Good Night And Good Luck on George Clooneyn seuraava ohjaustyö mainion Confessions Of A Dangerous Mind leffan jälkeen. 1950 luvulle sijoittuva mustavalkoinen leffa kertoo kommunismista syytetystä CBS:n tv-journalistista Edward R. Murrowsta ja tämän konfliktista kommunistivainoja tuolloin johtaneen senaattori Joseph McCarthyn välillä. Leffan näyttelijäkaartiin kuuluu mm. David Strathairn, George Clooney, Robert Downey Jr., Patricia Clarkson, Jeff Daniels, Frank Langella Elokuvan tyylikkään trailerin voi katsastaa osoitteessa: http://movies.yahoo.com/feature/goodnightandgoodluck.html Itselleni traileri ainakin nostatti odotuksia mukavasti. :thumbsup:
Etusivu: promokuvia traileri --- Tykkäsin kyllä kovasti näkemästäni noin mainosmateriaalin pohjalta. Mukava, että Clooney on ottanut jonkun muun pääosaan ja ainakin niiden harvojen arvioiden perusteella mitä saatavilla on, näyttelijätyö on huippulaatua aika lailla kauttaaltaan. Traileri näyttää oikein kivalta ja b&w-kuvaus, jonka suurimpiin kannattajiin en todellakaan kuulu, tuo elokuvaan ainakin trailerin perusteella oikein näppärän fiiliksen, johon tuskin oltaisiin värein päästy. Odotellen innolla.
Good Night, and Good Luck kertoo tositarinan 50-luvun kommunistivainoista Yhdysvalloissa ja niitä johtanutta senaattori Joseph McCarthya vastustaneista CBS:n toimittajista. George Clooney on ohjannut ja kirjoittanut Grant Heslov:n kanssa tärkeän elokuvan jolle varmasti riittää kysyntää vaikka tapahtumista on kulunut jo puoli vuosisataa. Elokuvan tärkein osa-alue on näyttelijät sekä näiden roolisuoritukset. Tältä osin ei olekaan mitään valittamisen aihetta, sillä David Strathairn on lähestulkoon ilmiömäinen Edward R. Murrowna eikä muissakaan ole mitään valittamista, päinvastoin. Myös ohjaus on toimivaa. TV-studion ajoittainen hektisyys ja arkojen aiheiden käsittelystä aiheutuva paine on onnistuttu kuvaamaan hyvin. Miinusta tulee hieman hahmojen esittelystä, sillä on ajoittain vaikea tietää kuka kukin on ellei omaa tarpeeksi hyvää tietämystä aiheesta. Erityisesti tästä syystä elokuva vaatii (ainakin minun kohdalla) toisen katselukerran mahdollisimman nopeasti, sillä nyt meni melko kauan ennenkuin pääsi kunnolla kärryille eri henkilöiden asemasta CBS:ssä. Pituutta olisi myös saanut olla hieman enemmän, sillä nyt jotkut asiat käytiin turhan nopeasti läpi. Miinuksista huolimatta 3½/5.
Pidin todella paljon. Ensinnäkin tässä taas kerran näkee kuinka kaunista mustavalkokuvaus voi parhaimmillaan olla, vaikka pääosa ajasta vietetäänkin tv-studiolla (ulkokuvauksiahan tässä ei ole ollenkaan). Toisekseen näyttelijät tekevät hienoja rooleja alkaen jäätävästä Strathairnista päättyen aina vanhaan kunnon Leland Palmeriin eli Ray Wiseen. Oikeana ratkaisuna voi myös pitää aitojen McCarthyn tv-esiintymisten käyttöä näyttelijän sijaan, jolloin leffaan tulee enemmän todenmukaisuutta. Lisäksi tunnelma on koko ajan huipussaan mustavalkoisuuden ja ihastuttavan jazzmusiikin ansiosta. Tarinakin on ihan puhutteleva, mutta paljon suuremman vaikutuksen tekee tapa millä tavoin se on kuvattu ja kerrottu. Pinnat Clooneylle. 4½/5
Clooneyllä voi selkeästi olla enemmänkin töitä ohjaajan pallilla, kunhan työt näyttelijänä alkavat vähentyä. Leffa oli tyylikkään vähäeleinen ja jotenkin miellyttävän hillitty/rauhallinen kerronnaltaan, silti se osasi olla jännittävä. Kesto oli jokseenkin sopiva.
Loistava Elokuva. Piti ihan kirjoittaa elokuva isolla alkukirjaimella kun kyseessä on todellakin pitkästä aikaa ihan aito Elokuva. Clooney on tämän filmin myötä noussut yhdeksi suosikkiohjaajistani. Edellinen tuotos Confessions of a Dangerous Mind on myöskin aivan loistava Elokuva kaiken puolin kuten tämäkin uusin teos. Clooneyllä tuntuu olevan hieno kyky valita erittäin mielenkiintoisia ja poikkeavia aiheita elokuviinsa. Pitää vaan toivoa ettei Clooney tee Richietä eli ura alkaa muutamalla hyvällä pätkällä ja sitten tuleekin enää pelkkää ulostetta. Jos Clooney saa säilytettyä tasonsa, uskon että kunhan vuodet pyörähtävät vielä eteenpäin, tästä miehestä voi tulla hyvinkin merkittävä ohjaaja. Kuten edellä on jo sanottu, roolisuoritukset olivat varsin hyviä. Minulla ei ollut mitään tietoa koko elokuvan juonesta ennen kuin aloin sitä katsomaan eikä ollut mitään tietoa elokuvan tapahtumista etukäteen, mutta pääsin ainakin minä pääsin varsin nopeasti kärryille kuka on kuka. Olenkin kaivannut jo pitkään Ray Wisen sekopäistä hymyä :/ Joutuu varmaan Twin Peaksit taas katsomaan. Elokuvan pituus oli minusta sopiva ja en muista koska viimeksi olisin näin paljon halunnut nähdä lisää tuota kyseistä tarinaa. Se on vain hyvä merkki. Se osoittaa sitä, että elokuva on onnistunut ja ehkä inspiroi katsojan tutkimaan itse aihepiiriä. Erittäin hienoa. 5/5
Clooney tosiaan pääsi osittain yllättämään, vaikka kriitikoiden erittäin positiivisen vastaanoton myötä tulikin toki laatuelokuvaa odoteltua. Sellainen myös tarjottiin ja todettakaan samalla että Clooneyn edellinen ohjaustyö, Confessions of Dangerous Mind, ei ollut mieleeni mitenkään erityisesti. Aluksi ihmettelin hieman b&w-kuvaan päätymistä, mutta jo parttiarallaa ensimmäisen vartin jälkeen oli selvää, että se a) toi elokuvaan omanlaisensa, tarpeellisen tunnelman b) sopi visuaalisesti tähän c) oli kaikinpuolin toimiva ja hyvä ratkaisu. Tarina toimii alusta lähtien oikein hyvin. Joskus tälläiset "historiaelokuvat" vaativat turhankin paljon pohjatietoa, mutta tästä aiheesta en tiennyt kyllä juuri mitään ja hyvin nopeasti pääsi kärryille. Clooney käyttää todella hyvin hyväkseen arkistomateriaalia ja oikeita näyttelijöitä. Myös tietynlainen minimalismiin pyrkiminen kerronnassa miellytti. Vaikka kyseessä oli aikakautenaan varmasti iso tapaus, pysyy Good Night, and Good Luck kuitenkin mukavana pienimuotoisena draamana. Vahvat roolisuoritukset kruunasivat kokonaisuuden. Clooney itse oli hyvässä sivuroolisa, David Strathairnin hoitaessa vakuuttavasti pääosan. On aina mukava nähdä Robert Downey Jr. toimivassa roolissa. Eipä näyttelijäpuolelta löytynyt oikeastaan ainoatakaan keskinkertaista perussuoritusta, mukana olijat olivat selvästi halunneet tehdä parhaansa. Mainitaan vielä että komeasti kuvattu, visuaalisesti tyylikäs ja että poliittinen draama kiinnostaa aina, niin saadaan tämäkin teksti loppumaan. 4½ / 5
Todella hieno elokuva :thumbsup: Mustavalkoisuus toimi yllättävän hyvin ja näyttelijät tekivät upean suorituksen. Strathairn todella vakuutti ja oli Murrown roolissa kuin kotonaan. Wise teki myös vaikutuksen vaikka heppu ei kovin kauaa ruudulla viihtynytkään. Downeyn suoritus oli myös miellyttävää katsottavaa, mitä ei kyllä läheskään aina voi miehen touhuista sanoa. Clooneysta en näyttelijä tässä leffassa osaa sanoa oikein hyvää enkä pahaa, mutta ohjauspuoli oli miehellä vahvasti hallussa. Kaikenkaikkiaan oikein kelpo leffa /
Joo oli aikalailla niin hyvä kuin odotinkin, joskin jäi fiilis että aiheesta olisi saanut huomattavasti enemmänkin irti. Strathairn oli kyllä ilmiömäinen, ja muut näyttelijät jäivät harmillisesti jalkoihin vaikka kyvykäs porukka olikin. Nostalginen tunnelma oli vimpan päälle toteutettu. Spoiler Patricia Clarksonin ja Robert Downey Jr:n merkitystä tarinalle en kyllä ymmärtänyt, koko pariskunta tuntui olevan turhaa täytettä tarinassa. ****/*****
Ymmärrettävää sikäli, että Spoiler Wershban pariskunta oli mukana elokuvan teossa. Siksi he lienevät niin keskeisiä henkilöhahmojakin tuossa.
Tämän katseli mielenkiinnolla kun ei vastaavia kovin usein tule vastaan ja olihan elokuva kieltämättä mainio yhdistelmä vanhanajan mustavalkodraamaa ja poliittista mediatrilleriä Clooneyn ohjauksen pitäessä hyvin otteessaan loppuun asti. Amerikkalaistyylinen toimittajien ihannointi toki vähän häiritsi mutta aika intensiivinen elokuva ja tästä tunsi oppivansa jotain uuttakin. ****