Kotiteatterihuoneen käyttöprosentti

Kysymys on suunnattu niille, joilla on kotiteatterille pyhitetty oma tila. Ei siis sellainen ratkaisu, jossa laitteet ovat huoneessa, jossa tehdään myös muuta.

Kysymys juontaa juurensa siihen, että itse tässä koko ajan haaveilee omasta tai täydellisesti peruskorjatusta talosta jossa kotiteatterihuone. Kuitenkin haluttaisiin vaimokkeen kanssa asua aika hyvällä paikalla, joka tarkoittaa älyttömän kallista tonttimaata, joka taas tarkoittaa, että kotiteatterihuoneen hinta on lopulta hyvin suuri. Siten olen alkanut epäillä, että olisiko sittenkin järkevämpää panostaa rahallisesti enemmän olohuoneeseen/televisiotilaan sen vieressä, johon kehittäisi alaslaskettavia verhoja, automatisoidut pimmennysverhot, piilotetun tekniikan sun muut ja siten nauttia leffoista suoraan olohuoneesssa. Sille ylimääräiselle huoneelle, joka muuten menisi kotiteatteriksi, löytyisi kuitenkin perheessä ajallisesti kovempaakin käyttöä

Eihän tuo ratkaisuna olisi akustisesti yhtä hyvä kuin erillinen huone, sillä asuintilasta tuskin voi tehdä yhtä "kuivaa".

Kokemusta asiasta itsellä löytyy vanhempien luonta, jossa asustelin 90 luvun puolessävälissä. Heillä oli käytössä oma huone jossa Barcon tykki ja ok tason audiolaitteet, mutta ainakin silloin homma meni siihen, että huoneessa katsoi leffaa vain perheen nuorimmat, kun vahukset tuijottivat tyytyväisenä leffat yläkerran töllöstä. Mikäli laitteisto olisi ollut olohuoneessa, siitä olisivat nauttineet kaikki perheenjäsenet myös muiden kuin elokuvien yhteydessä.

Mutta todella arvostaisin jos oman kotiteatterihuoneen rakentajat voisivat omia kokemuksia kertoilla: oliko sijoitus rahallisesti järkevä, käyttääkö huonetta paljon, onko harrastus perheen yhteinen vai ainoastaan isän tekniikkafriikkeyttä 8) ja ennenkaikkea tekisikö homman uudestaan.

Vai meneekö se niin, että koska näitä asioita joutuu miettimään, pitäisi
- Harkita muuttua paikkakunnalle jossa tonttimaa olisi halpaa tai
- Painaa enemmän duunia jotta saisi enemmän fyrkkaa

 

Meillä videotykki on alakerrassa takkahuoneessa, huoneen käyttöaste oli jo alunperin varsin pieni eli korkeintaan saunan yhteydessä vilvotteluun. Takkakin oli harvoin käytössä koska meillä on takka myös olohuoneessa.

Ensimmäisten "silityslautaviritysten" jälkeen kun tykki vihdoinkin tuli asennettua kattoon, samoin kaiuttimet, "kotiteatterihuone" muuttui varsin huomaamattomaksi. Kaikki muut A/V-laitteet ovat viereisessä kodinhoitohuoneessa nurkassa seinällä hyllyillä.

Kalusteet säilyivät ennallaan (sohva, kaksi nojatuolia, pöytä), niitä vain hiukan siirrettiin toiseen järjestykseen. Ainoa "toive" näin jälkikäteen on ollut se, että sohvasta olisi tullut hankittua alunperin syvempi malli. Nyt se on 98 cm syvä mutta valmistajalla olisi ollut myös mukava 133 cm syvä malli.. Toinen "miinus" on se, että teatteri on parhaimmillaan kahdelle katsojalle.

Naapurilla (sama pohja) on vastaava tila arkiolohuoneena ja (yllätys yllätys..) myös tykkiasennukset mielessä.

Näin esimerkkinä siitä että dedikoidun huoneen ja olohuoneen lisäksi kotiteatterin voi yhdistää myös muihin asunnon tiloihin.

 

Oletan oman teatterini istuvan annettuun määritelmään, mutta kerron taustat niin saa jokainen itse tulkita.

Eli alakerran isohko kylmän varastotila on joskus muutettu lämpimäksi tilaksi ja sinne on tehty kolme huonetta joista yksi toimii edelleen varastona, ne kaksi muuta olivat kai lähinnä työtilaa (lämpöeristetty ja vuorattu lastulevyllä, lämmitys ja sähkörasiat, mutta ei sen kummemmin sisustettu). Koska yksi huoneista on kokonaan ikkunaton eikä siten varsinaiseen asumiskäyttöön sovellu, päätin toteuttaa pitkän haaveni ja tein tästä huoneesta vuosi sitten erillisen akustoidun ja tarkoitukseen optimoidun kotiteatterin/musiikinkuunteluhuoneen. Ihan kompromissitön tämäkään ratkaisu ei ole; koska huonetta on tarvittaessa voitava käyttää muuhunkin tarkoitukseen, niin kokonaan mustaksi en ole sitä maalannut (voi silti olla hyvin tumma ja silti siisti).

Vajaan vuoden aikana on keskimäärin katsottu pari elkuvaa per vkonloppu vaimon kanssa ja itse tapaan kuunnella ehkä n. 5-6 CD:tä viikossa. (Tuohon voisi vielä lisätä formulat, ellei maikkarin kuvanlaatu olisi niin huono että mieluummin katsoo 25" telkkusta kuin kankaalta.) Keskimäärin huonetta on varmaan käytetty n. 10 h / viikko. Satunnaisesti huonetta on myös käytetty väliaikaisena varastona, askartelutilana ja hätämajoitustilana.

Alunperin ajattelin nimenomaan mukavuussyistä laittaa tykin ja kankaan olohuoneeseen, mutta akustiikka oli ihan mahdoton ja pimennys vaikeaa (avoin sekä keittiöön että eteiskäytävään). Enää en voisi kuvitellakaan kotiteatteria olohuoneeseen. Olohuone on siksikin vaikea että se on kodin ainoa "edustustila" ja tähän tarkoitukseen ei epämääräinen kasa laitteita ja johtoja kovin hyvin sovi, puhumattakaan raskaammasta akustoinnista... Liikaa kompromissejä.

Voi olla helpompaa yhdistää kotiteatteri jonkun muun huoneen kanssa jos vain löytyy, esim vierashuone tai työhuone, jossa pimennysverhot, johdot, laitteet, ei-niin-trendikkäät tapetit (=lue: niin tumma kuin mahdollista) tai tarvittavat akustointiin liittyvät ratkaisut eivät haittaa. Olohuonetta harvemmin tekee mieli maalata kovin tummaksi, mustasta nyt puhumattakaan . Ja jos kotiteatterin toteuttaa tykillä, niin valkoinen huone heijastaa likaa valoa takaisin kankaalle ja pilaa kontrastin, oli tykin arvot miten hyviä tahansa. Isolla töllöllä ei tietysti ole tätä rajoitetta.

Kaj

 

Tämä on onneksemme vain presidenttien, pääministereiden ja diplomaattien ongelma - ja vain virka-asuntoja koskeva.

Kun olohuone on maalattu mattamustaksi, katossa on 100 kiloa silkkaa kuvanlaatua ja seinät ovat akustiikkalevyä ja diffuusoreita niin voi olla vieraidensa seurassa rauhassa oma itsensä - kukaan ei oletakaan mitään normiteestentelyä.

Mutta juu, ihan hyvä säie. Itsellä on kyllä kaikki olohuoneessa, paitsi sauna, suihku ja pesukone. Ja noo, tietokone ja muutamia kaappeja on "käytävällä". Jotensakin sitä kai aina sopeutuu siihen mitä on saatavilla (30neliötä), sillä olen viime aikoina alkanut arvostaa helppoutta kaiken ollessa käsillä. Akustiikkaa olen hoitanut muutaman neliön verran diffuusoreilla ja viimeisin uutuus on pienentää kuuntelukolmiota, jolloin heijastuksen osuus väistämättä laskee. Eikä ne seinät ole mustat ja kuvaa ulostaa 21" telkku nykyään...

 

Itse päädyin laittamaan olohuoneeseen. Osin mm. siksi, että ei tarvitse olla musavehkeitä erikseen olohuoneessa (tai mennä teatterihuoneeseen kuuntelemaan musaa).

Tyytyväinen olen ratkaisuun, toimii ainakin omalla kohdalla. Johdot on piilossa, takakajarit siististi katonrajassa, projektori pieni ja aika huomaamaton ja moottorikankaan saa näppärästi ylös, jolloin huone näyttää ja tuntuu jokseenkin tavalliselta olohuoneelta, mitä nyt subbari on lattialla ja laitteet tavallisessa laiteräkissä. Stereot on tosin mulla muutenkin aina ollut olohuoneessa. Tuonne kankaan ja seinän väliin vielä mahtuu ohut taulukin, joten kun kangas on ylhäällä, seinä näyttää olohuoneen seinältä.

Eli ainakin tällainen perusmallin teatteri onnistuu olohuoneessa ihan hyvin. Sitten jos haluaa hc:mmäksi mennä akustointeineen ja tehopimennyksineen, jos haluaa kunnon löhöilytuolit, tai jos on CRT-tykki, sitten voi tuottaa vaikeuksia pitää olohuone toimivana.

 

23h50' mediahuoneessa, loput 10' menee vessassa ja keittiötilassa, joka sekin on samassa ilmatilassa mediahuoneen kanssa. Mutta liian kaukana, joutuu nousemaan seisomaan.

Minua todellakin kyrpii tuo 10 hukkaminuuttia vuorokaudessa, eli olen vakavissani pohtinut jotain ratkaisua, jotta voisi pestä itseään töllön edessä (ei tykkiä siis ole käytössä), ja valmistaa sapuskatkin liikkumatta minnekään. Vessakäynnit toistuvat useiten, mutta katson ne hyväksi, koska saadaan veri kiertämään jaloissa edes hetkeksi.

Jos siis vuokra-asunnot, kuten tämä, olisi alunperin rakennettu yksiöksi, joka olisi kotiteatteri, ja jossa olisi kaikki toiminnat (pesu, ruoka, jäte jne.) olisivat 50 cm säteellä olopisteestä, en poistuisi sekunniksikaan "ulos teatterista". Nyt on pakko. Mutta kiireen takia vain noin 10 minuuttia vuorokaudessa voin muualla olla.



Jos minä rakentaisin itse mediahuoneen, se olisi lähtökohtaisesti painepesurin kestävä säähuone, eli ilmankosteus ja lämpötila laajalti hallittavissa, pakkasesta saunaksi. Kuten teollisuuden sääkaapeissakin aikaan saadaan.

Kaikki tarve-esineet olisivat piilossa pinnoissa, tulisivat esille tarvittaessa (wc, pesupaikka, keittopaikka, kylmäsäilytys yms.). Näitähän on nähty elokuvissa jo ikuisesti, ja kaikki on mahdollista itsekin rakentaa, koska kaupallisia halpoja ratkaisuja ei ole.

Voisi siis katsella leffaa SAMALLA kuin makailee kumialligaattorin päällä vesialtaassa kelluen, ja satelee lämmintä hentoa vettä "taivaasta", tai vesisumua. Käskystä se taivas muuttuisi tuikkivaksi tähtitaivaaksi, tai keinoauringon porotukseksi, joka myös ruskettaa kuten oikea aurinko.

Käskystä aukeaa jostain pinnasta pakastin, josta voi napata jäätelöä helteen helpotukseksi.

Ja niin edelleen. Ei siis olisi tarvetta poistua siitä yhdestä huoneesta ikinä minneään. Vain rahoitus estää tekemästä kaikkea jo nyt, ideoita kyllä piisaa. Minä en ole rajoittunut perinteiseen "tämä on makuuhuone, täällä vain maataan"-käsitteen orjuuteen. Olen aina väärinkäyttänyt kaikkia tiloja miten milloinkin on huvittanut. Kohta piruvie rakennan telkkarin eteen sen ylipaineisen muovikuplan, jossa voi pestä itseään samalla kun tuijottaa ruutua. Vedenkestävä näppis, hiiri ja kumialligaattori messiin ja menoksi, Singing in the rain...

 

Vaikka monesta tällaiset puheet kuulostavat hulluille, minun mielestä tässä on paljon asiaa. Itse olen perjaatteessa painiskellut samojen ongelmien parissa jo vuosia, eikä kunnon ratkaisua ole vieläkään löytynyt. Minullakin syynä lienee rahapula. Idearikkaita ja rohkeita kavereita, kuten DVB-G pitäisi olla enemmän. Meni vähän ohi aiheen... joten palataan aiheeseen.

Itselläni teatterissa menee viikottain n. 4-15h riippumatta siitä, onko se erillisessä huoneessa vaiko ei. Tästä voisi sitten laskeskella, onko olemassa jotain muuta käyttöä, joka ylittää tuon tuntimäärän viikossa ja olisiko sille tuntimäärälle riittävästi vastinetta verrattuna kotiteatterin käyttöön. Itse en voisi enää palata aikaan, jolloin oli vain pieni telkku, dvd-soitin eikä yhtään kunnon kaiutinta.

 

Teatteri kellariin jolloin ei tarvita niin paljoa arvokasta tonttimaata ja ei mölyt kuulu koko taloon luukuttettaessa, näin itse suunnittelin.

 

Tykki, kaiuttimet ja soittimet on jo nyt olohuoneessa.

Varsinainen kysymys on, jos nuo laitteet ovat kokonaan erillisessä tilassa, mikä on niiden käyttöprosentti? Jaaksaako tuota tilaa aina käyttää, vai meneekö homma siihen että olohuoneen "kakkoslaitteistolla" katsellaan leffoja kun varsinaiseen kotiteatterihuoneeseen ei jakseta mennä. Ja sitten kun sinne mennään se tapahtuu kerran viikossa ....

Itse olen pähkäillyt tuota aika paljon ja nyt haen nimenomaa niitä kokemuksia kun käytössä on 90% leffa & musiikkikäyttöön tarkoitettu tila. Eli sellaista vastausta mitä kaj kirjoitti, kiitos muuten siitä

Omat tuntemukset ovat nyt sellaiset että lähtisin mielummin integroimaan laitteistoa juuri esim takkahuoneeseen, vaikka vielä pari vuotta sitten olisin ehdottomasti halunnut oman teatterin. Liekö tähän sitten vaikuttanut löysistynyt perse vai ymmärrys että erillinen tila maksaa lopulta aika paljon, on aika vaikea sanoa

 

Meidän tapauksessa kotiteatterihuone on viimeaikoina ollut varsin vähäisellä käyttöasteella, kun nuo kaksi pientä muksua syövät kaiken vapaa-ajan

Tärkeinpänä kriteerinä erilliselle kotiteatterihuoneelle näkisin äänieristyksen. Erillisen huoneen hyöty nousee kolmanteen potenssiin, jos siellä voi luukuttaa musaa ja katsella leffoja vaikka muu perhe olisi nukkumassa. Ilman kunnollista äänieristystä kotiteatterissa joutuu kuitenkin toimimaan muun perheen ehdoilla ja silloin ne kamat vois melkein yhtä hyvin olla siellä olkkarissa. Äänieristys auttaa myös aloittelevien muusikkoharrastusten kanssa, kun ei tarvitse rääkätä muiden korvia

Kotiteatteri olkkarin tai muun huoneen yhteydessä saavuttanee suuremman käyttöasteen kuin erillinen huone, mutta toisaalta se aito elokuvanautinto jää silloin kokematta.

- Otto

 

Olen Oton kanssa samoilla linjoilla. Toisaalta - kun tuo kotiteatterihuone on kuitenkin SE äänieristetty huone talossa, tulin siihen tulokseen, että meillä muutetaan tuo tila "aidosta kotiteatterihuoneesta (penkkirivit jne.)" monikäyttöhuoneeksi. Siellä voi sitten vaikka pelata musiikin kuuntelun ja oluen nappailun ohessa korttia kavereiden kanssa, kun lapset on nukkumassa

 

Aika samanlainen ajatuksenkulu oli vuosi-pari sitten, lopulta päädyttiin hommaaman tontti ihan kunnolla landelta. Ja juuri erillisen musiikinkuuntelu / teatterihuoneen todennäköisesti vähäinen käyttöaste johti kompromissiratkaisuun, piirrettiin taloon isohko takkahuone johon ääni- ja kuvakamat sitten joskus sijoitetaan. Varsinaiseen olohuoneeseen jää sitten normitelkkari, taustamusiikkistereot ja piano. (sic!)

Äänieristykseen ei kiinnitetä suurempaa huomiota, kahden päivätyössä käyvän aikuisen taloudessa tulee aika harvoin tilanteita jolloin toinen haluaa vääntää volyymin kaakkoon ja toinen nukkua.

Raportoin ajankäytöstä joskus reilun vuoden kuluttua kunhan kämppä on saatu asuttavaksi asti.

 

Olen samaa mieltä. Tarkoitukseni ei ole ampua tylysti alas toisten ideoita. Joskus ne vain ovat niin korkealentoisia ja äärimmäisiä, että olisi ”väärin” pysyä täysin vaiti, koska joku voi ottaa ne aivan tosissaan. Yritän vain tarjota vähän maltillisempia vaihtoehtoja, vaikka mitään vastausvelvollisuutta ei olekaan. Päätös ideoiden toteuttamisesta jää lopulta aina kysyjälle.

Varsinaiseen kyselyyn ei voikaan osallistua.

 

Meillä on kyllä olohuoneessa(kin) nuo molemmat. Videonauhuri sen vuoksi, että vaimo voi nauhoittellla kaikkea relitytuubaa ym, ja katsoa ne olohuoneessa. DVD-soitin sen vuoksi, että lapset voi koska tahansa halutessaan katsoa lasten juttuja.

Tuohon DCB-G:n lähestymistapaan (yksi huone, jossa hoituu kaikki) verrattuna olen ennemminkin ryhmitellyt/ryhmittelemässä erilaisia toimintoja ja tekemässä näille ryhmille kullekin tarkoituksenmukaiset huoneensa (kun ei talossa ole riittävästi tilaa tehdä _kaikille_ eri tarpeille omia huoneitansa...). Työhuoneella, olohuoneella, kotiteatteri/musiikki/mölyhuoneella, jne. on kuitenkin hyvin erilaiset luonteet ja vaatimukset. Olen kuitenkin ottanut lähtökohdaksi, että kaikkien huoneiden kaapeloinnit ym. ovat riittävät mm. median välityksen ja esityksen kannalta.

 

Me päädyttiin omaan elokuvahuoneesen. Tässä tullut asuttua vähän sielä sun täälä ja aina on ollut sama ongelma, mihin pistää kotitetteri kamat. Nyt päädyttiin siihen tulokseen vaimon kanssa että rakennetaan oma teatteri. Siinä pääse paremmin fiiliksen ja kaikki on ihan sitä varten tehty. Talon on nyt rakenteilla ja valmistuu joskus. Nyt vasta tehty ulkopuolta siitä. Talvella räplätään sisällä sähköt ja muut kaapeloinnit. Tää tehdään siis pisemmän kaavan kautta eli tyyli että se on valmis kun se on valmis. Mutta suosittelen tulemista tänne maalle

 

Pakko vastata vaikken kuulukkaan säätäjän kategoriaan. Eli tykki + kaiuttimet kuuluvat nyt olohuoneen kalustukseen.

Meille ainakin tulee oma äänieristetty huone kotiteatterille, toki sille olisi hyvä keksiä myös jotain muuta käyttöä että tulee huone paremmin käyttöön. Nyt kärsin suunnattomasti siitä että vaimoke ei halua katsoa elokuvia/kuunnella musiikkia. Ja 50 neliön yksiössä ei kauas karkuun pääse :OI

Eli pointtina oli se että koska (tulevat?) lapset sekä vaimoke eivät moisesta piittaa rakennan tulevaisuudessa teatterille oman huoneen. Mutta koska kaikki neliöt maksavat varmasti käyttäisin kaiken mielikuvitukseni siihen että keksisin huoneelle myös muuta käyttöä. Siitähän vois vaikka tehdä "rakkauden luolan", olispahan tummille väreille (tunnelmaa) ja äänieristykselle ( ) käyttöä.

Ja vielä oikein tiiviisti: Olohuoneessa enemmän tunteja (ns. salkkaritunteja) mutta vain puolella nautinnolla, omassa huoneessa vähemmän tunteja mutta voi sitä ilon määrää....

Kerrohan säätäjä mihin vaihtoehtoon lopulta päädyit!

 

Tuo kommentti olisi voinut olla ihan hyvin myös meiltä

Teatterihuoneen valmistumista tässä kovasti odotellaan ja eiköhän siellä ainakin alkuun tule suunnilleen asuttua, kommentoin sitten myöhemmin tarkemmin.

 

Aiemmassa kämpässä oli oma teatterihuone. Neljän asumisvuoden aikana se oli aika ahkerassa käytössä. Ei ihan jokapäiväisessä, muuta melkein. Tosin silloin ei ollut noita lapsiakaan.

Nykyisessä kämpässä laitteet on sijoitettu olkkariin. Tosin niiden käyttöaste väheni dramaattisesti, kun menin ostamaan ton 32" LCD:n makkariin. Nyt telkun katsonta on jostain syystä siirtynyt makuuhuoneen puolelle. Toki ne harvat leffat joita lasten nukkumaanmentyä jaksaa katsoa, katsotaan tykillä.

 

Jep, juuri noin meilläkin. Rakensimme kellarillisen talon vuonna 2003 ja suunnittelun alusta asti mukana pyöri haave omasta kellariin sijoitettavasta äänieristetystä "leikkihuoneesta", leikkihuone tosin kulkee nykyään nimellä kammio kun se on käytännössä kokonaan musta... olisi hauska nähdä naapurin isien ilmeet kun niiden kersat kehuvat olleensa naapurin isin kokomustassa kammiossa

Mutta siis käyttöasteeseen...

Eli kun tykkiin on kytketty dvdn lisäksi myös digiboxi, htpc ja xbox niin kyllähän tuolle huoneelle tulee väkisinkin käyttöä. Kammiosta löytyy myös baaritiski, jääkaappi ja kuntopyörä joten minä voisin ihan hyvin vaikka asua siellä.

Tasan vuodessa tykkiin on tullut tunteja 900 ja musiikkia kuunnellessahan tuo ei tietenkään ole päällä... viikkon aikana seuraavanlaisia aktiviteettejä tuolla tulee harrastettua: leffoja tulee katsottua keskimäärin 3, musiikkia kuunneltua about 5 levyä, kuntopyöräiltyä muutama tunti, pelailtua xboxilla muutama tunti, tissuteltua muutama tunti ja muutama tunti katsottua telkkariakin (ainakin formulat ja lätkää).

Eli joka ilta siellä valot on päällä ja joku jotain puuhaamassa... ehdottoman kannattava investointi. Varsinkin lapsiperheessä tuollainen äänieristetty huone on melkein pakollinen jos joskus haluaa vähänkään ääntä käyttää elokuvaa katsellessa... Jos lapsiperheessä on tykki olohuoneessa ja aiotaan katsoa elokuvaa niin olohuonehan on kunnolla pimeä vain illalla... jolloin lapset ovat nukkumassa eli äänenpaineista on turha haaveilla. Jos taas katsotaan valosan aikaan niin voidaan käyttää ääntä mutta sitten taas kuva kärsii :hitme:

Alkuunhan moisen rakentaminen oli puhtaasti mun juttu eli emäntä vaan tuhisi moisille hukkaneliölle ja sukulaiset/tuttavat pitivät hulluna... vaan kovasti on ääni muuttunut kellossa kun näkivät sen sitten valmiina. Kammion plussana voi pitää myös sitä että emännän kanssa vuosia harrastettu taistelu olohuoneen herruudesta on nyt ohi, sovimme että mamma saa tehdä olkkarille ihan mitä haluaa mutta ei sitten taas tule yhtään sanomaan kammioni sisustuksesta tai värimaailmasta... :thumbsup:

Niin ja kammiotani käyttää siis koko perhe, emäntä ei mielellään katsoisi 32" matolaatikosta nykyään mitään vaan melkein uutisetkin pitäisi katsoa tykillä... Ja kersat on tuonne mankumassa leffaa jatkuvasti, naapurin muksujen tullessa kylään alkaa aina supattelu "kysy isiltäs voidaanko katsoa joku elokuva"

 

Jep, meillä on okt:n yläkerrassa sellainen n. 20m2 huone pyhitetty lähinnä leffoille, musiikkiakaan unohtamatta. Huoneessa ei ole mitään muuta kuin kirjoja, leffoja ja cd-levyjä. Käyttöaste vaihtelee 2:n pienen lapsen takia 0h/viikko -> 15h/viikko. Ollen keskimäärin ehkä 5-10h/viikko. Ajasta 95% kuluu leffoille ja 5% musiikille.