Luetuttaako?

Tähän on tietenkin aika vaikea vastata, koska luulen, että ihmisillä on ihan samanlaiset mieltymykset äänikirjojen suhteen kuin normaalien kirjojen tai vaikkapa elokuvien.
Mutta kyllä tietenkin lukija ja itse kirja on se yhdistelmä, että kun hyvin sattuu molemmat kohdalleen, niin kirjaa on ilo kuunnella. Joskus huonompaakin kirjaa kuuntelee mielellään, jos on hyvä lukija ja samoin huonoakin lukijaa, jos vain kirja on hyvä. Mutta, jos molemmat ovat huonoja, niin silloin voi joskus jäädä kirja kesken.

Mutta, mistä olen ihan yleisesti tykännyt:
-Harry Potterit Stephen Fryn lukemana. Tässä yhdistyy sekä hyvät kirjat että hyvä lukija.
-Monet Stephen Kingin kirjat. Vaikkapa viime kirjoista Institute (suom. Laitos). Kirja oli hyvä ja lukija hyvä. Mutta kaikissa Kingin kirjoissa ei lukija ole aina kovin hyvä, vaan useasti hieman liian monotoninen.
-John Grishamin kirjoissa on pääsääntöisesti myös hyviä lukijoita.
-Connellyn Bosch -sarjan viimeisimmät kirjat ovat siitä mukavia, että lukijana on Titus Welliver, joka siis esittää tv-sarjassa Boschia.
-Peter Jamesin Roy Grace -sarjassa lukijana on tietenkin ihan brittienglantia puhuva lukija, koska kirjat ovat briteistä. Tuo on ihan mukavaa vaihtelua ainaiseen jenkkienglantiin (toki tuo aiemmin mainitty Stephen Fry poislukien).
-Ja kunniamaininnan ansaitsee Pendergast sarja, jossa lukijana kuolemaansa asti oli Rene Auberjonois. Ihan uskomattoman mahtava ääni. Ehkäpä jopa paras. R.I.P. Uusi lukija on ihan mitäänsanomaton Reneen verrattuna.

Eli kuuntelen pääsääntöisesti kirjat englanniksi. Joitakin toki Suomeksi, mutta ongelmana on se, että uudet kirjat saa yleensä englanniksi paljon aiemmin kuin suomeksi enkä jaksa odottaa suomennosta.

Olen itse kuunnellut äänikirjoja jo 10 vuoden ajan eli jo ennen tätä nykyistä äänikirjabuumia. Aluksi tuli hankittua valitettavan paljon kirjoja ihan torrentina, mutta onneksi niitä saa nykyään noista palveluista.
Storytelistä minulla on ollut tilaus jo pitkän aikaa. Sieltä kuuntelen kaikki kirjat, mitä vain sieltä löytyy.
Jos kirjaa ei sieltä löydy, niin sitten Audiblesta, johon on myös tilaus. Audiblen periaate vain on hyvin erilainen kuin Storytelissä. Storytel on kk-maksullinen palvelu, josta voi kuunnella äänikirjoja niin paljon kuin haluaa. Eli vähän kuin äänikirjojen Netflix. Kirjoja ei siis saa omaksi.
Audible puolestaan on myös kk-maksullinen palvelu, mutta siinä ei voi kuunnella, mitä tahansa kirjaa, vaan kk-maksua vastaan saa krediittejä, joilla voi ostaa kirjoja. Eli siinä tapauksessa kirjan saa omaksi ja voi ladata vaikka omalle tietokoneelle. Minulla on tilaukset sekä jenkkien että brittien Audibleen, koska niissä on eri kirjavalikoimat.
Jos kirjaa ei noista löydy, niin käytän silloin tällöin myös Downpour-palvelua, joka on periaatteeltaan sama kuin Audible.

Pääsääntöisesti käytän siis Storyteliä. Jos jotain uutta kirjaa ei sieltä löydy, niin käytän sitten noiden muiden palveluiden krediittejä kirjan ostamiseen. Enkä aina noita muita edes tilaa kuin sen aikaa, että aina olisi jokunen krediitti sitä varten, että jos niistä pitääkin joku kirja ostaa. Krediittejä voi ostaa myös erikseen, mutta silloin ne ovat kalliimpia kuin kk-maksuun kuuluvat. Siksi välillä uusin tilauksen vain, että saa lisää krediittejä kaiken varalta. Eli, vaikka tilauksen peruukin, niin saadut krediitit jäävät talteen ja voi käyttää.

Hintoja en nyt suoraan muista, mutta löytyvät varmasti helposti palveluiden sivuilta. Storytelin lisäksi Suomessa on myös muita vastaavia palveluja, kuten Bookbeat, mutta niistä ei ole kokemusta.

Kännykällä. Jokaiseen noista palveluista löytyy mobiiliappi, jolla kirjoja voi kuunnella. Erittäin helppoa. Ei muuta kuin kuulokkeet korville ja ulos ladulle. Ja autossa kännykkä on bluetooth-yhteydessä autoon, jolloin kuunteleminen autossakin on helppoa.

Itse en ikinä voi vain istua ja kuunnella äänikirjaa. Jostain syystä se aina vaatii jotain muuta tekemistä. Siivoamista, ruoan laittoa, urheilua, autolla ajamista, yms. Jos yrittäisin vain olla ja kuunnella äänikirjaa, niin ajatukset lähtee aina ihan muualle ja kuunteleminen unohtuu.

 

Vieläkään en ole yhtään äänikirjaa saanut kuunneltua. Pitää nyt etsiä joku mielenkiintoinen tapaus. Jostain äänikirjasta olin tehnyt varauksen Helmet järjestelmään, mutta ei siitä mitään muistutusta ikinä tullut enkä löydä varausta enää.

Nyt luettavana on kirpparilta löydetty klassikkopokkari, Frederick Forsythen Shakaali. On muuten hyvä.

 

Kiitos taas kerran kattavasta paketista, nepa.

Niin ja suosituksia kyselin, kun olen huomannut meidän pitävän saman tyyppisistä kirjoista. Pedergastit on suomennettuna kaikki minulla hyllyssä sinun ansiosta. Just luin viimeisimmän

 

Ole hyvä vain.

Sellainen pieni lisäys vielä tuohon Sormusten herraan, että siitä on olemassa myös hyvä suomenkielinen äänikirjaversio, jossa lukijana on Heikki Määttänen. Taisin itse ostaa nuo äänikirjat tyttärelle Elisan äänikirjakaupasta, kun silloin niitä ei muualta löytynyt, mutta nyt näyttää Storytelistäkin nuo löytyvän.

 

Ostin sitten taas uusimman Kindle Paperwhite -mallin vaikka talossa on jo enemmän Kindlejä kuin asukkaita... Mutta varoituksen sana muille Gen11:sta halajaville: Amazonin omia ns. nahkakansia ei kannata ostaa. Ne olivat käytännössä hirveän halvan oloiset muovilepareet (jos niissä oli nahkaa, niin se oli peitetty jonkin kovitemuovimassan alle). Täysin käsittämätöntä, kun Gen10:n nahkakansivaihtoehto oli aitoa nahkaa ja käyttäytyi kuten aito nahka. Meni palautukseen.

 

Projekti Ave Maria.
Pidin yhtä paljon kuin Yksin Marsistakin.
Mitä tästä voi muuta sanoa? Ehkä vähän oli höynäytetty olo, kun välillä miettii luenko samaa kirjaa uudestaan? Sitten tarina, juoni ja kerronta vain vie mukanaan. Annan 9/10.

 

Tuo oli hyvä kirja, vaikka välillä ihmetteli miten päähenkilö unohti sopivasti kaikki perusjampankin tuntemat varotoimenpiteet, joita seuraamalla useimpia tarinassa vastaan tulevia ongelmia ei olisi edes tapahtunut. Mutta tarina vei mukanaan ja tuollaiset lapsukset antoi anteeksi.

 

Isänpäivänä tuli kaksi kirjaa:
Roudari - Iron Maidenin kyydissä 1978-84
Tornado

Roudari meni joutuisasti, Tornado vielä kesken. Molemmat omalla tavallaan loistavia.

 

Kuinkas moni käyttää Goodreadsiä ja on tarkastellut lukemisensa määrää eri vuosina?

Kävin juuri läpi omia tilastoja ja huomasin lukeneeni aiemmin enemmän kuin kolmena viime vuonna. Vielä 2019 oli luettuna yli 20000 sivua ja 64 kirjaa, mutta sitten romahti 30-40 kirjaan ja n. 13000-15000 sivuun (tähän vaikuttivat kyllä monet lukemiselta aikaa vieneet vapaa-ajan syöjät). Viime vuonna hieman parani, eli 54 kirjaa ja n. 17500 sivua, mutta ei vielä ollenkaan aiemmalla tasolla.

 

Aiemmin käytin. En muista oliko tuo palvelu vai joku toinen. Mutta kun tuli 200 kirjaa laitettua talteen, niin palvelu olisi muuttunut maksulliseksi, jotin jätin pois. Vähän harmittaa, koska olisihan tuo ihan kiva ollut. Ja nyt tulee niitä tilanteita kirjastossa aika useastikin vastaan, että ei voi olla jostain kirjasta varma, että onko tullut luettua. Sitten tulee lainattua ja 50 sivun jälkeen todettua, että pentele tämähän on tuttu kirja. Tosin jos on hyvä, niin mitäpä siitä.

Samoin tuonne olisi voinut äänikirjat laittaa talteen. Niitäkin on aika kasa kertynyt.

 

Goodreads on ihan ilmainen. Amazonin omistuksessa nykyään, joten kirjojen ostolinkit vievät helpoiten Amazoniin ja Amazonin Kindlen voi linkata Goodreadsiin ja luetut kirjat päivittyvät sinne helposti. Mutta Goodreadsin käyttäjät saivat vastalauseillaan varmistettua, ettei Amazon toteuttanut alkuperäistä suunnitelmaansa ja yhdistänyt Goodreadsissä näkyviä arvioita Amazonin verkkokaupassa näkyviin.

Mutta palvelu on edelleen "joukkoistettu" siten, että sinne syötetään tiedot myös esim. suomen kielisistä kirjoista, vaikkei niitä Amazon myisikään.

 

Tuosta on kohta jo 10 vuotta aikaa, kun palvelun käytön lopetin, joten voi olla, että se ei ollut Goodreads, mutta jotenkin muistelen, että se kuitenkin olisi ollut. Ehkä ei. En ole varma. Vähän harmittaa kuitenkin, että tuli jätettyä. Siihen aikaan se ei vain ollut niin yleistä maksella kk-maksuja palveluista, kuten nykyään.

 

Ymmärtääkseni tuota kirjojen tietojen syöttämistä tuonne palveluun on muutettu, ja tavallisella käyttäjällä ei oikeuksia tuohon enää ole. Pitää olla joku "librarian". Eli jos on kovin uusi suomenkielinen kirjan, niin sitä ei välttämättä palvelusta löydy.

 

Siellä on ihan suomalaisia "librarian"-statuksella, joten aika nopeasti sinne ovat uudet teokset ilmestyneet. Vanhempia joutuu sitten heiltä erikseen pyytämään, jos ei valmiiksi löydy. Kieltämättä oli kätevämpää, kun sen vielä saattoi tehdä itse. Nytkin oli viime vuonna luettuja osa, joista järjestelmässä oli vain nimi, eli sivumäärä ei tullut mukaan tuohon vuosikatsaukseen (enkä jaksanut alkaa niistä pyyntöjä keskustelupalstalle kirjoittelemaan).

 

LibraryThing-palvelu oli ainakin jossain vaiheessa maksullinen jonkun tietyn kirjamäärän jälkeen.

 

Oiskohan ollut muuten just tuo. Kiitoksia tuosta!

 

Tulipa luettua vanha Agatha Christien klassikko "Kymmenen pientä nee..." eikun "Kukaan heistä ei selvinnyt".

Olipa hyvä. Tiivistä kerrontaa ilman lässytystä. Loppuratkaisut näissä Christien kirjoissa ovat aika lennokkaita, mutta tässä se oli vielä suht maltillinen

Muistan joskus skidinä nähneeni mustavalkoisen elokuvan kirjasta. Näkyy olevan vuodelta 1945, pitääpä lisätä katselulistalle.

 

Tästä ei sitten olekaan kuin joku tusina elokuva/TV-sarja versioita.

 

Luin nuo N. K. Jemisin Murtunut maailma kirjat. Ainoa trilogia, jonka kaikki osat ovat saaneet Hugo palkinnon.
Ei tämä siis huono ollut. Ihan ok, mutta että kolme Hugoa? Mietin, että oliko woke syynä menestykseen? Mutta toisaalta tämä olisi toiminut ihan samalla tavalla, jos olisi vaihtanut päähenkilöiden sukupuolet toisinpäin, joten ehkei sekään ole syynä. Mielestäni kirjat vain tasaisesti huononivat. Melkein joutui taistelemaan loppuun asti, kun halusi kuitenkin tietää, miten tässä käy.