - Have A Nice Day

    Erittäin rauhallinen ja tasapainoinen kokonaisuus. Hyvät riffit ja sanoitukset läpi levyn. Hyvää tunnelmamusiikkia, joka pistää rentoutumaan. Levyn kovin biisi ehkä Last Man Standing, yksi Bon Jovin parhaista kappaleista ikinä.

    4/5
     
  4. Yussu

    Yussu Guest Guest

    Liittynyt:
    03.09.2005
    Viestejä:
    80
    Saadut tykkäykset:
    0
    Manboy -Majestic
    Ensimmäinen Manboyn levy jonka olen kaupasta onnistunut löytämään. Ei voi muuta sanoa kuin että uskomattoman hyvä levy! Muutama kappale onkin jo radiosoittoon ehtinyt, mutta käsittämätöntä ettei orkesteri ole iskenyt itseään isommin läpi.

    4+/5
     
  5. Stormlord

    Stormlord Guest Guest

    Liittynyt:
    12.02.2006
    Viestejä:
    677
    Saadut tykkäykset:
    0
    Elisabeth Underground - 1.21 ja 2 ****
    Massive Attackia ja Kemopetrolia yhdistelevää tunnelmallista electroa. Rauhallisten taustojen päälle ihanasti soljuvaa naislaulua ei voi olla ihailematta, varsinkin sanoitusten ollessa näinkin manioita. Teennäisyydestä, yksinäisyydestä ja muista maailman kylmistä asioisata kertovat sanat alkavat pikkuhiljaa avautua ja lisäävät näinollen tehoaan ajan kuluessa. Upeaa musiikkia joka kestää kuuntelua varmasti etenkin talven kylminä iltoina. Suosittelen etenkin Rookylle.

    Asa - Terveisiä Kaaoksesta ****
    Vaihteeksi suomenkieleistä sanailua, ja vieläpä varsin hienoa sellaista. Asan flow on jälleen pettämättömässä kunnossa ja asiaa tuntuu riittävän. Sanoitusten hämäryys on kasvanut edellisestä levystä, ja niiden merkitykset jäävät ainakin toistaiseksi hieman epäselviksi. Mutta eipä sitä mukavista asioista nytkään räpätä. Balalaika soi taustalla ja välillä lainaillaan vokaaleja vieralijoilta. Suomalaisen hip hopin parhaita levyjä jo nyt.
     
  6. Rooky

    Rooky Käyttäjä Tukijoukot

    Liittynyt:
    15.06.2004
    Viestejä:
    3 723
    Saadut tykkäykset:
    0
    Mielenkiinto heräsi välittömästi :). Myös Asa joutaa kuuntelun kohteeksi mitä pikimmiten... On hyvä, että kotimaastakin tulee hyvää musiikkia
     
  7. juukelis

    juukelis Guest Guest

    Liittynyt:
    20.12.2006
    Viestejä:
    130
    Saadut tykkäykset:
    0
    täytyypi itsekkin laittaa tähän
    äsken soi 36 crazyfists-rest inside the flames ja tällä hetkellä menee triviumin ascendancy
     
  8. Wick

    Wick Say it in slugs Tukijoukot

    Liittynyt:
    11.11.2002
    Viestejä:
    2 150
    Saadut tykkäykset:
    1
    Viime päivinä soittimessa on pyörinyt Entombedin Clandestine, ja onpa kyseessä niin äärettömän kova lätty ettei mitään rajaa. Jos joku ei Entombedia tiedä, kyseessä on eräs ruotsalaisen death metallin pioneeriyhtye. Ensimmäisenä levystä nousee esiin perkeleellisen munakkaat soundit jotka eivät ole himmentyneet ollenkaan levyn ollessa kuitenkin toistakymmentä vuotta vanha. Biisimateriaali on myös rautaista ja vaihtelevaisuutta on sopivasti. Etenkin biisit Sinners Bleed, Evilyn ja Stranger Aeons nousivat omiksi suosikeikseni. Tätä on ehdottomasti suositeltava niille plazan metallipäille, joilla on vielä tämä mestariteos jäänyt väliin. 6/5
     
  9. DEAD

    DEAD Let's Fucking Die Tukijoukot

    Liittynyt:
    21.02.2002
    Viestejä:
    348
    Saadut tykkäykset:
    1
    tulihan tuota aikoinaan entombedia kuunneltua aika paljon ja taitaa hyllystä löytyä suurinosa heidän albumeistaan.

    nyt viime päivinä on soittimessa pyörinyt Burzumin det som engang var ja hvis lyset tar oss. onhan tuosta jokunen vuosi kun viimeksi noita kuuntelin.
     
  10. Yen

    Yen Käyttäjä

    Liittynyt:
    14.01.2005
    Viestejä:
    1 412
    Saadut tykkäykset:
    0
    Pojilla menee ihan överiksi linja, joten pitää vähän pistää erilaista kamaa:

    Missy Higgins - The Sound of White
    Sarah Blasko - What the Sea Wants the Sea Will Have
    Pete Murray - See the Sun
    Alex Lloyd - Alex Lloyd

    Nuo kaikki ovat Aussi Singer/Songwritereitä joita voi vertailla esim. Katie Melua, David Gray, Damien Rice, Beth Orton, Martha Wainwright etc.

    Siis aikuisempaa, melodisempaa ja akustisempaa.

    Ja jottei mene ihan överien överiksi, lopuksi voi pistää sisään

    Johnny Cashin American V:n ja sitten totaalinen rentoutuminen.... mmmmmmm..... :thumbsup:
     
  11. ZED

    ZED Mitä kävi, ketä tietää? Tukijoukot

    Liittynyt:
    19.03.2002
    Viestejä:
    3 579
    Saadut tykkäykset:
    215
    Tuli suhteellisen edulliseen hintaan tilattua muun tavaran ohessa Amazon.com:ista Paul Stanleyn Live To Win.

    Enpä voi sanoa olevani pettynyt ostokseeni. Taattua ja kenties aavistuksen 80 -luvun henkeä sisältävää Kiss -vokalistin ja osin Desmond Childin tuotantoa. Sitä sain mitä tilasin. Suhteellisen lyhyitä kappaleita, noin kolmen minuutin mittaisia melkein kaikki. Jokusen rallin riimit jäivät päähän jo kertakuulemalla. Ei yhtään ihan surkeata kipaletta ja muutama milteipä helmeksi haukuttava. Keskimääräistä Kiss -kiekkoa parempi kokonaisuus. Mutta jos ei yhtään pidä yhtyeestä nimeltä Kiss niin ei kenties kannata vaivautua...****/*****
     
  12. Liekinheitin

    Liekinheitin Käyttäjä

    Liittynyt:
    15.01.2004
    Viestejä:
    4 524
    Saadut tykkäykset:
    87
    R.E.M.: Automatic For The People

    Harvemmin yhtyeen 8. levy on sen paras, mutta R.E.M. teki suurimman mestariteoksensa heti jättimenestys Out Of Timen jälkeen. Ja tämän yhtyeen tuotannon laadukkuuden tietäen se on paljon. Kuolema teemana on synkkä, mutta siitä Athensin miehet saivat sävellettyä ja sanoitettua kauneimman levynsä. Sellaiset veisut kuin Drive, Everybody Hurts ja Man On The Moon ovat tietenkin satunnaiselle radionkuuntelijalle tuttuja, ehkä liiaksikin, mutta levy kannattaa silti poimia hyllystä tarkempaan kuunteluun. Kokonaisuus tämäkin pitkäsoitto kuitenkin on ja alusta loppuun kuunneltuna se paljastaa fantastisuutensa. Ja muutoin esimerkiksi sellaiset uskomattoman hienot raidat kuten Sweetness Follows, Fuck Me Kitten ja Monty Got A Raw Deal jäävät kuulematta - paha virhe.

    AFTP on puhdasta neroutta alusta loppuun. Oma valintani parhaaksi koskaan tehdyksi levyksi.
     
  13. Peter71

    Peter71 Uusi jäsen

    Liittynyt:
    17.02.2003
    Viestejä:
    155
    Saadut tykkäykset:
    0
    TV-EYES -nimistä levyä on melkoisen ahkeeraan tullut kuunneltua.
    Kyseessä on Jason Falkner-nimisen biisinikkarin projekti, joka tähän teokseen on tarkoituksella lainanut soundimaailmansa 80-luvulta ja....No, tsekatkaa vaikka yhtyeen kotisivuilta "She's A Study"-niminen video, niin tiedätte mistä on kyse....

    www.tveyes.net
     
  14. Tommy-H

    Tommy-H Käyttäjä Tukijoukot

    Liittynyt:
    13.08.2005
    Viestejä:
    1 808
    Saadut tykkäykset:
    0
    Metallica - St. Anger

    Pitkästä aikaa iski Metallica-innostus päälle. Levyn DVD tuli ensin katsottua läpi, jonka jälkeen pistin CD:n soimaan. Varmaan vuoteen ei ole ollut kyseinen levy kuuntelussa. Positiivisesti yllätyin, kuinka hyvin tämä sytytti pitkän tauon jälkeen.

    Mielestäni tämä on Metallicalta todella hyvä levy, vaikka monet ovat eri mieltä. Ainoa huono puoli on, että tämä on Metallican ensimmäinen sooloton levy, mutta näihin biiseihin olisi varmasti melko vaikeaa sovittaa niitä. Mielestäni levyllä ei ole heikkoja lenkkejä biisien suhteen. Ei ole sitä parasta, eikä huonointa. Kaikki iskee todella kovin. Toiset tykkää, toiset ei. Minä tykkään todella paljon. :thumbsup:

    4/5
     
  15. Rooky

    Rooky Käyttäjä Tukijoukot

    Liittynyt:
    15.06.2004
    Viestejä:
    3 723
    Saadut tykkäykset:
    0
    Thunderstone: Tools of Destruction - Euroviisukarsintojen innoittamana piti fiilistellä tämän mahtavan albumin kanssa. Kyllä Thundarit osaavat soittaa, ja kovaa! 4/5

    Jungle Brothers: Raw Deluxe - Parasta hip hopia jenkeistä. Jokainen biisi on kolahtaa. 5/5

    Massive Attack: 100th window - Ei parasta Massive Attackia, mutta puutostilassa toimii. Muutaman kuuntelukerran jälkeen tämäkin downtempoinen levy ansaitsee paikkansa levyhyllyssä. 3½/5

    Portishead: Dummy - Trip hopin kummisetä! Ihanat pikkulinnut ovat laulaneet, että kyseiseltä orkesterilta olisi uusi levy tulossa ??? No ennen kuin huhut todetaan todeksi, piti istuutua vanhemman levyn äärellä, ja todeta että se parhainta mitä maa päällänsä kantaa. Numb! 5/5

    Looptroop: Fort Europa - Ruotsinmaalta jysähtää. Tulikuuman hip hop kvartetin uusin levy tykittää kuin RATM kantaaottavine riimeineen. Mutta hip hop rintamalla ei kuitenkaan nouse Jungle Brothersin yläpuolelle. 4/5
     
  16. Liekinheitin

    Liekinheitin Käyttäjä

    Liittynyt:
    15.01.2004
    Viestejä:
    4 524
    Saadut tykkäykset:
    87
    Absoluuttinen Nollapiste: Mahlanjuoksuttaja

    Hyvä levy taas kerran Nollapisteeltä, ei kuitenkaan yhtyeen parasta tuotantoa. Herrat taitavat progeilun ja musiikki on tasaisen hyvää läpi levyn,
    jotain jää kuitenkin puuttumaan. Bändillä on ollut taipumus saada viiden tähden levy aikaan aina joka toisella yrityksellä, ja nyt olisi ollut taas sen vuoro. Harmi, että "perinne" meni rikki, mutta tänä vuonna olisi taas uutta tulossa. 3½/5.

    Apulanta: Ehjä

    Kyllä tältä levyltä rutkasti energiaa ja tarttuvia kappaleita löytyy, suurhitti Mitä Kuuluu ja muut säröilyt käyvät päälle kuin yleinen syyttäjä. Eikä kauniita melodioitakaan ole unohdettu. Esim. levyn päättävä PVC-Unelmia on erinomaisen haikea jousilla höystetty akustinen pala. Soitto ja laulu ovat vähän sinnepäin vedetty, mutta sehän kuuluu asiaan. Levyn venäjänkielinen, kaljapullojen kilinöillä terästetty rallatus on taas sellainen vitsi, joka ei minulle ainakaan aukene. Olisi voinut sopia joksikin b-puoleksi, mutta pitkäsoitolle laittamista olisi voinut vielä harkita. Kuitenkin toiseksi paras apislevy. 4-/5.
     
  17. Liekinheitin

    Liekinheitin Käyttäjä

    Liittynyt:
    15.01.2004
    Viestejä:
    4 524
    Saadut tykkäykset:
    87
    HIM: Greatest Lovesongs Vol. 666

    Kuten Dark Light-ketjussa jo aikoinaan todettiin, tämä on HIMin paras levy. Erittäin hyviä love metal-siivuja riittää läpi levyn ja coverit istuvat kokonaisuuteen täydellisesti. Wicked Gamen HIM-versio nyt ei ehkä ole mikään mielikuvituksen riemuvoitto sovitukseltaan, mutta kappaleen loistokkuus ja Ville Valon tulkinta tukahduttavat kriittisyyden nopeasti. Don't Fear The Reaper kuulostaakin sitten niin hyvältä, että alkuperäisen version uskoisi jäävän kauas taakse. Parasta on kuitenkin se, että bändin oman materiaalin ollessa todella vahvaa nämä kaksi lainaa eivät juuri lainkaan nouse sen yläpuolelle. Keskivaiheilta löytyy pari raitaa, joista en itse niin välitä, siksi ei ihan täysiä pisteitä. Mielettömän tyylikäs debyytti yhtä kaikki. 4,5/5.

    Egotrippi: Moulaa! (cd 1)

    B-puolia ja muuta harvinaisempaa kamaa. Löytyy omaa materiaalia ja covereita, aika tasavertaisesti kumpaakin. Levyn käynnistää loistavasti kiitävä versio Nurmion kappaleesta Viiniä! Malja Marttyyreille ja yhtä uljaasti hoidetaan muutkin lainat kotiin. Poikkeuksena Leijat, joka vain jotenkin tökkii. Nylon Beatin (ja nimenomaan alkupään tuotannon) coverointi kuulostaa hullunkuriselta idealta, mutta senkin toteuttamiseen on pokka yhtyeellä riittänyt. Jos pointtina oli todistaa, että kyllä sieltä nenälaulun ja diskoilun alta ihan oikeasti hyviä biisejä löytyy, niin tehtävä suoritettu. Egojen omista ralleista pisteet vie reissutunnelmia enteilevä leppoisa Tavarat Autoon, joka ymmärrettävästi jäi rokkaavalta Helsinki-Hollolalta pois, mutta olisi sopinut hyvin seuraaville levyille. Kun taas joku Rasmus, Lähe Menee ja lottoajien tunnelmia kohottava nimikappale toimivat parhaiten tekstipuolella. Viihdyttävä, lyhyehkö levy. Remixejä ym. vähemmän tärkeää sisältävä kakkoslevy on sitten toinen tarina. 3,5/5.

    Suede: s/t

    Parhaita debyyttejä, mitä olen kuullut. Kitarataituri Bernard Butler ja ulosannillaan varmasti yhtä paljon vihastuttava kuin ihastuttava Brett Anderson näyttävät, miksi tästä kaksikosta aikanaan niin kohistiin. Sähköistä ja akustista musiikkia tarjoava levy sisältää kymmenkunta pääosin todella onnistunutta laulua, joista helmiksi on nostettava ainakin koko ajan äänekkäämmäksi yltyvä mutta kaunis Pantomime Horse, singlehitti Animal Nitrate, pianolla säestetty täydellinen päätös Next Life... ääh, vaikka koko levy samantien. Ja mikä hienointa, seuraava levy oli vielä tätäkin parempi. 5-/5.
     
  18. Shmn

    Shmn Guest Guest

    Liittynyt:
    02.12.2004
    Viestejä:
    346
    Saadut tykkäykset:
    0
    Soilwork - Figure Number Five

    En tapaa yleensä kuunnella raskaampaa musiikkia, mutta satuin kaverin suosittelemana kuulemaan Soilworkin kappaleita enkä voinut olla pitämättä. Lopulta päätin ostaa levyn, enkä kadu. Hyviä kappaleita on useita, ja oikeastaan vain pari jää heikommaksi. Parhaimpina levyltä nousevat esiin Cranking The Sirens, Departure Plan ja nimikkobiisi Figure Number Five.

    Kokonaisuutena levy toimii myös hyvin, sillä kappaleiden alut ja loput ovat semi-jatkumoita eli yhtyvät lähes saumattomasti mutta toimivat myös yksittäisinä. Soilworkissä pidän erityisesti melodisista lauluosuuksista (pääasiassa choruksissa). Mikäli painostusta ja/tai kiinnostusta raskaampaan musiikkiin tutustumiseen on, suosittelen kokeilemaan tätä.
     
  19. warre

    warre Käyttäjä Tukijoukot

    Liittynyt:
    14.02.2000
    Viestejä:
    2 356
    Saadut tykkäykset:
    30
    Sandra: The Art Of Love

    Ihan hyvää, vaikkakin hieman erilaista kuin Sandran aiempi tuotanto, joissain kappaleissa hieman enigmamaisia sävyjä. eka levy ilman aviomiestä, Michael Cretua (enigma) tuottamassa. Suht rauhalinen yleisvaikutelma, itseäni ärsytti vähän parissa kappaleessa käytetty lapsikuoro.(mukana Sandran omat kaksoset) Sandra osallistunut itse joidenkin kappaleiden sanoitukseen. Mukana yksi eräänlainen coveri ,Sinead O'Connorin Put your arms around me (jota Sinead itse ei ole käsittääkseni julkaissut vielä) ja ainakin kaksi varsinaista eli Love Is The Price (DJ Bobon biisi, mukana tälläkin versiolla vastavierailuna taannoiselle duetolle Bobon levyllä) ja Hootersin All You Zombies.
     
  20. Stormlord

    Stormlord Guest Guest

    Liittynyt:
    12.02.2006
    Viestejä:
    677
    Saadut tykkäykset:
    0
    K-OS - Atlantis - Hymns for Disco ****

    Räppiä, jossa MC laulaa, soittaa kitaraa ja pimputtaa pianoa. Kun kuulin tuon kuvailun, oli pakko hommata levy koekuunteluun. Ja huh huh, että kolisee ja kovaa. Upeita melodioita, joiden päälle artisti latelee sujuvaa räppäystä. Sampleja käytetään siinä missä varsinaista bändisoittoakin, ja kaikki soljuu hyvin yhteen. Suosittelen kaikille rytmimusiikin ystäville.

    K'naan - Dusty Foot Philosopher ****

    Somalialainen K'naan räppää englanniksi ja asustaa tätänykyä Kanadassa. Musiikissa on silti aimo annos Afrikkalaisia rytmejä ja mustan musiikin juuria. Rummut paukkaavat upeasti samplejen päälle ja siivittävät K'naanin hieman nasaalin flow'n hurjaan vauhtiin. Levy on täynnä kesäisen letkeitä reggaevaikutteita, joita tasapainotetaan kantaaottavilla ja rankoilla lyriikoilla. Upea levy tämäkin.

    Machine Head - The Blackening ****½

    Machine Headin kuudes studioalbumi on massiivinen kahdeksan biisin ja kuudenkymmenen minuutin metallijärkäle, jossa lähinnä rässätään hurjaa paahtoa eteenpäin, mutta välillä myös hidastetaan hieman progeilemaan. Kitarat raikavat hurjalla raivolla ja lyriikat antavat kyytiä niin sodalle kuin uskonnollekin. Myös vanhaa ystävää, Dimebag Darrellia, muistetaan lämmöllä. Upea levy, joka kilpailee jo nyt vuoden levyn tittelistä.

    Husky Rescue - Ghost is Not Real *****

    Kun tämän levyn koneeseen lykkäsin, osasin kyllä odottaa jotain hienoa, mutta en mitään näin upeaa. Alusta loppuun asti utopistisen upeita tunnelmia ja elokuvallisia maisemia maalalilevat soundit antavat potkua Reetaleena Korholan upealle äänelle, joka nostaa Ghost is Not Real:in täysin omiin sfääreihinsä. Hyvin suurella todennäköisyydellä vuoden levy.

    Comeback Kid - Broadcasting... ****

    Vanhan laulajan lähdettyä CBK:n kitaristi Andrew on tarttunut mikkiin, ja homma toimii edelleen komeasti. Soundi on rosoistunut hieman, mutta edelleen mennään melodisesti ja rankasti. Tuttua huttua kaikin puolin, mutta helvetin hyvin tehtynä. HC-punkin ehdotonta eliittiä.