Mitsubishi HC5000, 1080p LCD, 10000:1, HQV, 4000e

Jani, annapa kommenttia tyytyväisyyden tasostasi asteikolla 0-100. Mitkä tykin 'ominaisuudet' pudottavat arvosanaa eniten?

 

Meinasin juuri kysellä samaa.

 

Suurin omituisuus kuvassa on suunnilleen kuvan puolivälissä näkyvä hieman vaaleampi vaakajuova, jonka pystyy havaitsemaan sopivan harmaissa pannauksissa, esimerkiksi joissakin savukohtauksissa. Tässä kuva ilmiöstä, sanokaa jos ette löydä juovaa.

Tässä kuva pikseliverkosta. Kuva on Nokia Testin täysvalkoinen kuva ja varjo on kameramiehestä. Kamera ei ollut ihan fokuksessa, mutta tuo antaa kyllä ihan kohtalaisen näkemyksen pikseliverkosta.

 

Kokonaisuus vai pelkkä kuvanlaatu? Kuvanlaadun perusteella rankkaisin jotenkin näin:

huippuhyvä 9" CRT: 95
Ruby: 90
huippuhyvä 8" LC-CRT: 88
Mitsu: 85
8" EMF AC-CRT: 70-80
8" ESF AC-CRT: 65-75
Optoma HD72: ~70

Jos mukaan otetaan muut tekijät, kuten meteli, niin CRT:t voi tiputtaa listan alapäähän.

Mitsun kuvassa eniten nyppivät seikat:

1. Kohina ja "digipöhinä".
2. Iriksen toiminta.
3. Reonin PAL-filmimoodi
4. Em. vaakapalkki.

Ehkä tuohon voisi listata armottomuuden vähänkään heikompilaatuista materiaalia kohtaan, mutta kyseinen pätee melko monen digitykin kohdalla.

Hyviä puolia ovat mm.:

1. Tarkkuus.
2. Väritoisto (vakioasetuksella hieman laimea, mutta +5:lla omaan makuun sopivan karkki)
3. Riittävä kontrasti.
4. Hiljaisuus!

Yorcci lopetti juuri testisessionsa, joten kehuja/haukkuja lienee luvassa tähänkin ketjuun.

 

Kiinnityspisteet.

Jos en väärin katsonut, niin kiinnityspisteet ovat nuo kuvassa rengastetut kohdat:

 

Pistihän tuo heti silmään. Aika ikävä

 

Tyytyväisyytesi ostokseen täysin fiilispohjalta. Saitko rahoille miten hyvin vastinetta; jotain tuommoista ajattelin.

Lähes kolmasosahinnalla noin lähelle Rubya ei ole huono suoritus laisinkaan. Olisikohan tuo vaakapalkki yksilövika? AVS:n jutussa ei taidettu moista mainita. Miinukset 2 ja 3 ovat varmaan firmispäivityksellä korjattavissa.

 

Lyhyesti sanottuna: sain juuri sitä, mitä päivitykseltä halusinkin.

 

Ensimmäisenä tulee mieleen maalenkin aiheuttama häiriö, mutta ne palkit tuppaavat olemaan yleensä liikkeessä. Muistan aikoinani törmänneeni täällä vastaavaan probleeman ensimmäisen Lumagenin kanssa, tosin silloin palkki oli pystysuuntainen. Senkin pystyi havaitsemaan vain tietynlaisissa olosuhteissa.

 

Yorccin kanssa kävimme JaniH:lla tuota Mitsua nelisen tuntia kriittisesti katselemassa. Kokonaisuutena näyttää oikein hyvältä.

Eniten minua harmitti Mitsun iris. Sen käytös on tietyissä tapauksissa hyvinkin näkyvää. Lisäksi se toimii selkeästi pykälittäin, mikä tekee ilmiöstä helposti havaittavan. Vaaleasta mustaan päin ilmiö on todella helposti havaittava. Iris toimii lisäksi jonkinmoisella viiveellä. Mutta onneksi itse leffan aikana ilmiötä ei juuri havaitse (poislukien mustaan fade). Toinen negatiivinen ilmiö oli kuvassa näkyvä poikkittainen raita (Yorcci nimesikin sen ensimmäiseksi Horisontal Bandingiksi ). Konvergenssi heittää hieman kyseisessä yksilössä, minua se ei häiritse vaikka sen tekstityksestä voi nähdä. Kuitenkin verrattaessa konvergenssiä CRT-tykkeihin, ongelma on teoreettinen. Musta on edelleen harmaata iriksestä huolimatta.

Ensimmäisenä kuitenkin huomaa kuvan rauhallisuuden ja HD-materiaalilla kuva todella on postikorttimainen. Ei silmien väsymistä eikä pääkipua, kuten DLP-tykkien kanssa itselleni käy. Mitsubishi on hiljainen. En ole koskaan kuullut mitään edes lähes yhtä hiljaista, tässä suhteessa se on omassa luokassaan. Tykin melu ei varmasti tule olemaan ongelma. Vaikka äänen taso olisi kuinka alhainen, tykin humina ei silti kuulu alta. Digipöhinä ei haitannut allekirjoittanutta, olen kasvanut ominaisuudelle immuuniksi Sonyn taustaprojutv:n myötä. Kuvan tarkkuus HD DVD:llä (HDMI) on todella mahtava ja yksityiskohtien runsas määrä nostaa suupielet hymyyn. Olin myös positiivisesti yllättynyt Mitsussa olevan Reon-piirin suorituskykyyn PAL-DVD-materiaalilla syötettäessä tykkiä lomitellulla komponentilla. Kyllä Reon jo Mitsun nykysoftan asetuksilla esim. Panasonic DVD-S97:n päihittää. Mm. Battle Royalen suomi-julkaisu (PAL, 24 fps) kampaa omalla Panallani vakioasetuksilla aivan kamalasti ellei laitetta pakota video-modiin. Mitsu sen sijaan teki puhdasta jälkeä tässä suhteessa. Yleisesti ottaen kaikki testaamamme huonolaatuiset DVD-julkaisut näyttivät kyseisellä projulla paremmalta kuin uskalsinkaan odottaa. Ihan katsottavaa jälkeä tykki loihti rupuisista DVD-levyistä. Ja kaikki vakiotestipätkämme Mitsu suoritti kiitettävästi. Eli käsienpesut, kaarnat, kannot ym. näkyivät nätisti. Tumman pään erottelu on siis kunnossa. Voisin jopa väittää että esim. kaarna-kohtaus Sormusten Ritareissa erottuu selvemmin kuin näkemilläni CRT-tykeillä.

Kokonaisuus on ehdottomasti positiivinen. Jos vielä viitsisin tykkien kanssa pelehtiä, Mitsu olisi varmasti listan kärkipäässä hankintaa miettiessäni. Tosin Pearlin haluaisin ennen päätöksen tekoa ehdottomasti nähdä (mahdollinen parempi mustan taso houkuttaa). Hinnan ja laadun suhteen Mitsu on pitelemätön, enää ei tarvitse haikailla aitojen 1080-laitteiden perään. Hinta ja kuvan laatu kohtaavat Mitsussa harvinaisen hienosti. Suositeltava vekotin.

 

Reonin suodattimien pitäisi syödä kohinoita pois, kokeilitko?

MKL

 

Kokeilin, em. demovisiitin jälkeen. Dvd:llä kohinanvaimennus toimii hyvin, mutta se ei valitettavasti ole käytössä HD-kuvalla.

Tuotakin vaihtoehtoa pohdittiin. Kytkin äsken tykistä irti kaikki johdot dvd-soitinta ja virtajohtoa lukuunottamatta (muut laitteiden väliset kytkennät olivat koskematta), mutta paikoillaan se palkki edelleen vaan pysyi. Irrotin lisäksi Toshiban verkkovirrasta, koska pelkkä töpselin kiinniolo aiheuttaa vahvistimen subwooferlähtöön hurinaa. Täytyy kokeilla joskus repimällä kaikki mahdolliset johdot irti, mutta hieman epätoivoiselta vaikuttaa. Onkohan Pokun yksilössä havaittavissa moista ilmiötä?

 

Olen melko yksimielinen JaniH:n kommenttien kanssa.

-Kaukosäädin vaatii silminnähden tarkkaa suuntaamista.
-'digipöhinä' on liikkuvassa kuvassa varsin häiritsevä, mutta pysäytyskuvassa pöhinää ei näy(?!)
-60 Hz:n nykimiset pannauksissa häiritsevät pahasti
-konvergenssivirhe punaisella häiritsee jopa liikkuvassa kuvassa (vihreän konvergenssivirhe on havaittavissa staattisessa kuvassa, mutta ei häiritse liikkuvassa kuvassa)
-mustan absoluuttinen taso on vielä liian harmaata, häiritsee crt-hörhöä
-iriksen toiminta tummaan kuvaan siirryttäessä lapsenkengissään
-HB (horizontal banding), vaalea juova keskellä kuvaa

+pikseliverkon näkee juuri ja juuri staattisella kuvalla, mutta liikkuvassa kuvassa ei huomaa
+tummien sävyjen erottelu on hyvällä mallilla
+väritoisto
+valovoima (ainakin JaniH:n pienellä kankaalla)
+tarkkuus
+erittäin hiljainen
+ei sateenkaaria

Absoluuttinen mustan taso täytyy vielä käydä tarkistamassa, kunhan jonkinlainen filtteri on tykkiin saatu hankittua.

Kuvanlaadullisesti ja kokonaisuutena suorituskyvyltään hyvin lähellä Rubya, hinta/laatusuhteessa ilman HB:tä Mitsubishi olisi jopa parempi.

 

Kun katselin Mitsun iriksen toteutus tapaa - kaksi levyä, joita liikutetaan keskenään eri suuntiin erillisellä akselilla - on kokonaisuudessa aika monta kitkapintaa, molempien irislevyjen tuenta (eihän ne ilmassa roiku) ja akselin kontaktit irislevyihin. Mietin johtuuko iriksen hitaus kitkasta ja mahdollisesti inertiasta (levyjen massan kiihtyvyydestä nolla-liikkeestä vauhtiin) + kuvamateriaalin kirkkauden tunnistukseen kuluvasta prosessointiajasta/tunnistusalgoritmistä?

Toinen tapa toteuttaa iris on pyörittää moottorin akselilla olevaa kaksiosaisen iriksen toista puoliskoa, jossa on hammasratas-osa kontaktissa toiseen puoliskoon. Näin kitkapintoja on vain kaksi - molempien iristen akselien laakeripinnat, jotka ovat myös pinta-alaltaan pieniä.

PAL-filkkamateriaalin nykiminen johtunee Reonin "film cadence & detection"-laskennasta, jolle PAL saattaa olla kova PALa

Molemmat ovat arvauksia esitteiden ja piirisarjan valmistajan sivujen tutkailun jälkeen, eivät faktoja.

 

Pitää tuota kokeilla katsoa - elokuvassa en ole sitä huomannut, mutta tässä pitäisi nyt jostakin pongata joku hyvä savukohtaus, jossa kamera pannaa - vinkkejä missä leffassa olisi hyvä kohtaus (ja ajankohta) saa antaa...



Poku

 

Rajoite ei ole varsinaisesti Reonin, koska se todistetusti pystyy paljon parempaan (esim. Denon 2930), vaan Mitsun pojat ovat onnistuneet töhrimään homman. Kuten aiempi lainaus AVS:lta kertoo, ovat kuitenkin tietoisia ongelmasta ja tavoite oli saada homma kuntoon tuotantoyksilöihin. Näin ei selvästikään käynyt, joten ehkäpä se kuuluisa firmispäivitys..

Minua ei niin tuo pieni viive haittaa, sillä samanlainen viivehän on muissakin iriksissä (pl. Panan reaaliaikaiset irikset), kuten Rubyssa. Hulluin viive taitaa olla jossain Hitachin mallissa, jossa iriksen viive on luokkaa 20s. :hitme: Tärkeämpää olisi saada tuo pykällys pois ja iris siirtymään haluttuun asentoon "suoraan", kuten Rubyssa. Kaipaisin myös mahdollisuutta iriksen toiminnan hienosäätöön, eli esimerkiksi kirkkaissa kohdissa iristä ei käytettäisi koskaan, ainoastaan tummissa kohtauksissa (eli toiminta-alueen ylärajaa voisi muokata itse). Iriksen vaatima gammakorjaus on Mitsussa toteutettu kyllä hienosti, brightness compressionia tai muita lieveilmiöitä en ole havainnut lainkaan.

 

Omalla vastuulla sitten.

Spoiler

X-Men 3: NTSC-ajassa 23min 20s eteenpäin järven yli on pitkä pystysuuntainen pannaus.

 

Itsekin iiriksillä varustettuja projektoreita käyttäneenä voin yhtyä edelliseen. Jos iirikselle tekee yksinkertaisen "kidutustestin" laittamalla lopputekstejä pyörimään ja siihen ruudun alalaitaan vaikkapa soittimen ohjausmenun kokoinen muuttumaton kirkkaampi kuvaalue, ilman mitään kuvakompensaatiota näkyy valoisuuden vaihtelu varmasti nopeillakin koneistoilla.

Sinänsä kun ymmärtää iriksen hyödyn, ei pieni valoisuuden muutos joissain kohtauksissa ole iso asia. Muistan kun joskus varhain säädeltiin digirojuista melkein kuvan kokoakin leffakohtaisesti, tyyliin "Shrekkiä voi katsoa ilman filtteriä" etc. Muistelen vuosia takaperin huulena esitetyn idean josko valotehoa voisi säätää kesken leffan automaattisesti. Kyllä se käytännössä on ollut aika jees.

Siihen tummuusasteiden portaita lisää sekä samalla vähemmän agressiiviset iirikset. Kaikkein parasta olisi käyttäjälle laajat säätömahdollisuudet. Ääripäät vaikuttaa olevan olemassa lähinnä valmistajien kontrastikisaa silmälläpitäen.

Ymmärsin tuosta Cine4Homen arvostelusta, että Mitsussa on ainakin parin pykälän säätö tms. iriksen "agressiivisuudelle"?

 

Minä olen kyllä valmis pistämään eilen nähdystä kohinasta suuren osan ihan HD-kuvan esiintuoman filmirakeen piikkiin. Katselin tuossa äsken Episode 3:n DVD-versiota, tarkkuus oli tietenkin SD-tasoa, mutta kuva on erittäin siisti ja puhdas kohinasta.

Juu, löytyy kolme eri asetusta. Kaikilla iris aukeaa täysin auki, joten erot ovat sulkeutumisasteessa ja siten mustan tasossa. Minun testien mukaan tuota kannattaa pitää vähiten aggressiivisella Auto1-asetuksella. Muut pumppaavat kuvaa enemmän ja ero mustan tasossa on kuitenkin käytännössä olematon, jopa minun mustassa huoneessa.

 

Hiljaisuudesta sen verran, että kuuntelin aamulla tykkiä melkolailla täysin hiljaisessa talossa/huoneessa. Low-moodissa äänen kuulee reilun metrin päähän, standard-tilassa sanoisin ääntä jopa melko voimakkaaksi. Esimerkiksi Toshiban huutaessa samassa huoneessa on tykkiä turha edes yrittää kuulla.

Erittäin hiljainen siis, mutta ei äänetön. Toisaalta, jos Mitsu pitää jonkun mielestä liikaa ääntä, niin vitsit ovat vähissä ilman erikoisratkaisuja (esim. tykki toiseen huoneeseen tms.).