Tuppas vähän naurattamaan muutamissa kohtauksissa jotka todennäköisesti oli tarkoitettu vakaviksi. Ohjaus on aika huonoa mielestäni, en ole koskaan tykännyt Bessonin tyylistä (Fifth Elementiin se kyllä sopi) eikä näyttelijätkään loista Oldmania lukuunottamatta. Juoni on jotenkin kökösti ja kornisti toteutettu.
Leon on IMO yksi parhaista elokuvista. Ja yliarvostetuin Tarantinon koko tuotanto, varsinkin Kill Bill 1, 2, 3, 4, 5, 6, no en tiedä, montako niitä on tehty. edit: Vähän perustelua. En vaan ymmärrä Tarantinon elokuvia, koska niissä on vaan merkityksetöntä väkivaltaa noin 50 % elokuvasta. Ja 50 % jotain hampurilaisen syöntiä. Eli se 50 % ei mitenkään taustoita väkivaltaa tai kerro sille mitään motiiveja. Paitsi tietysti tuollainen silmä silmästä motiivi, mutta missä on se syvällisyys. Näyttävät minusta vain ö-luokan väkivaltaleffoilta, saa kertoa, mikä on Tarantinon elokuvien syvin merkitys.
Tarantinon leffoissa harvemmin on hahmoina tavallisia ihmisiä, suurin osa leffojen roolihahmoista on rikollisia, joten väkivalta kuuluu vähän kuin toimenkuvaan. Jos elokuva kertoo palkkatappajista tai asekauppiaasta tai kostoa janoavasta naisesta, niin tyhmempikin tajuaa, että väkivalta on jatkuvasti läsnä jossain muodossa näiden hahmojen elämässä. Ja jos tällainen alkuasetelma ei kiinnosta yhtään, niin turhahan koko leffaa on edes katsoa. Näin ollen väkivaltaa ei tarvitse perustella samalla tavalla perimmäisiä syitä etsien kuten pitäisi vaikkapa tapauksessa, jossa perheenäiti surmaa poikansa. Mitä tulee taas "hampurilaisen syöntiin", niin itse olen kovasti mieltynyt tuohon Tarantinon tyyliin kirjoittaa dialogia. Kuten mies on itse kertonut, tarkoituksena on esittää hahmot mahdollisimman normaaleina, eli ei kukaan arkielämässäkään puhu koko ajan seuraavasta (leffassa siis juonen kannalta olennaisesta) tavoitteestaan mihin pitää pyrkiä, vaan ihmiset juttelevat niitä näitä: spekuloivat elokuvista, musiikista, rakkaudesta ja seksistä, säästä jne. Se tuo hahmoihin inhimillisyyttä minusta, ehkä sinusta se on vain hampurilaisen syöntiä.
Voisiko kyse olla siitä, että Full Metal Jacket on kuitenkin suht normaali, suoraviivaisuudessaan paikoitellen jopa epä-Kubrickmainen tekele? Musta ehkä noin Kubrick-asteikolla mitattuna vähän persoonatonkin työ, jossa ei varsinaisesti ole mitään "suurta", niin kuin lähes kaikissa muissa Kubrick-leffoissa. Hyvä leffa se silti on, mutta ei Kubrickin parhaita. Sellaiset neljä tähteä kuitenkin antaisin FMJ:lle. Ehkäpä taviskatsoja (ketään loukkaamatta!) saattaa pitää Full Metal Jacketia helposti lähestyttävänä viihteenä, kun taas joku Kellopeli, 2001 yms. saattavat olla liian taiteellisia tai jotain. Ken tietää. Olisi kuitenkin hyvä, jos ihmiset vähän perustelisivat miksi joku elokuva on yliarvostettu, koska ei ketään oikeasti hyödytä lukea vaan jotain listoja joissa pistetään perä perään leffoja joista ei itse satu jostain syystä pitämään. Ei siinä ole mitään järkeä. Muutenkin tällainen "yliarvostetut" -kysely menee hyvin äkkiä siihen, että jengi vaan listaa leffoja joista ei pidä (ja leffoja, jotka eivät välttämättä ole edes ns. arvostettuja), eivätkä mieti lainkaan objektiivisesti asiaa (vaikka leffojen katselu onkin aina subjektiivinen kokemus). Silti kaipaisi jotain tolkkua ja perusteluja näihin ainaisiin listoihin...
Jooh, esim kohtaus jossa Спойлер Gary Oldman ottaa pojalta pallon ja rikkoo sen suutuspäissään. En oikeen tiedä että miten tuohon ois pitänyt suhtautua. Mielestäni Leon on korkeintaan kolmen tähden elokuva, ei tarjoa millään osa-alueella mitään erikoista.
Niinhän se tuo, mutta ei tuo tavallinen jutustelu kyllä mikään harvinaisuus ole elokuvahistoriassa ollut, joten vaikea sitä on nostaa Tarantinon dialogille leimaa antavaksi elementiksi. Pikemminkin leimaa antavana tuntuisi olevan tapahtumiin nähden epärelevantit ja jopa absurdit puheenvuorot, niin kuin se puheena ollut "hampurilaispuhe" Pulp Fictionissa.
No omasta mielestä kyllä Hitchcockin leffoista aika pirun moni on yliarvostettu, etupäässä Psycko ja Linnut.
Shichinin no samurai - Seven Samurai Tämänhän pitäisi ilmeisesti olla aivan käsittämättömän upean mahtava, mutta omasta mielestäni ei ollut yhtään mitään muuta kuin tylsä. Kummisetä voisi nousta toiseksi vastaavaksi, mutta en ole kyseistä leffaa nähnyt vuosikausiin, joten voi olla että mieli on nyt muuttunut enkä sitä listaa ennen uusintakierrosta.
Minusta taas Seitsemän samuraita on joissain piireissä jopa aliarvostettu. Tämä ei kai ole yllättävää, lähes kolme- ja puolituntinen, mustavalkoinen, japanilainen 50-luvun leffa, kuinka suosittu se nyt voi olla esim. amerikkalaisten kaavanmukaisten toiminta/scifi/kauhu-elokuvien dieetillä kasvatettujen teinien keskuudessa? Tämä näkyykin esim. YMDB:n (#42) ja DVDplazan (#67) äänestystuloksissa. Hieman laajempaa yleisöä edustavalla IMDB:n listalla se on #8 ja "elitistisellä" theyshootpictures.com listauksessa #6. Kumminkin, että Seitsemän samuraita pystyy noista epätodennäköisistä lähtökohdista ponnistamaan aina listalle kärjen tuntumaan, vaikka äänestäjien joukko olisi minkälainen, osoittaa minusta, että laadukas tuotos sen täytyy olla. Selväähän on, ettei mikään elokuva onnistu miellyttämään kaikkia. Niinpä saamme tänne ajan mittaan varmaan listatuksi kaikki elokuvat, jotka ovat joissain piireissä saaneet arvostusta osakseen? Mutta yliarvostetuksi jos haluaisi perustellusti väittää jotain noin laajassa suosiossa olevaa elokuvaa, niin pitäisi oikeastaan pystyä osoittamaan, että suosio johtuu jostain muusta kuin elokuvasta itsestään - että se on ohimenevä muotioikku, tai tekemällä tehdyn "hypen" seurausta.
hmv:n kanssa samoilla linjoilla, Seitsemän Samuraita on minustakin aliarvostettu elokuva. Psykon ansiot ovat audiovisuaalisella puolella, tunnelma on lumoava. Linnut kieltämättä on hiukan yksitoikkoinen elokuva vaikka siinä onkin hysterian tunnelma saavutettu hyvin. Dr. Strangelove ei aukene täälläkään, mutta muita huonoja leffoja en Kubrickilta löydä. Mitä nyt Eye Wide Shut on enintään keskinkertainen tuotos. sarrad on puolestaan luetellut meikäläisen suosikkielokuvia melko listan tosin Donnie Darko ja Pianisti on näkemättä.
Heti tulee Shawshank redemption mieleen. 9.1 pistettä imdb:ssä ja yli 200000 äänestäjää. Voi pyhä helvetti! Voisiko joku rainan kannattaja selventää mikä tekee tästä noin onnistuneen elokuvan? Eräs kaverini on myös suuri S.R. kannattaja, mutta häneltä en kunnon vastausta saanut; "Seo vaa nii hyvä.. mukava juoni.. hyvät näyttelijätki". Näin tämän pari vuotta sitten ja ihan ok oli, ei siinä mitään. Tuollainen laadukkaasti tehty, joskin hieman ylipitkä ja osin ennalta arvattava feel good elokuva. Eikös tämä perustu johonkin novelliin? Ehkäpä sen lukeminen olisi ajanut saman asian? Tarinan kerronta kuvan ja äänen mahdollisuuksia käyttäen oli melkolailla keskiluokkaa. Vai oliko? Tuntuu vain epätodelliselta kun mm. kellopeli ja 2001 ovat paperia imdb:ssä tämän rinnalla. En kyllä aio katsoa toista kertaa vaikka sanovat, että paranee kerta toisensa jälkeen. Enpä usko.
Tähän vois kanssa yhtyä... Hyvä leffa ei siinä mitään, mutta ei se nyt sentään mikään mestariteos ole.
Tosiaan, tämä ketju olisi mielenkiintoisempi, jos kirjoittajat valaisisivat vähän, että mikä on myös ns. "aliarvostettu" teos ja minkä elokuvan kohdalla arvostus on osunut kohdalleen tai mistä yleensä pitää. Yliarvostettu teos: Avaruusseikkailu 2001 Yrittää olla oudon intellektuelli, mutta päätyy olemaan vain mielestäni tylsä ja huonolla tavalla outo. Leffa on kyllä hyvä sen suhteen, että sillä voi säätää kätevästi mustan ja valkoisen tason kohdalleen. Leffahyllystä löytyy, mutta vain kerran olen pystynyt katselemaan loppuun asti. Yrittänyt olen monta kertaa, että ei voi olla enää omasta mielialastakaan kiinni. Aliarvostettu teos: Pelkoa ja inhoa Las vegasissa Ei varmaankaan sovi kaikille, mutta itse jos leffahyllyäni selaan, niin jostain kummasta syystä aina tulee mieleen tuo elokuva. Erittäin viihdyttävä ja hauska teos, kestää useita katselukertoja ja erittäin hyvät näyttelijät. Aika harva ei-elokuvaharrastaja tietää moisesta mestariteoksesta, eikä varmaan kovin moni harrastajakaan. Elokuvia mistä yleensä pidän: Fight Club: Elokuva, joka kestää useammankin katselukerran. Katselee mielellään vaikka osaisi koko elokuvan ulkoa repliikkejä myöten. Manaaja (alkup. versio): Edelleen paras kauhuelokuva. Kauhufilkalle epäominaisen hyvää näyttelijätyöskentelyä. Jatko-osat ovat kyllä surkeita, mukaanlukien Rennyn viritelmä. Die Hard: Valtavirtaelokuva, joka teki sankarista haavoittuvan. Tämä kuva tuli katseltua puhki aikoinaan. Uutuuden viehätys kesti ihmeen pitkään. Enää sitä ei kyllä jaksa katsella, kehitys mennyt ohi. Lord of War: Komean "realistinen" kuvaus asekauppiaan arjesta. (Tai mistäs minä tiedän mikä on asekauppiaan realismia)
IMDB:n listan kärkipää muutenkin helposti pullistelee yliarvostettuja leffoja. Pahimpana mielestäni Pulp Fiction.
Mikä mielestäsi Pulp Fictionissa sitten on huonoa? Kiinnostaa tietää, koska itse pidän ko. elokuvasta. Aika on vähän mennyt siitäkin elokuvasta ohi omalla kohdalla, mutta kyllä se tuli aikoinaan useaan kertaan katsottua ja ihmeteltyä sen nerokkuutta.
Ei siinä mitään erityisen huonoa ole, mutta ei myöskään mielestäni mitään erityisen nerokasta. Näppärä pikkukiva leffa, jees, mutta ei mikään tajuntaa räjäyttävä taideteos.