Elektronisen musiikin parhaat, jotka soi just nyt!

Pink Floyd 'n tuotannolle niinkin "myöhään" kuin 80- ja 90-lukujen taitteessa sydämeni menettäneenä mielessä ei tuolloin edes käynyt, kuinka upeita remixejä maailman parhaimpiin lukeutuvan bändin kappaleista elektronisen musiikin saralla vielä tultaisiin todistamaan.

Alla vain yksi, joskin (mielestäni) suorastaan oppikirjaesimerkki progressiivisen housen soveltuvuudesta Pink Floyd'n kaltaisen musiikin uudelleen tuottamiseen. TÄMÄ oli kallis ostos jo toimintansa lopettaneesta, tuolloin Helsingissä aikatalon yhteydessä sijainneesta Street Beat'stä ostettaessa. Elettiin vuotta 2004 ja hintaa yksipuolisella, yhden kappaleen sisältäneellä ja vastikään ilmestyneellä 12" oli köykäiset 20 €!!! Kotona riemu oli ylimmillään, kappaletta miksatessa omaan settiin sopivaksi. Hyviä aikoja...

 

Aina yhtä loistava!

 

Jos kasarin synamatot ja tunnelma hivelee sieluasi, niin kannattaa ottaa testiin. Lord of the Lostin nokkamies Chris Harmsin soololevy 1980. Tulee melkein päivittäin fiilisteltyä.

 

Itse en ole vieläkään ymmärtänyt, mikä tuossa Pink Floydissa on niin ihmeellistä. King Crimson on ainoa prog rock poppoo, jolle on sydän menetetty (kesällä 2008).

Meikäläinen oli jo vähentänyt kovasti Street Beatissä ravaamista tuossa vaiheessa (Vuorikadun liikkeessä tuli käytyä enemmän), koska 90-luvun loppua kohti elektroninen tanssimusa tuntui muuttuvan hengettömämmäksi, asia jonka olen ymmärtänyt paremmin vasta retrospektiivisesti, mutta kyllä sen nahkoissaan tunsi jo aikoinaan. 1997 hurahdin klassiseen musiikkiin. 2001 muutin taloon, jossa näkyivät kaapelikanavat ja ensimmäistä kertaa elämässäni pystyin katsomaan (Nordic) MusicTV:tä. Diggailinkin sen hetken pop-musaa yllättävänkin paljon. Digiboksin hankkiminen 2002 johti sen kautta kuunneltavien radiokanavien tilaamiseen ja sieltähän löytyi new age kanava ja hurahdin tuohonkin musiikkiin siinä määrin että kun palvelun tarjoaja poisti new age kanavan tarjonnastaan pari vuotta myöhemmin, sain raivokohtauksen, jossa iskin haarukalla seinään voimalla. Tuosta traumasta kumpuaa syvä halveksuntani ja inhoni tällaisia palveluita kohtaan.

Tuo linkkaamasi biisi ei meikäläiseen juuri iske, kun tuo Pink Floydin musa ei alunperinkään iske ja tuo remix on korviini tuollaista latteahkoa Layo&Bushwacka! -tyylistä menoa, jossa kaikuefektien tekninen laatu on musiikin innovatiivisuutta, luovuutta ja kapinaa tärkeämpää.

 

Kesäkuussa 2000 Amsterdamin Melkwegin Wildlife -tapahtumassa Dj Tiëston keikalla koettiin elektronisen musiikin, erityisesti Trancen, siihen astisen historian kenties ikimuistoisin esitys.

77:49 pituinen setti on alusta loppuun niin teknisen suorituksen (tuolloinhan miksaukseen haastavuutta toi mm. vinyylit joista taltiointi on tehty) kuin kappalevalintojenkin osalta täyttä timanttia, joka hakee vertaista yhä tänä päivänä! Artistin silloisen levymerkin (jo käsitteeksi muodostunut Black Hole Records) alla julkaistu tallenne on osaltaan myös erinomainen esimerkki siinä esitettävien kappaleiden ajattomuudesta.

Likipitäen täydellinen miksaus, mikä on helppo listata sellaisten settien kuin vaikkapa John '00' Fleming - For Your Ears Only sekä Paul Van Dyk - Politics of Dancing joukkoon.

Spoiler

Kappalelista:

1. Afterburn – "Fratty Boy" – 6:05 (Mislabeled, Original Name is Afterburn – "North Pole")
2. Sunburst – "Eyeball" [John Johnson Remix] – 4:32
3. Yahel and Eyal Barkan – "Voyage" – 4:29
4. Free Radical – "Surreal" [En Motion Remix] – 4:15
5. Fire & Ice – "Forever Young" – 5:35 (Mislabeled, Original Name is Fire & Ice – "Silent Cry")
6. The Swimmer – "Purple Cloud" – 5:09
7. Delerium – "Silence" [DJ Tiësto In Search Of Sunrise Remix] – 6:25
8. Moogwai – "Viola" [Armin van Buuren Remix] – 7:41
9. Kamaya Painters – "Wasteland" – 4:27
10. Cloud 69 – "Sixty Nine Ways" – 5:51
11. Airwave – "Escape From Nowhere" – 5:49
12. Dawnseekers – "Gothic Dream" [John Johnson Remix] – 4:35
13. Push – "Till We Meet Again" [Album Mix] – 4:39
14. VDM – "No Hesitation" – 3:18
15. Pulser – "Cloudwalking" [Astral Mix] – 4:49

 

Yhtä tuore kuin julkistettaessa, ei vähäisintäkään hyytymisen merkkiä suhteessa tämän hetken vastaaviin. Timanttisen tyylikäs pulssinnostattaja!

 

Spoiler

Yksi monista Langen henkilökohtaisista projekteista, joka sai genren haukkomaan henkeä välittömästi ilmestyessään.

Yli kymmenen minuuttinen kappale kuoriutuu kuin sipuli, kasvattaen melankolian mittoihin josta harvoin pääsee nauttimaan tässä määrin ilman vokaaliosuuksilla koreilua. Ei sekuntiakaan liian pitkä, progressiivisuudessaan nautinnollisen tasapainoinen suvantovaiheiden ja nousujen liitto, jonka tunneskaalaa on suorastaan vaikea kuvailla laajemmin ja objektiivisesti sortumatta superlatiiveihin — ja tämän kohdalla (ainakin allekirjoittaneella) ne loppuu kesken.

Tämä kuulostaa ylivoimaisesti parhaimmalta laadukkailla Dj-kuulokkeilla toistettuna, junassa ja sallitulla maksiminopeudella edettäessä halki syksyisten maisemien.

Kun planeetat on linjassa...

 

Yli neljännesvuosisata myöhemmin tämä remix kannattelee tavalla johon aniharva edm-artisti tuotannossaan koskaan yltää, kuten tuolloin vasta uransa alkuvaiheessa hämmästyttänyt Van Buuren.

 

Pari muistamisen arvoista, joilla molemmilla on erityinen paikka allekirjoittaneen sydämessä.

 

Yksi kauneimmista...

 

Tällainen musa (Ibiza-trance vain millä nimellä sitten meneekään?) ei noin yleisesti iske kovin paljon meikäläiseen (turhan massoille sanitoitua ja geneeristä), mutta Paul van Dyk-tuotannosta iskee "We Are Alive".

 

Kuvauksesi osuu kohtalaisen hyvin nimenomaan We Are Alive -kappaleeseen, mikä (mielestäni) on kaikessa geneerisyydessään lisäksi Dykin heikoimpia, ja ikävä kyllä unohdettavimpia, artistin muilta osin upeassa discografiassa.

 

Progressiivista balsamia Bonzai-saundin ytimestä! Esimerkki kappaleiden kiistatta upeinta äänimaailmaa edustaa Hosanna, jonka vangitsevuudelle antautuu kuin itsestään.

 

Chrish Harmsin levyllä feettasi yhdessä biisissä VNV Nation. En ollut ennen kuullut kyseisestä nimestä, joten piti tutkia ja pistää levyt kuunteluun. Osuu täydellisti omaan elektronisenmusiikin mieltymyksiin

Spoiler

Tämän ketjun musiikkia on ollut kyllä kiva kuunnella varsinkin kun tuli hankittua JBL Partybox 710 kotiin. Nyt kuulee myös naapurit

 

Ballroom (erityisesti 'Brooklyn') palautti taas mieleen palon, joka aikoinaan suorastaan pakotti dekkien taakse potikoita vääntämään. JUMALAUTA! Tällainen musiikki pitää ihmiset hengissä!!

 

Minulla on vähän eksentrinen maku elokuvia ja musiikkia myöten ja minulle vuosi 1992 edustaa elektronisen tanssimusiikin huipentumaa brittiläisen hardcore rave/breakbeat-musiikin muodossa. Pari päivää sitten kaivoin tanskalaisen Flex Recordsin julkaiseman 70 minuuttia (!) pitkän ja 11 (!) versiota sisältävän maxi-single CD:n Baby D:n klassikosta "Let Me Be Your Fantasy". Suuri osa noista remix-versioista ovat 90-luvun puolivälin perushuttua (Dancing Divaz etc.), mutta "alkuperäisistä" remix-versioista Ruffer Mix on juuri sitä breakbeattiä, joka saa meikäläisen seitsemänteen taivaaseen: