4/31 The Ruins (2008) 7/10 https://www.imdb.com/title/tt0963794/?r ... _0_q_ruins Meksikon lomareissu kääntyy huonompaan suuntaan, kun ystäväporukka ja saksalainen turisti lähtevät syrjäiselle arkeologiselle temppelille, jota ei ole merkitty edes karttaan. Kohteessa pitäisi odottaman sakuhepun veli, mutta tästä ei ole kuulunut vähään aikaan mitään. Taksilla viidakkoon ja lopun matkaa juuri ja juuri tunnistettavissa olevaa polkua pitkin. Porukan päästyä temppelille ainoa reitti on enää ylöspäin rakennelman hupuile; paikallisväestö aseilla uhaten estää poispääsyn. Kavuttuaan huipulle porukka löytää sakuhepun frendien teltan ja temppelin keskellä on aukko josta pääsee köyttä pitkin alas temppelin sisään. Mitäs siellä odottelee? The Ruins välttää pakollisen hahmokatraan esittelyn jälkeen suurimman osan teinikauhareiden kliseistä. Scott B. Smith on rustannut omasta kirjastaan yllättävän synkissä vesissä vellovan selviytysmistaistelun. Kyseessä ei ole kummituksia, haamuja tai muinaista kirousta vastaan taistelu, vaan ihan luontoäiti elokuvassa panee parastaan. Ryhmädynamiikka ja looginen ajattelu joutuvat koetukselle body horroriksi äityvän uhan alla. Lihaa joudutaan leikkaamaan, jalkojakin. Kun näyttelijätkin pelittävät ja kuvaus tyylikkäästi toteutettu ilman mitään shaky cam roskaa, voi The Ruinsia suositella kaikille suljetun tilan kauhuelokuvien ja kehohorrorin ystäville.
5/31 Superstition (1982) 6/10 https://www.imdb.com/title/tt0084739/?r ... perstition Vuonna 1692 saatanan tytär todetaan noidaksi, poltetaan ja upotetaan lampeen. Muija toki kiroaa kaikki ja vannoo kostoa. Moderneina aikoina tapahtumapaikalle lammen viereen on kirkko rakentanut talon ja siihen on nyt muuttanut saarnaaja Leahy perheineen. Seuraa painajaisia ja unikuvia, outoja kuolemia ja lopulta pitkäkynsi itse manifestoituu mestoille räyhäämään. Mulla oli lämpimät muistikuvat tästä pätkästä nuoruudesta, kun tuo Videotragen vhs-nauha tuli alaikäisenä nähtyä. Luulin aina että tässä on Donald Pleasence mukana, kun tuossa nauhan takakannessa vahva look a like verissäpäin poseraa. Eipä ollut, mutta mainio gorekohtaus kyseessä siltikin. En tiedä oliko suominauhaa leikattu, (no oli kaikkiaan 1:56 min) mutta yllättävän hurmeinen pätkä kyseessä mikroaaltouunnissa räjähtävine päineen kaikkineen. Jännitys itsessään ennen lopun kaaosta loistaa pitkälti poissaolollaan. Kaikki tapahtuu päivänvalossa, eikä kunnon rakentelua suoriteta. Kirkon kuraattorin historian kaivelu talon ja paikan historiasta on toki kohtuu kinnostavaa sekin. Albert Salmi kyttänä vetää "rahat mulle, luen vuorosanat sulle" tyylisen roolin. Muutenkin aika puisevaa on näyttely, paitsi aiemmin mainittu kuraatttori. Gore on kelpoa ja se papin saama sirkkelinterä rintaan on myös hienosti kuvattu. Loppukähyilyssä sitten hienoa paatosta kun noita lynkkaa joukkoa ja mainio teemabiisi pääsee ääniraidalla täyteen loistoonsa. Ei niin kowa kuin muistoissa (harvoinpa ne on), mutta kyllä tämä Shout Factoryn bluukka hyllyyn jää. Leffa oli muuten ensimmäisiä Mario Kassar + Andrew G. Vajna tuotantoja First Bloodin ohella.
6/31 Scare Package (2018) 4/10 https://www.imdb.com/title/tt7521214/?r ... 520package Modernia kauhuantologiaa sieltä perseillymmästä päästä. Jos jatkuva metailu ja mielikuvitukseton slapstick huumori ovat sinun juttusi, niin tässä on elokuva juuri sinulle. 8 ohjaajaa ja 7 segmenttiä. En nauranut enkä säikähtänyt kertaakaan, eikä kyllä pelottanutkaan, eikä jännittänyt. Ei pahinta näkemääni amatöörinäyttelyä ja praktikaali efekteistä plussaa. Toisen "tarinan" visvaiset gore/sulamisefektit olivat oikeasti todella hienoja. Nää kasaripastissit ovat aina hieman hit & miss kamaa, mutta halusin kokeilla. Nyt oli hudin vuoro.
7/31 Outpost (2008) 5/10 https://www.imdb.com/title/tt0892899/?r ... _q_outpost Sodan runtelemassa Itä-Euroopassa salaperäinen liikemies palkkaa joukon palkkasotureita rutiinitehtävälle suojelemaan itseään. Miekkonen etsii kuulemma jotain mineraaleja rahoittajilleen, mutta sehän on hevonkukkua. Kuitenkin iisi 48 tunnin keikka rutinoituneille ex-merijalkaväen körmyille. Matka johtaa bunkkerille ja siellä maan alla paljastuu reissun todellinen motivaatti; kiinnostuksen kohteena on natsien kehittämä härveli joka perustuu yhtenäiseen kenttäteoriaan. Laitteen avulla natsisotilaista olisi tullut supersolttuja, jotka olisivat voineet matkustaa sormia napsauttamalla vaikka suoraan Washingtoniin. Ilmeisesti konetta on myös käytetty, sillä bunkkerissa on ruumiita, tietysti kaitafilmejä kaikenlaisista ihmiskokeista ja jopa yksi yhä elossa oleva natsendaali. Pian mestoilla räyhää myös kuolemattoman oloisia natsisolttuja ja se perhanan kone pitää saada kuntoon että niitä vastaan voi taistella! Hitsin hyvä premissi ja potentiaalia vaikka mihin. 300,000 taalan budjetti riittää kuitenkin vain tiettyyn finesseen asti. Bunkkeri on kyllä mallinnettu ja kuvattu nautittavan ahdistavaksi. Värimäärittely on vedetty ruskeanharmaaksi, jopa liikaakin. Mariineiksi on haalittu brittikörmyjen kermaa: Ray Stevenson, Richard Brake, Michael Smiley jne. Liikemiestä esittävä Julian Wadham osaa myöskin näytellä. Soltut liikkuvat ja turvaavat aluetta myöskin varsin uskottavasti, pikkasen liikaa macho bullshittiä kylläkin dialogeissa. Kaikkiaan budjettiinsa suhteutettuna hyvinkin mallikas ja tunnelmallinen natsi-kauhu-action pätkä. Miksi sitten vain 5/10 arvosana? Noh, olisin kaivannut hieman enemmän hurmetta ja räväkkyyttä. Ahdistus ja paniikkiruuvia vielä hieman kireämmälle. Myöskin kummitusnatsien pelisäännöt muuttuvat lennosta turhan tiheään, nyt niitä ei voi ampua ja nyt sitten taas voikin. Asiaa ei myöskään auttanut se, että vanha Sonyn suomidevu oli ottanut dvd-rotista osumaa ja jumitti kolmessa kohtaa. Ikävä kyllä blu-ray julkaisua ei ole olemassa. Kahdesta ilmeisen kuppaisesta jatko-osasta sitten tietystikin on. Kyllä tämän kelpasi katsella ja pitäisi hommata toimiva lätty tulevaa uusintakatselua varten talouteen.
8/31 Help Me... I'm Possessed (1974) 7/10 https://www.imdb.com/title/tt0135444/?ref_=fn_all_ttl_1 Seuraavaksi indietuotantona valmistunutta rähjäistä kalkkunagotiikkaa. Ennen alkutekstejä näemme kuinka kuherteleva nuoripari kokee elämänsä päättyvän lähinnä pöytätuulettimen edessä heiluvia punaisia naruja muistuttavan hirviön toimesta. Alle puolen kilsan päästä tästä sijaitsee Arthur Blackwoodin luotsaama mielisairaala, tai "lepokoti emotionaalisesti häiriintyneille ihmisille" kuten Arthur itse sitä kutsuu. Seriffi laskee yksi plus yksi ja pähkäilee tappajaksi jotain lepokodista paennutta potilasta. Vähäpä lainvalvoja osaa kuvitella, mitä Arthurin linnakkeen kellarissa tapahtuu... Arthurilla on nähkääs laboratorio, jossa hän touhuaa seerumia jolla potilaassa oleva väkivalta saadaan muutettua fyysiseksi olennoksi joka tällöin voidaan poistaa potilaasta. Fantsu idis ja kokeita varten arvon tohtorilla on vankina vähäpukeisia naisia ja höppänä vanhus. Apunaan Arthurilla tietysti myös kyttyräselkäinen mulkoilija sekä Marty Feldman lookalike autokuskina. Arthurin sisko on aikoinaan ollut hyvin väkivaltainen ja raapinut Arthurin kasvoihin pysyvät arvet. Seerumin antaminen siskolle on tuottanut tulosta ja nykyään sisko on lauhkea, mutta lapsenmielinen ja missähän se poistettu väkivalta luuraa. Homma mutkistuu kun Arthurin vaimo saapuu mestoille ja ainahan ne vaimot tunkevat nokkansa paikkoihin, jonne heidän ei kuuluisi mennä... Viihdyttävä roskaleffa jonka englanninkielinen nimi ei liity filmiin mitenkään. Harmittavasti nakuilua ei nähdä ja väkivaltakin on tasoa teatteriveren roiskaisu uhrin kasvoille. Pätkä etenee kuitenkin hyvällä tempolla ja kaiken kitchen sink estetiikka viehättää. Aloin jossain vaiheessa huvittua suunnattomasti aina kun kyttyräselkä tai autokuski ilmestyi ruutuun. Lopussa kaikki menee tietysti tohtorin kannalta päin persettä, mutta linnagotiikan perinteiden vastaisesti parantola ei kuitenkaan pala maan tasalle verhoista syttyen.
9/31 The Tripper (2006) 6/10 https://www.imdb.com/title/tt0760187/?r ... 520tripper Pohjustuksessa näemme kuinka luonnonsuojelija mottaa metsuria naamaan ja metsurin pikkupoika sahaa puunhalaajaa moottorisahalla kaulaan. Sitten hypätään nykypäivään ja seuraamme pakettiautollista nuoria slacker narkkareita. Ärsyttävää sakkia, paitsi kuivilla oleva Samantha joka potee yhä traumoja väkivaltaisesta poikaystävästään. Nämä pössyttelijät ovat matkalla American Free Love festivaaleille ja jo matkalla joutuvat kahnauksiin paikallisten punaniskojen kanssa. Festivaalipaikalla ei näyttäisi olevan ainoatakaan päihteetöntä ihmistä, paitsi Samantha, pormestari, Paul Rubensin esittämä festarinjärjestäjä sekä Thomas Janen esittämä seriffi. Pian piripäiden joukko alkaa harventua kun Ronald Reagan maskiin sonnustautunut pukumies alkaa heilua kirveen kanssa. Suolia ja irtopäitä, munasillaan juoksevia hippejä, paljaita tissejä, huumevisioita ja lopussa vielä ulostetta. Kyllä tämän parissa viihtyy. Näyttelijä David Arquetten omasta käsikirjoituksestaan ohjaama The Tripper on mukavan kieliposkella vedetty setti. Kyllä sieltä rivien välistä voi myös halutessaan löytää jotain kommenttia kapitalismista, pukumiehistä ja yhteiskunnasta ylipäätään. Paul Rubens vetää hyvin ja olen aina pitänyt Thomas Janesta, vaikkei hänellä tässä paljon ole tehtäväksi annetukaan. Slackerpässit vituttaa ankarasti, joten propsit heidän esittäjille. kokonaisuus ei ole kovinkaan koherentti, mutta ihan viihdyttävä roskafilmi joka ei ota itseään liian vakavasti.
10/31 Immaculate (2024) 6/10 https://www.imdb.com/title/tt23137390/? ... immaculate Farkkumainos kohussa viimeaikoina kieriskellyt Sidney Sweeney on itse tämän nunnakauhuilun toteuttanut taho. Kyllähän Sidney näytellä osaa ja sopii hyvin viattomine kasvoineen nunnanrooliin. Taashan sitä sitten jenkkilästä saavutaan italiaan nunnaluostariin ja jotain on mätää luostarin toiminnassa ja katakombeissa. Poikkeuksena tuttuun kaavaan Immaculatessa ei olekaan demonisia voimia pelissä, vaan jotain ihan muuta. Kun Sidneyn hahmo vielä tulee raskaaksi ihan neitseellisesti alkaa uuden messiaan odotus lisätä kierroksia. Kuka on kaiken takana ja miten tämä on mahdollista? Olen aina pitänyt kauhufilmeissä kaikesta raamattu mytologiasta, riivauksista ja saatana vs. jesse nahistelusta. Variaatiot vaan alkavat olla aiheen teemoilta aika vähissä. Tässä on keksitty mukava uusi kuvio, vaikka muuten mennään tutulla kuvastolla. Gore ja läträys osasto tarjoaa muutamia herkkupalleroita katsojan silmille, mistä plussaa. Ei järisyttävä filmi ja pitkälti samoissa jalanjäljissä kuin First Omen, mutta jos olet uskontokauhureiden ystävä, kyllä Immaculatea sopii suositella.
11/31 Love Goddesses of Blood Island (aka Six She's and a He) (1964) 7/10 https://www.imdb.com/title/tt0304355/?r ... %2520blood No nyt oli vänkää Floridan auringossa kuvattua roskaelokuvaa. NASA:n lentäjä Fred Rogers tekee pakkolaskun mereen (koko jakso on totetutettu upeasti pelkällä ääniraidalla, kuvassa näkyy vain oskilloskooppeja, kelanauhureita ja operaattoreita työntelemässä plugeja liittimiin) ja virrat vievät miehen pelastuslautan trooppiselle saarelle. Saarta hallinnoi kuusi bikineihin pukeutunutta naista. Nämä ovat miehiin kyllästyneitä tylyjä muijia jotka pistävät Rogersin päivisin raskaisiin töihin ja iltaisin vaativat häneltä seksiä. Mikäli Rogersin fyysinen tai henkinen kantti loppuu kesken, se on soronoo ja pää poikki, kuten aiemman miehen kohtalon saamme takaumassa todistaa. Rebecca niminen nainen on kuitenkin kyllästynyt saaren touhuihin ja haluaa Rogersin kanssa pakoon. Yhdessä he sunnittelevat riskialttiin pakosuunnitelman. Leffassa on paljon Dorish Wishmanin myöskin Floridassa kuvattujen nudispätkien fiilistä. Nurmikko on kasattu studiokohtauksissa metri x metri palasista. Tiki fiilis huokuu inhottavan herkästi korvaan jäävästä tunnusbiisistä. Bikinit pysysvät tiukasti päällä, mutta eroottista tanssia piisaa. Kaikki on viatonta kunnes yllä mainittu takauma iskee ruutuun: ihan Blood Feastin tyylinen suolten kaivelu kirkuvan punaisen tekoveren kera yllättää. Loppukähyssä tulee vielä puukkoa silmään ja kissatappelun lomassa hakataan toista kivellä päähän, kivi on tosin ruskeaksi maalattu superloninpalanen. AGFA:n (American Genre Film Archive) julkaisulla viimein kokopitkä 62 minuuttinen versio, joka koostettiin yhdistämällä Something Weird Videon, Library of Congressin ja Harvard Film Archiven kelat. Kuvanlaatu on ällistyttävän hyvä, värit ovat upeat. Roskafilmien ystäville maukas tunteroinen, muille melko varmasti yhden tähden tapaus.
12/31 Curtains (1983) 6/10 https://www.imdb.com/title/tt0085385/?r ... q_curtains Samantha Sherwoodilla (Cronenbergin The Broodista tuttu Samantha Eggar) on historiaa ohjaaja Jonathan Strykerin (John Vernon) kanssa, joten hän odottaa automaattisesti saavansa roolin miehen tulevasta Audra elokuvasta. Audra kertoo mielenterveyspotilaasta, joten Stryker järjestää Samanthan hakemaan kenttäkokemusta psykiatriselta osastolta ja jättääkin tämän sinne lukkojen taakse. Stryker duunaa sitten kartanoonsa koe-esiintymistilaisuuden kuudelle hehkeälle nuorelle näyttelijättärenalulle. Samantha pakenee hoidosta ja saapuu myös mestoille. Kartanon tiluksilla aktivoituu myös vanhan noidan maskia kasvoilaan pitävä tappaja. Onko Samantha seonnut lopullisesti? Onko joku nuorikoista sadistinen tappaja? Pääseekö naisia kylmästi kohteleva ja toksinen Stryker hengissä leffan finaaliin? Tämä kanadalainen slasheri on sekava soppa, eikä ihme jos tuntee leffan historian. Filmi sijoittuu talviaikaan joka aina lisää tunnelmaa ja hyytävyyttä. Mukaan mahtuu muutama upeasti toteutettu tappokohtaus. Järven jäällä luistimilla tapahtuva keissi eritoten on loistavuutta. Noidan maski ja parissa kohtaa näkyvä nukke ovat hyvin karmivia propseja. Kaikki näyttelijät onnistuvat rooleissaan. Lynne Griffin on tuttu alkuperäisestä Black Christmas leffasta, Lesleh Donaldson taasen Happy Birthday To Me kauhuilusta ja pääseepä Michael Wincott jacuzziin asti pelehtimään. Kokonaisuus ei silti ole aivan kohdillaan. Slasheriksi filmi on liian hidastempoinen, psykodraamaksi kehittely jää kesken. Omaperäisyyttä on kuitenkin rutkasti ja se tietty kanadaviba tuo aina hyvän mausteen. Alkujaan yliluonnolliseksi tarinaksi kirjoitettu Curtains muovautui ohjaajan pallilla istuneen ensikertalaisen Richard Ciupkan käsissä taiteelliseksi draamaksi. Kun tuottaja Peter R. Simpson (tuoreeltaan Prom Nightin tuotannosta) näki lopputuloksen vuonna 1980, hän erotti Ciupkan ja otti vastuulleen laajat uusintakuvaukset jotka kestivät lopulta kaksi vuotta. Lopputulos tuli teattereihin 1983, mutta menestys jäi tehokkaasta trailerista huolimatta vaatimattomaksi. Leffan maine kuitenkin kasvoi vuosien varrella, vaikka tarjolla oli vain todella kuppaisia kotivideojulkaisuja. Onneksi viimein vuonna 2014 Synapse julkaisi hyvällä transferilla ja mainioilla extroilla varustetun blu-ray levyn.
13/31 The Undertaker and His Pals (1966) 8/10 https://www.imdb.com/title/tt0061140/?r ... s%2520pals Kolmihenkinen moottoripyöräjengi päristelee öisillä kaduilla kunnes murtautuu blondin asuntoon, puukottaa tämän hengiltä ja leikkaa jalat irti. Kolmikolla on diili; hautausurakoitsija Mort nyhtää uhrin omaisilta rahaa, Doc jatkaa ruumiinosilla anatomian tutkintojaan ja Spike saa Docin kanssa pyörittämäänsä ravintolaan (Greasy Spoon Cafe) halvalla lihaa. Enter Harry Glass, elokuvahistorian vähiten aikaansaava yksityisetsivä. Harry menee sihteerinsä kanssa Spiken ja Docin raflaan, mutta lampaankyljys maistuu oudolle. Harry vie sihteerinsä kotiin, mutta pärinäpojat seuraavat ja kauheuksia in blood curdling color seuraa... Tämä tunteroinen oli uskomattoman viihdyttävää drive in/grindhouse sekoboltseilua. Gore on aikalaisekseen varsin näyttävää ja veristä (lihakirvestä päähän, kettingeillä hakkaamista), vaikka lopulta kyseessä onkin pitkälti komedia. Filmi yltyy nimittäin aika ajoin ihan slapstick iloitteluun ihan satunnaisissa kohtauksissa. Musiikkikin vaihtuu tuolloin hilipatihippan scoreksi ja näyttelijät vetävät övereitä. Neljäs seinä rikkoutuu. Kuuskytluvun pimut ovat jokainen upeita. Kaikki tuntuu kuitenkin pakottomalta. Pääsin nopeasti filkan kanssa samalle aaltopituudelle ja nautin täysin rinnoin menosta, välillä ääneen hekotellen. Private eye Harry Glass on kyllä jotain, mies ei jaksa vaivautua edes elokuvan loppukähyyn. No lyö se kerran Mortia turpaan. Tämä on oiva pätkä johonkin kosteisiin illanistujaisiin.
14/31 Longlegs (2024) 7/10 https://www.imdb.com/title/tt23468450/? ... q_longlegs Osgood Perkinsin yllätyshitiksi noussut (10 millin budjetti ja box officea 127 milliä) yliluonnollinen sarjamurhaajatrilleri on miltei erinomainen teos. Juoni on mielenkiintoinen, tunnelma kohdillaan, näyttelijät vetävät hyvin ja filmi on hienosti kuvattu. Pientä herpaantumista tapahtuu siinä 45 minuutin kohdilla, kun elokuva alkaa selittämään mysteeriään turhankin tarkasti auki. Pidin nyt toisella katselukeralla elokuvasta enemmän, joten ehkä se vielä vuosien kuluessa nasahtaa sinne 4 tähteen. Maika Monroe esittää sulkeutunutta ja joitain vahvoja intuitiokykyjä omaavaa tuoretta FBI agenttia Lee Harkeria. Yhdessä pomonsa Carterin kanssa he alkavat jäljittää vuosikausia murhia tehnyttä sarjamurhaaja Longlegsiä. Murhapakoilta ei ole koskaan löytynyt mitään viitteitä ulkopuoliseen tekijään, vain Longlegsin jättämä kirje. Nic Cage on sitten etsinnässä oleva "pitkäkalsari". Vahvan maskeerauksenkin alta Cage vetää parit mielestäni turhat kilarit, muuten hoitaa hommansa asiallisesti. Keississä on sitten yllättäviä mutkia ja käänteitä matkassa ja niiden avautumista seuraa mielenkiinnolla. Väkivalta on tylyä ja plasmaa roiskuu. Talvimaisemat ja öiset otokset on kuvattu ja valaistu loistavasti. Kaiken yllä leijuu lohduttomuuden tunnelma ja sen on mahtavaa. Monille leffa on mennyt sitten pilalle kun nämä demoniset voimat astuvat kuvioihin. Mulle kelpasi hyvin, mutta jotain olisi voinut jättää katsojan pohdittavaksikin. Ehkä siinä on menty mainstream katsojien ehdoilla, vaikka elokuvan lopetus onkin sitten nautittavan tyly. Just näin.
15/31 Dead of Winter (1987 6/10 https://www.imdb.com/title/tt0092842/?r ... 2520winter Näyttelijä Katie McGovern (Mary Steenburgen) asuu aviomiehensä (William Russ) ja kyläilemässä olevan opiskelijaveljensä kanssa. Lehdestä bongaamastaan koetilaisuudesta hänet valitaan promovideon kuvauksiin, jonka nauha olisi tarkoitus lähetettää ohjaajalle hyväksyttäväksi. Kuvauksiin Katien hakee Mr. Murray (Roddy McDowall) vieden hänet tohtori Joseph Lewisin syrjäiseen kartanoon. Katie valitaan korvaamaan elokuvan aiempi päähenkilö, koska hän muistuttaa hermoromahduksen saanutta aiempaa näyttelijää hämmästyttävän paljon. Pian alkaa sonta lentää tuulettimeen ja Katie tajuaa olevansa vankina keskellä kiristysjuonta. Talvimyrsky luo jälleen upeaa tunnelmaa tähän suljetun tilan chilleriin. Steenburgen vetää hyvin asioiden todellisen tilan pikkuhiljaa valjetessa. Roddy McDowall on myös kuin luotu tällaisiin "bad henchman" rooleihin. Arthur Penn ohjaa turhia kikkailematta, ehkä rutiinillakin alati kiristyvää silmukkaa. Ammattilainen saa b-filmin tuntumaan "oikealta" elokuvalta. Varsin hidastempoinen filmi kiihdyttää lopussa kuitenkin yllättävän väkivaltaiseksi. Kaikessa vanhanaikaisuudessaan, tai ehkä jopa siksi varsin piristävä katselukokemus. Tämä on interwebsin mukaan epävirallinen remake vuoden 1945 leffasta "My Name Is Julia Ross" ja alkujaan Joseph Lewisin rooliin olisi kaavailtu Kinskin Klasua. Sitten olisi kyllä oltu vahvasti sielä b-rainan puolella.
16/31 The Faculty (1998) 8/10 https://www.imdb.com/title/tt0133751/?r ... 520faculty High concept: Body snatchers lukiossa. Ysärin teinix kauhubuumin loppumetreillä julkaistu The Faculty on lajinsa valio. Kässäröimässä mukana koko buumin isä Kevin Williamson (Scream 1 ja 2, Tiedän mitä teit viime kesänä). Mulla oli tästä positiiviset muistikuvat 20 vuoden takaa, joten jännätti työntää tuoreehko 4K UHD soittimeen. Kaikessa hölmöydessäänkin The Faculty tekee sen mitä yrittääkin, se viihdyttää. Robert Rodriquez tuli ohjaamaan suoraan From Dusk Till Dawn (1996) tuotannosta ja olisiko sen huumaa vielä ollut muistissa. R-rated The Faculty on piirun verran tykimpi tunnelmissaan ja kuvastossaan kuin muut genren teinikauhistelut. Hahmoissa on bulkkia enemmän tiettyä särmää. Rodriquez on itse myös leikannut elokuvan ja tempo pysyy kiivaana. Auttamatta vanhentunut cgi sekin jotenkin lisää pätkän kumarrusta 50-luvun scifille ja muille halpiksille. Greg Nicoteron ja kumppaneiden praktikaaliefektit ovat mainioita. Matoja ja lonkeroita työntyy ruumiinaukkoihin, myös The Thing vaikutteita efektipuolella nähtävissä. Casting pursuaa tuttuja aikalaisnimiä: Elijah Wood, Clea DuVall, Josh Harnett, Salma Hayek, Famke Janssen, Robert Patrick ja näyttelijälegenda Piper Laurie. Hahmot ovat varmoja tuttuja. On nörtti, luuseri goottityttö, jenkkifutaaja,cheerleader, ylimielinen kaunotar, narkkia myyvä häirikkö joka on oikeasti tosi viisas jne. Tämä perus high school setti on kuitenkin siirretty oikein onnistuneesti Invasion of the Bodysnatchers/Invaders from Mars konseptiin. Paranoia leviää ydinryhmän keskuudessa, mutta auktoriteetit eivät usko. Asetelma on hyvä kun vastassa ovatkin opettajat, toinen auktoriteetti. Ysärirokki ei keikuta minun venettäni, joten sen suhteen soundtrack on vanhentunut. Siitä pitävät huolen mm. The Offspring, Soul Asylum, Sheryl Crow, Creed ja Oasis. Myös leffan lopun hieman John Hughes tyylinen söpöily irvistyttää. No saakoon tällä kertaa kaikkein epätodennäköisimmät parit nyt kuitenkin toisensa. Kovien koettelemusten jälkeen rakkauskin on kaksinverroinen parempaa. Kyllä The Faculty jää hyllyyn ja tulee katseltua uudestaan.
Epäuskoisena katson tuota vuosilukua. Onko siitä tosiaan 37 vuotta? Tämähän oli sitä uutta (teini) kauhua. Leffassa, VHS ja DVD on ollut hyllyssä, joten viime kerrasta on vierähtänyt varmaan pari vuosikymmentä. Onhan tälle nostalgia tripille lähdettävä, kun on oikein UHD leffasta ilmestynyt.