Kotiteatteri, musiikki ja peli-huone

f55tvi, kuinka aiot hoitaa jälkikaiunta-ajan kohdalleen?

Veikkaisin tuolla akustiikkalevyjen määrällä huoneen olevan varsin kuollut. Esim. meillä ei seinissä ole kuin kaksi reilun metrin levyistä "kaistaa" akustiikkalevyjä. Sinulla joka seinällä, jossakin jopa tuplasti..huh..huh. Taitaa tulla paljon korjattavaa ja rahaa palaa. Meillä on jälkikaiunta-aika erittäin hyvin hallinnassa.

Turha puhua hyvästä soundista jos eivät sekä taajuustoisto että jälkikaiunta-aika ole hallinnassa.

Akustiikka on vaikea asia, ellei se ole tekijällä hyvin hallinnassa.

 

Kyllä ja kyllä. Hinnan laskelmille oletkin jo saanut selville... =)

Jep jep. Tässä threadissa on tullut jo moneen kertaan hyvät vinkit mitä kannattaa tehdä, ja linkkejä ohjeisiin miten temppu tehdään. Jos ei niillä onnistu niin lopputulos on fifti-sixti. Mutta kertauksenomaisesti, runsassanaisemmin, vielä kerran, itseäni toistaen - eli kertoen saman asian kahteen kertaan, _vähintäänkin_ seuraavat jutut pitää pitää mielessä jos tekee huonetta puhtaalta pöydältä:


0. Huoneen mitat

Akustiikan kannalta on olemassa huonoja ja vähemmän huonoja suhteita huoneen mitoille. Kuutio on sieltä huonoimmasta päästä ja kultaisen leikkauksen mitoitus alkaa lähennellä Sitä Oikeaa. Suhdelukuja on viisaat matemaatikot miettineet ihan tosissaan, kannattaa etsiä käsiinsä vaikka RPG:n jannujen 'Determining Optimum Room Dimensions for Critical Listening Environments: A New Methodology' tai R. Walkerin 'Optimum Dimension Ratios for Small Rooms' jos homma oikeasti kiinnostaa.

Toisaalta huoneen koko kannattaa sovittaa aiotulle yleisömäärälle ja kankaan/näytön koolle. RBV joskus järkeili aika hyvät mitat normi kotiteatteripyhätölle. Vähän pitempi kuin leveä, mutta ei se oikeasti ole niin justiinsa. 15 vuoden päästä tila on kuitenkin aivan liian vanhanaikainen ja joutuu jyrän alle. =)


1. Sopiva jälkikaiunta-aika

Kuunteluhuone ei saa olla liian tumppu, muttei myöskään liian kaikuisa jotta kaikattimista toistettu ääni kuulostaa hyvältä. Dolbyltä & kumppaneilta löytyy muistaakseni jotain suosituksia ja raja-arvoja jälkikaiunta-ajalle. Mulla ei just nyt tässä ole papruja käsillä, mutta hatusta voisin vetäistä että luokkaa 0,3 - 0,5 sekuntia taajuusalueesta 250 Hz ylöspäin voisi olla aika kova juttu monikanavatoistossa. Joku innokas varmaan kaivaa ne käyrät esille...

Jälkikaiunta-aikatavoitteesta saa laskettua tarvittavan absorptioalan ihan riittävän tarkasti Sabinen kaavalla. Kannattaa laskea oktaaveittain ettei tule yllätyksiä diskanttipäässä, liikaakin voi tosiaan vaimentaa.

Kun absorptioala on haarukoitu, ynnäillään hetki huoneessa jo olevia ja sinne asennettavia esineitä ja materiaaleja kertoimineen ja aloineen yhteen. Sen mukaan sitten lisäillään tai vähennetään whatnotin määrää seinillä ja katossa. Muistakaa ottaa laskuihin mukaan sohvat, ikkunat, verhot, kirjahylly akuankkoineen, pari ihmistä yleisöksi (noin puoli neliötä per lärvi), seinämateriaalit ... ilmarako villan alla tekee sekin omat temppunsa jne...

Hatusta vetäistynä puurakenteisessa talossa n. kuuntelutilan katon alan kokoinen absorptioala riittää tuonne jonnekin puolen sekunnin tuntumaan, kivitalossa tarvitaan jonninverran enemmän. Huoneen koosta riippuen, toki.


2. Ensiheijastukset

Ensiheijastuksista ei ole kuin haittaa. Tämä on se juttu joka hanskataan normaalissa olohuoneessa ensimmäisenä, mutta puhtaalta pöydältä lähdettäessä vasta toisena tai kolmantena. Eli vaikka vaimennusmateriaalien sijoittelulla ei sinänsä (teoriassa siis, käytännössä kyllä) ole merkitystä jälkikaiunta-aikaan, kannattaa vaimennuslevyt asentaa siten, että ne vaimentavat erityisesti ensiheijastuksia. Muutaman kymmenen millisekunnin matkan jälkeen heijastukset voikin sitten jo päästää korvan ulottuville, silloin kaiut luovat pikemminkin tilantuntua kuin vääristävät alkuperäistä ääntä.

2.5 Muut heijastukset

Moni kokee miellyttävimpänä live-end dead-end tyylisen tilan, jossa huoneen etuosa on suhteessa enemmän vaimennettu kuin takaosa. Monikanavatoistossa eroa huoneen päiden välillä ei kannata tehdä yhtä radikaaliksi kuin stereotoistossa, takakailottimet hoitavat tilavaikutelman ja lyhyempi jälkikaiunta-aika toimii paremmin.

Vaikka pieni tilakaiku onkin kivaa, kannattaa vapaaksi jääneille seinille silti lykätä diffuusoreita ja muita epämääräisyyksiä. Ne hajottavat heijastukset nopeammin ja äänikenttä sekoittuu epämääräisemmäksi - kuulostaa paremmalta kuin tarkasti paikantuvat kaiut.


3. Huonemoodit

Viimeisenä vaikein pala, huonemoodit. Bassoresonanssien vaimentaminen vaatii massiivisia rakenteita, se vaan on voi voi. Mooditaajuudet voi yksinkertaisissa tapauksissa (kenkälaatikon muotoinen huone) laskea suht kivasti suoraan huoneen mitoista niinkuin tämän threadin tapauksessa. Silloinkin kannattaa pitää mielessä että kaikki edellä rakenneltu vaimentaminen tiputtaa mooditaajuuksia pikkuisen alaspäin. Kannattaa myös tarkastaa kulmasta kulmaan resonanssien taajuudet, sieltäkin voi löytyä ylläripylläreitä.

Monimuotoisessa ja kunnolla kalustetussa tilassa laskenta vaatiikin sitten jo muutakin kuin laskutikkua, mieluiten raahautumista mikin kanssa paikanpäälle. Hyvistäkin simulaatioista nimittäin paljastuu aina välillä 'whoops' juttuja kun siirrytään takaisin tosielämään...

Raskasmatto, levyresonaattori, reikä, slotti, what ever rocks your boat, kaikki ne toimii oikein käytettynä jostain 200 Hz tienoilta alaspäin. Resonaattori viritetään sinnepäin tietylle mooditaajuudelle, ihan tuhannen tarkkana virityksessä ei kannata olla. Mielummin vähän laakeampi Q-arvo joka parhaassa tapauksessa puree pariinkin lähekkäin olevaan moodiin kuin terävä käppyrä joka on heti pielessä kun huoneen lämpötila muuttuu asteen. Kokoluokka alkaa olla oikea kun yksi seinä on pelkkää resonaattoria.


Disclaimer: En tee akustiikkasuunnitelmia työkseni / rahasta, vastuu on siirtynyt lukijalle ja ylläoleva lista on varmastikin vajavainen.

 

En tiedä mihin nuo väitteesi perustuvat, mutta mietippä ylcoken akustiikkalevyjen määrää, taitaa olla aika kuollutta sielläkin!? Ja huom. se on akustiikka suunnittelijan suunnittelema!
Lisäksi, ei minulla esim. sivuseinillä ole kuin osan-matkaa akustiikka-levyjä, joiden pitäisi hoitaa nuo ensi hejastukset.

 

Yliakustointia kannattaa silti varoa. Sopivan määrän voi laskea näiden avulla:

http://www.paroc.fi/channels/fi/acoustics/design+instructions/laskentaesimerkkeja.asp
http://www.paroc.com/SPPS/Akustiikka/laskentatyokalu062005.xlt
http://www.hunecke.de/english/calculators/room-acoustics.html
http://www.hunecke.de/english/calculators/loudspeakers.html
http://www.hunecke.de/english/calculators/room-eigenmodes.html

 

Kokonaisuus ratkaisee. Sekä ylcoken että meikäläisen teatterit ovat suunniteltu "viimeisen päälle", ja sinun ei yhtään. Kopiointi ei vain kannata.

Asiaa ei kannata jauhaa tämän enempää.

 

Niinkuin tässä on jo monta viestiä laitettu aiheesta, että nämä ovat aina tapauskohtaisia asioita. Muunmuassa sillä on hyvin suuri merkitys, että mitä materiaalia akustiikkalevyjen takana tulee olemaan, minkälaiset ilmaraot jne.

Huoneeni kuulostaa ihan asialliselta. Mutta esim. ochronsin projektissa käytetty akustiikkalevymäärä oli murto-osan tuohon omaani verrattuna. Ja se huone on isompi kuin omani (ja toki muotokin erilainen). Ochronsilla ei tainnut mennä kuin muutama sata euroa akustiikkalevyihin. Minulla meni pitkälle kolmattatuhatta euroa + mineraalivillat. Oletko valmis laittamaan pirusti rahaa noihin akustiikkalevyihin kiinni ja lopuksi todetaan, että se kuulostaa huonolta? Kun jollain toisella levytyypillä homman olisi saanutkin toimimaan. Myös rakoresonaattoreiden tai raskasmattoresonaattoreiden suunnitelu on laskuhommaa, arvailemalla ei tule kuin sutta.

Ei tässä ole tarkoitus vittuilla millään tavoin, ohjata vain oikeaan suuntaan Muistelen kun itsellä oli kans vähän samanlainen tilanne kuin sinulla... Olin ajatellut aluksi alkaa räpeltämään hommaa omilla kyvyillä. Kävin kuuntelemassa sitä ennen muutamia kunnon tiloja joihin oli tehty akustiikkasuunnitelmat. Ei muistaakseni mennyt kovinkaan montaa päivää, kun yhteydenotot Ulille oli muodostettu En halunnut ottaa erittäin suurta riskiä siitä, että tila ei sitten toimikkaan, vaikka saneeraushommia on tehty pirusti. On tullut myös kuultua hyvin monta suteen mennyttä akustoitua tilaa.. Rahaa poltettu materiaaleihin, mutta lopputulos surkea. Semmoisessa tilanteessa ei edes suorapuheisempi kaveri kehtaa sanoa rakentajalle, että ompas huonon kuuloinen tila.

Niinkuin laskym joskus sanoi... Suomalaisilla on käsittämätön tapa olla maksamatta konsultointipalveluista. Tietyllä tavalla ymmärrän sen, että muutamasta paperilappusesta pitäisi pari kiloeuroa maksaa, mutta on sillä myös kääntöpuolensa. Itse olen ainakin kiitellyt itseäni siitä, että suunnitelmat teetin. Myös rakennusprojektin matkanvarrella on apua saatavilla, jos kysymyksiä herää jne.

 

Tuo oli kyllä aika vahvasti sanottu, että minun teatteria ei ole suunniteltu yhtään! Otetaanpa huomioon, että suurin osa musiikin ja kotiteatterin harrastajista ei ole kiinnittänyt mitään huomiota akustointiin! On minulla nyt sentään jotain ajateltu. Ja edellisessä kotiteatterissani oli myös Sompra-D levyt katossa ja aika hyvin toimi sielläkin.
Mutta olet kuitenkin oikeassa, että varmaan olisi järkevää käyttää ammatti suunnittelijaa ja niin kuin aikaisemmin totesin tässä vasta harkitaan vaihtoehtoja ja mieli muuttuu päivittäin! Saapa nähdä mihin sitten loppujen lopulta päädyn!

 

Minä en ole koskaan päässyt kuuntelemaan kunnon kotiteatteria, siis joka on oikein akustoitu. Edellisessä kotiteatterihuoneessa kuitenkin huomasin, etten ollut bassoihin, enkä yläkeskiääniin tyytyväinen, nuo Xenonit ovat ilmeisesti yläpäästään hieman liian kirkas-sointiset. Että edelleen mietitään ja harkitaan mitä tehdään, ehkä päädyn kuitenkin ammatti-ihmisiin.

 

Muistetaan nyt kuitenkin suhteellisuudentaju. Mun isi voittaa sun isin, entä sitten? Moni "Hifisti" kuuntelee tyytyväisenä kaiuttimiaan täysin akustoimattomassa olohuoneessa. Akustointi on vain yksi puoli kotiteatteria, joskin melko tärkeä sellainen. Mutta esimerkiksi suuntaavilla kaiuttimilla voidaan huoneen vaikutusta pienentää. Ja jos nyt vaimentaa edes ensimmäisiä heijastuksia, omaa jo paremman akustiikan kuin keskiverto-olohuone.

Vaikka akustointi ei nappiin menisikään, saat silti oman rauhallisen ja oletettavasti visuaalisesti miellyttävän ympäristön katsoa elokuvia.
:thumbsup:

 

Ei kehtaa aloittaa uutta aihetta, kun näitä on jo vähän montakin.

Aloitin eilen koolaamaan rakenteilla olevan omakotitalon takkahuonetta, jonne on tarkoitus myös perustaa kotiteatteri, musiikki ja peli-huone :hitme:

Huoneen mitat ovat: pituus 5,2m, leveys 3,3m korkeus betoniholviin 2,7.

Kaikki seinät ovat muurattua kahi-tiiliseinää (ontohkoa 130mm leveää kalkkihiekkatiiltä). Ongelmia tässä tilassa tulee ilmeisesti tuottamaan eri laskelmien mukaan seuraavat aallot: 33 Hz, 66 Hz, 100 Hz ja 132 Hz.
Toinen laskuohjelma antoi lisäksi seuraavat hertzigovit: 200 Hz, 300 Hz, 400 Hz, 500 Hz ja 706 Hz (katso linkki).



Kysymyksenä kuuluukin, onko alempia taajuuksia 33 ja 66 Hz varten järkevää jo tässä vaiheessa rakentaa etunurkkiin bassoansat? Nyt ne olisi helppo huomioida koolauksessa - entä miten ne tulisi mitoittaa, korkeus, leveys, tilavuus? Vuorivillaa ja Parocin Royal akustiikkalevyä löytyy jo pihasta runsaasti - joten niiden käyttöä suositaan.
Reikäresonaattorilla en järkevillä mitoilla päässyt alemmaksi, kuin tuohon 133 Hz - entä sitä alemmat taajuudet?
Miten toimisi raskas 10mm paksu kumimatto apuna nurkissa?

Seinät koolaan 50x50mm tavaralla ja täytän koolausten välit 50mm villalla, seinämateriaaliksi tulee levy - vielä ei ole laatu tarkemmin valittuna.

Katto tulee n. 20cm alaslaskulla ja tyhjän tilan täytän 100 ja 150 mm villalla.
Kannattaako Paroc Royalia käyttää seinäpinnoissa, vai tulisiko sitä upottaa jo koolausten väliin?

Huh, kysymyksiä on päässä todella paljon.

 

Ei se akustiikkasuunnittelijakaan mihinhään ihmeisiin pysty, etenkin jos tilaa on käytössä rajallisesti ja isot rakenteet poissuljettuja. Fysiikan lait ovat kuitenkin samoja kaikille. Itse suunnittelemalla ja tekemällä saa varmasti hyvää jälkeä, kunhan vaivautuu opiskelemaan asiaa, mielummin muuallakin kuin netissä. Samoja asioita ne akustiikkasuunnittelijatkin miettii, eli jälkikaiuntaa, ensiheijastuksia ja huonemoodeja, jne., eli ei tässä nyt niin hakoteillä loppujenlopuksi olla. Heidän käyttämänsä kaavat ovat täysin samoja kuin ne mitä löytyy netistä. Kaikki akustiikkaa suunnittelevat eivät ole myöskään erikoistuneet suunnittelemaan pieniä kuunteluhuoneita, vaan kenties suuria toimistotiloja, saleja ja teollisuustiloja. Studioita suunnittelevilla on varmaan parhaat edellytykset hommaan.

 

Tottakai. Pitää vain valita, kumpi niistä vaatii enemmän vaimennusta. Helmholtz-resonaattoriketju sisältää linkit eri resonaattoreiden mitoitukseen: https://www.dvdplaza.fi/forums/showthread.php?t=26084

 

Oikeat moodit on:
pituussuunnassa 33hz, 66hz, 99hz, jne.
leveyssuunnassa 52hz, 104hz, jne.
korkeussuunnassa 63,5hz, 127hz, jne.

Matalimmat moodit ovat niitä ongelmallisimpia, koska niitä on niin harvassa, että ne erottuvat selvästi ja vaimentaminen on hankalaa.

Matalilla taajuuksille ulottuvat rakenteet eivät ole "järkevissä" mitoissa koskaan. Myös raskasmattovaimennin on resonaattori, joten sen vaimennukseen vaikuttaa koolausväli, maton paino ja takana oleva ilmaväli. Jos maton haluaa peittää, pitää muistaa että sen pitää päästä värähtelemään vapaasti.

Levyn taakse villaa. Sopivalla määrällä Royalia seinäpinnoissa voi sitten hakea keski- ja yläalueen jälkikaiuntaa kuntoon.

Niihin kannattaa hakea vastaukset, ennen kuin tekee mitään. Ja vaikka suunnitelmaa ei teettäisikään ammattilaisella, ei se tarkoita sitä että sen voi jättää tekemättä. Kokonaisuuden pitää olla balanssissa ja siksi kaikkien materiaalien (ja niiden takana olevien materiaalien) vaikutus pitää ymmärtää ja ottaa huomioon suunnittelussa.

 

Kiitos vastauksesta Stobias!

Täytyypä vielä tutustua resonaattorien mitoitukseen, nurkkiin saisi n. 40cm ilmaraolla olevat korkeatkin resonaattorit.

Tässä kiitoksena muutamia kuvia tulevasta rokkibunkkerista.

Kuunteluhuoneen vasenta puolta häiritsee muutama ikkuna ja ovi, raitista ilmaa tuodaa varmuuden vuoksi kahden kanavan voimin:
http://kuufi.1g.fi/seka/takkahuone/IMG_5483.jpg

Päätyseinä, tähän olisi tarkoitus saada mahdutettua n. 2,30 halkaisijaltaan oleva kangas (heijastuspinta)
Nurkkiin olisi tarkoitus rakentaa kolmion muotoiset resonaattorit, kunhan niiden fyysiset koot vain selviää:
http://kuufi.1g.fi/seka/takkahuone/IMG_5484.jpg

Takaseinä, koolaus vielä puuttuu. Tykkiä varten sähköt ovat jo tuotu ja ilmastointikanavaan lisätty äänenvaimennin:
http://kuufi.1g.fi/seka/takkahuone/IMG_5485.jpg

Muut johdotukset kulkevat n. 25 cm alaslasketussa katossa ja seinäkoolauksissa.

 

Hienoa! Tulossa mielenkiintoista seurattavaa. Muistahan päivitellä kun projekti etenee.

 

No jopas tulee saman oloinen kuin itsellä on rakenteilla, omassa takkahuoneessa mitat n. 6.1 x 3.6 x 2.5, toisella pitkällä seinällä ovi ulos ja pari ikkunaa, takaosassa pari kulkuaukkoa jne. =) Meillä on tosin speksattu etuseinäänkin parit ikkunat ja takaseinä on kevytrakenteinen, siinä mielessä tilat onkin ihan erilaiset samanlaiset. Palstan puristit varmaan repii verkkarinsa kun tila ei ole symmetrinen ja siinä on läpiä ulos, so not. =)

Periaatteessa noi sun huoneen ikkunat ja takaosan iso (ovi)aukko vaikuttaa moodeihin siten ettei ne osukkaan ihan tarkkaan laskennallisille paikoilleen, eikä ne ole ihan niin voimakkaita kuin jos seinät olisivat täysin jäykät ja yhtenäiset. Etu- ja takaseinän väli on varmaan teoreettisella hehtaarilla, mitä nyt sieltä jostain takakammioista saattaa pukata ylläripylläreitä sekaan mukaan. Sivusuunnasta en uskalla sanoa mitään. Periaatteessa katon ja lattian välinen moodi on ainoa tarkka, mutta sitä sitten vastaavasti laskee katon alaslasku. Ehkä tila kannattaisi mitata ennen järeämpien synsteemien rakentamista ettei homma menisi ihan reisille.

Mutta jos uskallat kokeilla niin tuurilla ja vähän laakeammalla resonaattorin virityksellä vaimennus osuu kyllä riittävän hyvin kohdalleen vaikka käyttäisit vain laskennallisia taajuuksia. Ihan älysuurta Q-arvoa ei muutenkaan kannata tavoitella, jos ei aio pitää kuunteluhuonetta tarkalleen vakioidussa kosteudessa ja lämpötilassa... Levyresonaattori ainakin on kohtuullisen laakeaviritteinen kun ilmavälissä on villaa, niin taitaa olla reikäresonaattorikin jos en ihan höpöjä muistele. Tosin olen antanut itselleni kertoa että levyresonaattorin viritys on turistille osittain arpapeliä, tiedä häntä.

Itse ajattelin huvin vuoksi kokeilla ainakin katon ja lattian väliseen tuttuun vähän-vajaa-70Hz moodiin springzorberia. Muistuttaa hiukan levottoman kokoista passiivielementtiä se. Väittävät tuollaisen olevan teholliseen pinta-alaan verrattuna monin verroin parempi kuin levyresonaattori. Pitää kokeilla ennenkuin uskon, tuloksia odotettavissa hyvällä tuurilla jo ennen joulua. Vuosi arvoitus, lattiaakaan ei ole vielä valettu.. Projektithreadi luvassa ehkä joskus kesällä kunhan saadaan muutakin kuin kantavat seinät rakennettua.

 

No nyt se on sitten päätetty! Uli Jetzinger tulee 10.4 katsastamaan tilaa ja aloittaa suunnittelun samantien.
Jos joku vielä muistaa mistä on kysymys, täällä kun käydään nyt jo niin monen eri projektin keskustelua!:hitme:

Rakennusaikataulu on, että ennen kesää valmiiksi, tosin ennen kuin pääsee projektin kimppuun, pitää tehdä loppuun yksi makuuhuone ja pari varastoa!
Voin ottaa hommasta kuvia, jos jotakuta kiinnostaa!?

 

totta mooses kiinnostaa! :thumbsup:

 

Tottakai kiinnostaa. Ja jos saa pyytää, niin voisitko laittaa kuvia jonain muuna kuin pdf:fänä kun en saanut noita aiempiakaan auki edes readerin päivittämisen jälkeen.

 

Hyvä! Aikataulu kuulostaa kyllä mahdottomalta, mutta mistä minä tiedän kuinka ahkera olet ja montako remonttimiestä löytyy takataskusta

Oletko muuten miettinyt ilmanvaihdon ratkaista millä tavoin?