Työllisyyspolitiikkaa 2022 - Massatyöttömyydestä eroon Suomessa - Ideoita?

Keskustelu osiossa 'Päivän peili' , aloittajana bluesmood, 27.01.2022.

  1. bluesmood

    bluesmood Käyttäjä

    Liittynyt:
    21.11.2013
    Viestejä:
    476
    Saadut tykkäykset:
    31
    Muutamissa säikeiden vastauskommenttipostauksissani olen saattanut ohjata keskustelun enemmän politiikan suuntaan, niin nyt en sotke muita keskusteluketjuja, vaan avaan kokonaan uuden tälle politiikan kommentoinnille pääaiheena työllisyyspolitiikka Suomessa 2022, kun täällä DVDPlazassakin varmaan eri elämäntilanteissa olevia ihmisiä keskusteluissa linjoilla mukana, niin varmaan monikin on omakohtaisten kokemusten kautta tehnyt jotain johtopäätöksiä ja ehkä miettinyt joitain ratkaisuja, joilla työttömyysaste alenisi.

    Lähihistoriaan peilaten, jos nyt suurlaman aikaisista suurtyöttömyysajoista ei aloiteta, että vähän myöhemmistä ajoista, niin historia osoittaa, että sama mikä hallituskokoonpano Suomessa on, niin kaikki ovat yhtä sormi suussa voisi puhua massatyöttömyydestä, sen edessä eikä oikein mitään konkreettista tunnu tapahtuvan.

    Vaikka ainakin ideologisten taustojen puolelta, ja mitä itse olen profiloitunut netissäkin julkisissa blogeissani ja kirjoituksissani, ja reaalielämässä käytännön toimillakin humaaniksi ihmisten ja eläinten tasa-arvon kannattajaksi, ja olen vasemmistoliiton rivijäsen ollut loppuvuodesta 2016, niin ideologisistakin syistä pidän nykypunavihreähallituksen toimista pääasiassa, moni asia on parantunut sitten Sipilän ykkösen.

    Olen kuitenkin joissain asioissa vastakarvaan, esimerkiksi tuntuu oudolta, että "työvoimapula", josta tuolla termillä siitä puhutaan, niin hallituksen ratkaisu, jota ulostulona antavat sieltä kansalle, on voimatoisto opiskelulaitosten aloituspaikkojen lisääminen, jolla sitten saadaan eri aloillle asiantuntijoita koulutettua. Eihän opiskelulaitosten aloituspaikkojen lisääminen luo lainkaan lisää työpaikkoja, koska merkittävin vaikutus työttömyysasteen nousuun olisi paremminkin sellaiset toimet, jotka todellisuudessa luovat pitkäkestoisia, tuottavan työn paikkoja nimenomaan yksityiselle sektorille.

    Korkeakoulutodistus, jonka sitten saa, kun on opiskellut 3 vuotta ja valmistuu oppilaitoksesta, todistus antaa virallisesti muodollisen pätevyyden, tai on todistus siitä, että on hankkinut muodollilsen pätevyyden omalle alalle, mitä sitten on kolme vuotta opiskellutkin, mutta ei se tutkintotodistus, jonka sieltä on saanut, ole mikään tae työpaikan saamiselle lopulta. Lisäksi se aika, jonka on käyttänyt opiskeluaikana sen muodollisen pätevyyden hankkimiseen, on sitten vastavuoroisesti pois työelämässä toimimisestaja työkokemusta ei kerry.

    Kuitenkin ainakin oman alani, josta olen valmistunut alemmasta korkeakoulututkinnosta, työpaikkailmoituksissa alan firmoihin yleensä haetaan sellaisilla kriteereillä sitä uutta työntekijää, jollaista käytännössä varmaan ole kaikki kriteerit täysin täyttävää edes käytännön tasolla olemassa. Pitäisi olla vastavalmistunut parikymppinen maisteri, jolla kuitenkin on vähintään 5 vuoden työkokemus siltä oman alan työpaikoista aiemmin hankittuna.

    Mitä kokoomus nyt lähinnä ajaa maahanmuuttoperäisen työvoiman kasvattamista suomalaiseen työntekijäresurssiin niin lähinnä kait siksi, koska yrittäjän täytyy saada ostettua se työpanos siihen yritykseen mahdollisimman halvalla, ja edullisin ratkaisu on maahanmuuttaja palkata tällä hetkellä, koska valtion tarjoama yrirystukiportfolio on vinksallaan. Työnantaja maksaa jos ei huomioida työllistämistukia, joita nämä voivat hakea, niin arviolta 1,5 kertaisesti sen rahasumman ennen veroja, jonka sitten se työntekijä saa sinne pankkitililleen palkkapäivänä bruttomääräisenä. Eli Suomessa on työn kustannukset liian korkeat.

    Nuo nyt tässä päällimäisenä, mitä muut ajattelevat tästä aiheesta?
     
  2. vemkki

    vemkki Aktiivinen käyttäjä

    Liittynyt:
    10.09.2006
    Viestejä:
    3 976
    Saadut tykkäykset:
    339
    Tuo riippuu alasta. Kysynnän ja tarjonnan laki, eli joillakin aloilla on kovempi pula työntekijöistä kuin toisilla aloilla. Esimerkkinä asiasta voin kertoa, että yksi tuttuni on ollut hoitoalalla, mutta päätti vaihtaa alaa työn raskauden takia. Nyt hän aloittelee IT-alan uraa Apotin parissa, vaikka tutkintoa ei vielä edes ole... Hän sai paljon kannustusta, ei hän muuten olisi edes uskaltanut hakea tuohon hommaan.

    Toinen asia on sitten se, että työpaikkailmoitukset ovat eräänlaisia mainoksia, eli unelmatyöntekijää tavoitellaan, mutta sellaista ei välttämättä saada.

    Yleisesti ongelma on se, että osaajista on pulaa, ja sitten taas monet työttömät eivät kelpaisi kovin kummoisiin hommiin, tai ainakaan niistä ei voida maksaa niin paljoa, että henkilö kannattaisi palkata. Suosittelen Osmo Soininvaaran kirjaa 2020-luvun yhteiskuntapolitiikka, siinä on mielenkiintoisia ratkaisuehdotuksia.
    https://verdelehti.fi/2021/10/06/20...aisuja-ilmastokriisiin-ja-tuloerojen-kasvuun/
     
    ISPF3.4 tykkää tästä.
  3. Riker

    Riker Käyttäjä

    Liittynyt:
    15.01.2017
    Viestejä:
    114
    Saadut tykkäykset:
    29
    Oma lapsi opiskeli uuden ammatin ja sai töitä välittömästi vakuutusyhtiöstä viime vuonna. Yritykset ovat niin pitkään kuin itse olen työmarkkinoilla ollut (80-luvun puolivälistä) edellyttäneet hauissaan tolkuttomia. Olisi jäänyt omalta osalta työpaikkoja saamatta, jos olisin turhan kriittinen ollut.
     
  4. bluesmood

    bluesmood Käyttäjä

    Liittynyt:
    21.11.2013
    Viestejä:
    476
    Saadut tykkäykset:
    31
    Tuosta, että osaaminen ja työpaikka ei kohtaa, niin julkisuudessa se käytetty termi asiasta puhuttaessa on juuri tuo "kohtaanto-ongelma". On se yksi ongelma. Ja totta tuokin, että kannustinloukut ovat yksi suuri ongelma, että tosiaan esim. palkan suuruus, mitä saisi käteen tilipäivänä, tai siis tilille, niin ei ole niin suuri, että kannattaisi luopua tuista, joita yhteiskunta tarjoaa. Eli tulot laskisi.

    On aivan totta myös, Työttömien työnhakijoiden se joukko, mitä se ihmiset kattaa, niin on hyvin monenkirjava joukko, ja on totta, että on pitkäaikaistyöttömiä, jotka eivät kykenisi edes tekemään töitä olettaen, että kiinnostus työntekoon on säilynyt.

    Se ja, että työllistymisen todennäköisyys nousisi, jos laajentaa sitä aluetta, josta hakee työpaikkaa etsii, mutta kaikilla ei ole taloudellisia resursseja siihen, esimerkiksi itsekin varmaan kun tällä hetkellä olen sidottu Turun alueelta hakemaan työpaikkaa, ja siten, että julkisen liikenteen reitillä ja sen kulkuaikataulun puitteissa, joka sulkee todella paljon pois, kun en omista autoa, kun auton ylläpito on niin kallista, ja elän minimitoimeentulolla, eikä elämän aikana ole mitään pääomaa ja varallisuutta kertynyt, vaikka pidänkin autoilusta ja haluaisin omistaa auton en ainoastaan työpaikan tähden.

    Sosiaalitoimi tarjoaa ensimmäisen polven maahanmuuttajille kaikkien tukien, joiden määrässä mitään tolkkua ole syntyperäiseen Suomen kansalaiseen nähden, niin nämähän saavat tukea ajokortin hankintaan, ja sitten vielä, jos ilmoittavat, että tarvitsevat auton, niin saavat sitä auton hankintaa varten sosiaalituen täyden rahallisen tuen kun vain ilmoittavat tästä autotarpeesta. Kantasuomalaisena se ei ole mahdollista, vaikka perustelisikin sitä, että työllistymistodennäköisyys paranisi. Olen jo ajat siten esittänyt julkisestikin, että ensimmäisen polven maahanmuuttajien toimeentuloon annettavien sosiaalitukien niitä pitäisi tasa-arvoistaa kantasuomalaisten saamien tukien tasolle, pidän mahaanmuuttajista ihmisinä, mutta vika on valtion harjoittamassa politiikassa, eikä niissä ihmisissä. Ei sekoiteta tätä maahanmuuttajiin liittyvää keskustelua tähän työllisyyspolitiikka-säikeeseen, enkä ainakaan itse avaa uutta säiettä siitä. pysytään aiheessa.
     
  5. ISPF3.4

    ISPF3.4 Tuttu käyttäjä

    Liittynyt:
    01.12.2006
    Viestejä:
    3 258
    Saadut tykkäykset:
    612
    Minä komppaan jäsen vemkkiä ja olen järkivihreä Osmo Soininvaaran linjoilla.

    Soinivaara on jo kauan puhunut siitä, että kaikille pitää löytää töitä. Palkkojen pitää joustaa. Ketään ei jätetä katuojaan makaamaan, mutta kotiin ei saa jäädä makaamaan ja odottamaan, että joku tulee hakemaan töihin. Pitkäaikaistyöttömyys on pahasta yksilölle ja yhteiskunnalle. Soinivaara on esittänyt erilaisia huomioita ja ideoita vuosien varrella.
    Vuonna 2013 Soinivaara sanoi näin:
    Näin vuonna 2017:
    ja samana vuonna:
    Ainakin aikaisemmin SDP on varoitellut piikayhteiskunnan paluusta, jos alemman osaamistason työstä maksettaisiin vähemmän. Nykyinen pääministeri ylpeilee vessansa pesemisellä. Vaikeaa on odottaa, että palveluala olisi lisää työllistävä tällä meiningillä.

    Kuuntelin juuri tällä viikolla Yle Radio 1:n Virtasen taloushistoria -ohjelman:
    https://areena.yle.fi/audio/1-60966934
    Soininvaara kertoo ohjelmassa laveasti näkemyksistään ja toimittaja on lukenut läksynsä. Tuo on hyvä ohjelma.

    Vasemmistolainen taloustieteilijä Markus Jäntti sanoi Ylen Ykkösaamussa, että työttömyysturvan ajan lyhentäminen ja kodinhoidontuen vähentäminen tutkitusti vähentävät työttömyyttä.
     
    Viimeksi muokattu: 29.01.2022
  6. Snäckby

    Snäckby Aktiivinen käyttäjä

    Liittynyt:
    12.04.2016
    Viestejä:
    1 599
    Saadut tykkäykset:
    125
  7. latexii

    latexii Tuttu käyttäjä

    Liittynyt:
    14.03.2004
    Viestejä:
    3 190
    Saadut tykkäykset:
    592
    Pesosen ja Wahlroosin viimeiset ristiretket AY -liikettä kohtaan ovat lähinnä säälittävää toimintaa. Ei kiinnosta yhtään.
     
  8. vemkki

    vemkki Aktiivinen käyttäjä

    Liittynyt:
    10.09.2006
    Viestejä:
    3 976
    Saadut tykkäykset:
    339
    Paperiliitto sahaa omaa oksaansa. Sieltä ei löydy pätkän vertaa joustoa, ja sitten hetken päästä ihmetellään kun taas lopetetaan Suomesta paperitehdas.
     
    makemich ja Snäckby tykkäävät tästä.
  9. latexii

    latexii Tuttu käyttäjä

    Liittynyt:
    14.03.2004
    Viestejä:
    3 190
    Saadut tykkäykset:
    592
    Jos / kun Suomesta lopetetaan paperitehdas sillä ei ole vitunkaan väliä tessien, palkkojen, ulkopuolisten työntekijöiden tai lisätyn työajan kans. Niin valitettavaa kuin se onkin mut lehtipaperituotannolla ei ole enää tässä digitalisoituneessa maailmassa kysyntää.
     
  10. Super-J

    Super-J Aktiivinen käyttäjä

    Liittynyt:
    17.08.2007
    Viestejä:
    4 082
    Saadut tykkäykset:
    432
    Vessapaperille kuitenkin löytynee vielä käyttöä. Vaikka monella lieneekin sitä vielä varasto vähintään puolillaan keväältä 2020... o_O
     
    Hippo ja KILLPATRICK tykkäävät tästä.
  11. latexii

    latexii Tuttu käyttäjä

    Liittynyt:
    14.03.2004
    Viestejä:
    3 190
    Saadut tykkäykset:
    592
    Joo, sille löytyy. Voi vaikka pyyhkiä kyyneleet kun paprumies tienaa enempi.
     
    KILLPATRICK tykkää tästä.
  12. Digital Man

    Digital Man Uusi jäsen

    Liittynyt:
    17.06.2000
    Viestejä:
    669
    Saadut tykkäykset:
    4
    Paperia tarvitaan myös kaupassa olevien tuotteiden etiketteihin ja pakkauksiin yllättävän paljon. Paperisen mainospostin määräkään ei ole vähentynyt niin kauan kuin muistan. Jatkuvasti joutuu kantamaan (hyötyliikuntaa) pinon mainoksia kierrätykseen.
     
  13. KILLPATRICK

    KILLPATRICK Tuttu käyttäjä

    Liittynyt:
    28.01.2010
    Viestejä:
    6 446
    Saadut tykkäykset:
    1 213
    Meinasi virtsa karata:D
     
  14. bluesmood

    bluesmood Käyttäjä

    Liittynyt:
    21.11.2013
    Viestejä:
    476
    Saadut tykkäykset:
    31
    Mitä Upm Kymmene on Helsingin porssissä noteerattu yritys, niin osakkaiden etu sanelee taloudellisesti edullisimmat ratkaisut, ja sitten kun tuon kokoinen yritys toimii globaaleilla markkinoilla valtion rajojen ylittävien pelisääntojen mukaan, niin on selvää, että Suomi ei houkuttele investointeja ja yrityksillä yksi perustelu on että Suomessa on tyon kustannukset liian kalliit, Upm kymmene hallituksen jäsen Bjorn Walhrooskin mainitsi sen yhdeksi asiaksi Ylen ykkosaamussa joku aika sitten, kun oli siinä vieraana, ja samalla totesi, että Suomeen ei rakenneta enää uutta paperikonetta. Yksi vaikuttava tekijä on yrityksen pitää miettiä toimitaketjun kokonaisvaltaisesti edullisinta ratkaisua, ja tuon pesosen yksi virallisesssa ulostulossa yksi perustelu oli Hollantiin sijoittamisessa se, että se tuo etuja (taloudellisia) etuja toimitusketjun kokonaisuutta ajatellen. Eli globaalin metsäjätin toiminnan kannalta vaikka Suomessa on metsää, ja se on meidän yhteistä kansallista ja kulttuurihistoriallista pääomaa, niin maantieteellisistä syistä Suomen sijainti on kalliimpi paikka rakentaa se paperikone. Niitä on muitakin seikkoja tässä mainitun kahden lisäksi, mitä yritykset käyvät läpi harkintoja tehdessään uusille isommille investoinneille.

    Mitä Suomi elää metsästä, ja sitä meillä riittää, herää kysymys, miksi metsäalan jättiyritysten pitää olla yksityisessä omistuksessa, ja vielä siten, että valtio ei sääntele millään muotoa sitä, että Suomi -ensin ajattelumallia yritysten päätoksissä, porssiosakkaat, joilla sanavalta yrityksessä ajattelee ainoastaan siihen yritykseen sitomiensa pääomien kasvattamista, eikä suomalaisia tyopaikkoja etunenässä.

    Olen esittänyt myos Uusi Suomi puheenvuoro -blogissani jossain artikkelissa, oliko se "Valtion omistamien monopoliyhtioiden tilasta" -käsittelevässä artikkelissani, että Suomalaisten kannalta ja suomalaisten tyopaikkojen kannalta pitäisi enemmän eri toimialoilta valtiollistaa yksityisiä toimijoita, tämä olisi yksi ratkaisu. Jos valtio omistaisi metsäteollisuusyritykset, paperikone rakennettaisiin Suomeen, ja tyopaikat jäisivät suomalaisille. Mainitsin tuossa artikkelissa energiateollisuuden toisena, koska Suomi mitä on riippuvainen tuontisähkostä, ja sähkon hinnat kun se on markkinoiden ehdoilla pelaavat yritykset laskuttavat siitä, niin mitään tolkkua Fortumin kaltaisten porssiosakkaiden lompakkoa lihottaa, vaikka nyt ei mennä Nord Steam 2 -kaasuputkihankkeeseen, olihan siitäkin jotkin Venäjä asiantuntijat jokin aika sitten puhuivat, että vaarana energiantuonnista Venäjältä riippuville EU-maille, myos Suomelle on vaarana se, että itänaapurimme alkaa käyttämään kaasuvaroja politiikan teon välineenä, että sitten ennen pitkää jos ei toimita siten, kuten he sanovat ehdottomasti, niin ennen pitkää Venäläiset kääntää ne kaasuhanat kiinni, ja energiakriisi syntyy niihin maihin, joihin ei kaasutoimitukset pelaa.

    Mitä uusiutuvista energiamuodoista paljonkin puhutaan, ja ne on myos osa sitä energiatuotantoportfoliota, jota tulevaisuudessa tarvitaan, mutta sähkon kysynä tulee kasvamaan tulevaisuudessa todella paljon, niin nythän jopa vihreätkin ovat hyväksymässä ydinvoiman, koska ovat tajunneet, että myos sitä tarvitaan jatkossa, koska se on kustannustehokkain ja turvallisin tapa tuottaa sähkoa. Suomeen pitäisi rakentaa niin paljon valtionomisteisia ydinvoimaloita, että oltaisiiin omavaraisia, että päästäisiin eroon tuontisähkon riippuvuudesta, pikemminkin asian pitäisi olla niin päin, että me viemme sähkoä, emmekä ole pakotettuja tuontipuolella olemaan. Taas suomalaisia tyopaikkoja syntyisi.

    Mitä tulee noihin monikansallisesti toimiviin Helsingin porssissäkin noteerattuihin yrityksiin, liittyy myos kotimaisiin tyopaikkoihin, mutta enemmän kansalaisten hyvinvointiin ja terveyteen, niin mieletontä ja jotenkin minun oman ymmärrykseni ulkopuolella on, miten ylipäätään yksityinen terveydenhoitoyritys voi ylipäätään olla porssinoteerattu yritys, mielestäni ei pitäisi liittää mitään liiketaloudellisia intressejä sairaiden, vanhusten, tai vammaisten eikä muidenkaan kansalaisten terveyteen liittyviin asioihin, mutta se nyt menee tästä tyollisyyspolitiikasta vähän ulos tuo aihe.

    Eli Suomen pitäisi valtiollistaa yksityisen sektorin niitä toimialoja, jotka Suomessa on tärkeitä,ja tyopaikat säilyisi Suomessa ja syntyisi uusia tyopaikkoja, tässä tuli nyt mainituksi metsäteollisuuden toimijat ja energiatuotanto, ja vähän viittasin terveyspalveluihin.

    Miltä tällainen valtiollistamis-hanke kuullostaisi.
     
    Viimeksi muokattu: 31.01.2022
  15. vps358

    vps358 Aktiivinen käyttäjä

    Liittynyt:
    11.02.2005
    Viestejä:
    4 725
    Saadut tykkäykset:
    479
    Kansallistamisella on huono kaiku, ei se firma ainakaan kansallistamisella tuottavaksi muutu.

    T: Vesku
     
    vemkki tykkää tästä.
  16. bluesmood

    bluesmood Käyttäjä

    Liittynyt:
    21.11.2013
    Viestejä:
    476
    Saadut tykkäykset:
    31
    No valtio ei ole yritys, eikä valtiota johdeta mielestäni, tai ainakaan pitäisi johtaa, kuten liikeyritystä. Sipilän hallituksen aikakaudella tuntui, ja tuntuu yhä joidenkin porvareiden puheita kuunelleen, että he soveltavat jotain liiketalouden malleja, miten mieltävät valtion toiminnan.

    Jos nuo suuret toimialat olisi valtion omistuksessa, tyopaikkoja syntyisi niin paljon, että valtio saisi veroja kerättyä runsaasti enemmän, ja samalla kun ihmisillä olisi tyopaikka, josta maksetaan sellaista palkkaa, jolla tulee toimeen, valtion budjetissa mitä on sosiaali- ja terveysmenot selvästi suurin menoerä valtion taloudessa, se kokonaismäärä alenisi, kun sosiaalitukien määrä laskisi, ja lopulta niitä tarvitsisi todella vähän tai ei lainkaan. kun kaikki saa valtiolta sellaista palkkaa, että tulee toimeen ilman sosiaaliapuja.
     
  17. vemkki

    vemkki Aktiivinen käyttäjä

    Liittynyt:
    10.09.2006
    Viestejä:
    3 976
    Saadut tykkäykset:
    339
    Jos et ole sattunut havaitsemaan, niin sosialismista on jo todettu, ettei se toimi. Isot yritykset toimivat globaalissa taloudessa. Valtio-omisteinen firma joutuu ihan samalla tavalla toimimaan siinä markkinassa. Joko se joutuu käyttämään samoja tehostamistoimia kuin muut, tai sitten valtio joutuu lappamaan tehottomaan firmaan rahaa, mikä taas ei ole veronmaksajien etu.

    Valtio-omisteisuudessa on useita haittoja: Usein johtopaikat ovat erinäisille poliitikoille palkkiovirkoja, mikä taas tarkoittaa, että hommaan ei päädytä pätevyyden perusteella. Tämä aiheuttaa tehottomuutta firman toiminnassa. Merkittävä valtio-omisteisuuden haitta on myös se, että ammattiliitot usein pyrkivät vetoamaan valtio-omisteisuuteen siinä, että miksi jotain tehotonta toimintatapaa pitäisi käyttää jatkossakin.

    Terveydenhuollossa yksityisissä yrityksissä on sekä hyviä että huonoja puolia. Jos katsotaan työntekijän etua, niin julkisella puolella hoitajat ovat yleisesti ottaen varsin tyytymättömiä huonon johtamisen ja resursoinnin takia, kun taas potilaiden kannalta ongelmaksi tulee se, että yksityisellä puolella hoitoalan firmalla on motivaationa ylihoitaa tarpeisiin nähden. Yksityisessä hoidossa on kuitenkin etunsa: Esim. palvelusetelillä potilas voi teettää yksittäisen hoitotoimenpiteen siellä missä se on hänen kannaltaan mielekkäintä.
     
    Riker, ISPF3.4 ja Snäckby tykkäävät tästä.
  18. nepa

    nepa Alakerran HFR CIH -mies. Tukijoukot

    Liittynyt:
    17.10.2001
    Viestejä:
    9 181
    Saadut tykkäykset:
    1 325
    Tämä asia taitaa sen verran aiheeeseen kuitenkin sopia, että laitan tähän ketjuun https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/70ae2447-8e5b-4831-9fd5-8d24eaf51575

    Nimittäin työtaistelut ja se, missä asioista pitäisi sopia. Paikallisesti vai liittotasolla.

    Itse yrittäjänä olen ehdottomasti sillä kannalla, että perusasiat pitäisi sopia liittotasolla. Sen päälle voidaan paikallisesti sitten sopia asioita. Se, että jotkin isot firmat ovat irtisanoutuneet liittotason neuvotteluista, on vain oman kuopan kaivamista.

    Toki työntekijäpuolellakin on jäykkyyttä sopimisessa sen suhteen, mitä asioita kannattaa liittotasolla sopia ja mitä paikallisesti. Mutta mielestäni mitään asioita ei saisi jättää vain paikallisesti sovittaviksi, vaan kaikelle pitäisi olla liittotasolla sovittu pohja, josta voidaan poiketa paikallisesti sopimalla.

    Oheisen jutun lopussa mainittu kannustinpalkkio voidaan nykyäänkin sopia paikallisesti. Mikään ei estä työnantajaa sopimasta ylimääräistä kannustinpalkkiota. Se, että työnantaja haluaa sopia siitä toisin, tarkoittaa käytännössä sitä, että liittotason kannustinpalkkiot ovat liian isot. Nykyäänkin monet kannustinpalkkiojärjestelmät, tai palkankorotukset, sovitaan siten, että paikallisesti voidaan sopia niiden yksityiskohdista, mikäli se vain onnistuu. Olen itse ollut useammassakin työpaikassa, jossa se on onnistunut oikein mainiosti.

    Sitten taas työaikajärjestelyissä yleensä puhutaan sunnuntaityöstä, josta ei haluta maksaa tuplapalkkaa. Tai sitten osa-aika tai nollatuntisopimuksista. Tai määräaikaisten ketjuttamisesta. Tai helpottaa irtisanomisia. Yleensä siis kuitenkin halutaan muuttaa asioita, jotka oletuksena parantavat työntekijän asemaa. Kaikessa tuossa kannattaa muistaa myös se, että suomalaiset tekevät jo nyt sadoilla miljoonilla euroilla ilmaista ylityötä vuodessa. Monet yritykset (joko tahallaan tai tietämättään) teetättävät ylitöitä liukumien kautta, mikä on lain vastaista eikä korvaa ylityötä niin kuin oikeasti pitäisi. Sen lisäksi monilla työntekijöillä vain on niin paljon töitä, että niitä ei ehdi tehdä normaalin työpäivän aikana ja niitä tehdään sitten joskus työpaikalla ihan omalla ajalla, kun ylitöistä ei makseta eikä edes liukumia ole käytössä.

    Suomessa, päinvastoin yleistä luuloa, on itse asiassa aika helppoa ja halpaa irtisanoa työntekijöitä, kun sitä verrataan kansainvälisesti.

    Nämä eivät tietenkään ole mitään helppoja asioita. Työntekijäpuolen liitotkin ovat vähän liian massiivisia dinosauruksia. On todella hyvä, että työntekijät kuuluvat liittoihin, mutta liitotkin ovat aika jäykkiä. Mielestäni välillä voisi tehdä määräaikaisia työehtosopimuskokeiluja tietyistä asioista, jotta oikeasti nähdään, miten ne toimivat. Niin kauan kuin asiat ovat vain juupas eipäs -tappelua kabineteissa, niin edistystä ei saada aikaan.

    Samoin peräänkuulutan aina työntekijöiltä työlainsäädännön tuntemista ja omaan työehtosopimukseen perehtymistä. Liian usein työntekijät valittavat turhasta, joka on jo merkitty tavalla tai toisella lakiin tai työehtosopimukseen, mutta eivät vain tiedä sitä tai sitten luopuvat monista oikeuksistaan, kun eivät tunne tessiä.

    Samoin myös työnantajalta peräänkuulutan lain ja tessin tuntemista. Valitettavan usein työpaikalla esimiehenä on ihminen, joka ei tunne noita asioita ja päättää sitten asioista oman mielensä mukaan. Sekä hyvässä että pahassa. Työlainsäädäntö on jopa helppo ymmärtää ja oppia jopa ulkoa pääosin. Työehtosopimuksissakaan ei sinänsä mitään vaikeaa ole, mutta ihmiset helposti sekoittavat eri työpaikkojen ja aikojen sopimuksia keskenään tai tulkitsevat niitä väärin, jos eivät viitsi perehtyä uusimpaan sopimukseen.

    Samoin jotkut työnantajat tahallaan sisällyttävät työsopimukseen asioita, jotka eivät ole siihen oikeasti kuuluvia. (Esimerkkinä joillakin työpaikoilla tehdään sitä, että peruspalkkaan sisällytetään työajan ulkopuolisen matkustamisen korvaaminen. Normaalisti siitä maksetaan erikseen tai palkkaa lisätään keskimääräisellä korvauksella sellaiselle henkilölle, joka matkustaa säännöllisesti, jotta korvausta ei aina tarvitse hakea erikseen. Mutta sitä ei voi sisällyttää työehtosopimuksen mukaiseen peruspalkkaan kuuluvaksi.)

    Varmasti molemmilla osapuolilla on tietyllä tavalla se sama toive saada työpaikat toimimaan ja tuottamaan ja saada työntekijöitä palkattua. Ja molemmilla osapuolilla olisi ihan hyvin varaa olla vähemmän jäykkiä. Valitettavan usein näissäkin taisteluissa lopulta taistelu henkilöityy ja se voittaa kumpi antaa ensiksi periksi. Eli enää eivät asiat tappele, vaan ihmiset, mikä on valitettavaa.

    Ehdottomasti olen kuitenkin sitä mieltä, että liittotason sopimukset ovat parempia, koska lopulta paikallisessa sopimisessa on aina vastakkain iso yritys vs. paikalliset työntekijät. Mielenkiintoiseksi ja vinoksi tilanteen tekee se, että yrityshän ei sovi paikallisesti, vaan työntekijät. Yritys siis käyttää koko taustavoimiaan, vaikka ulkomailta asti, mutta työntekijät ovat vain paikallinen ryhmittymä.

    Muistan lukeneeni (nyt pitäisi googlettaa tuo tutkimus, jotta ei mene ihan mutuiluksi ja väärän muisteluksi), että kun on paikallista sopimista tutkittu, niin tilastollisesti työnantaja on aina voittanut. Vaikka joitakin asioita saadaankin neuvoteltua työntekijän eduksi, niin kokonaisvaltaisesti yritys on aina ollut voittaja. Ja en yhtään ihmettele. Jos yritykset eivät halua liittotasolla antaa työntekijöille neuvotteluvoittoa, niin miksi niin olisi paikallisestikaan.

    Mutta sitten, että miten Suomen työttömyydestä päästäisiin eroon, sitä en tiedä. En ole sen alan asiantuntija enkä sano pitäisikö antaa keppiä vai porkkanaa. Ihan massatyöttömyydeksi en kuitenkaan vielä tilannetta sanoisi, kun pahempaakin on tullut nähtyä.

    Toki sen verran voisin todeta, että onhan Suomessa myös aloja, joihin vain ei saa Suomesta työntekijöitä. Silloin heitä pitäisi tuoda ulkomailta. Koulutushan ulkomaalaisilla ei yleensä ole ongelma, mutta kielitaito on. Sen vuoksi ottaisin ihan mielelläni vaikka omaan kuntaan paljon ulkomaalaisia työntekijöitä, jos vain heidän kielitaitonsa hoidetaan samalla kuntoon. Lähinnä siksi, että vaikkapa hoitotyössä on tärkeää osata kieli. Palkkatason pitäisi tietenkin olla lain ja tessin mukainen, jotta noiden alojen palkkoja ei poljeta alemmaksi vain sen vuoksi, että töitä tekevät ulkomaalaiset.
     
  19. ISPF3.4

    ISPF3.4 Tuttu käyttäjä

    Liittynyt:
    01.12.2006
    Viestejä:
    3 258
    Saadut tykkäykset:
    612
    Tämä sama keskustelu on käyty täällä monta kertaa. Koskaan ei ole tullut todistetta, että tämä olisi koskaan toiminut yhtään missään. Kuten vemkki jo kertoi, ei valtion omistamissa yrityksessä ole mitään etua nykymaailmassa.

    Sosialistiset valtiot on niin nähty. Alun innostus kuulostaa hyvältä. Lopputulos on kiukkua, itkua ja kärsimystä. Se on nähty kymmenissä valtioissa. Silti aina tulee joku uusi bluesmoods, joka sanoo, että jos vielä kerran yritettäisiin. Etkö ole oppinut mitään siitä mitä on tapahtunut viimeisen sadan vuoden aikana maapallolla?
    Albert Einsteinin sanomaksi on laitettu tämä hyvä toteamus:
    "Hulluuden määritelmä: teet saman asian uudelleen ja uudelleen, mutta odotat eri tuloksia."
     
  20. vps358

    vps358 Aktiivinen käyttäjä

    Liittynyt:
    11.02.2005
    Viestejä:
    4 725
    Saadut tykkäykset:
    479
    Suomessa ainoat voittoa tekevät valtionyritykset taitaa olla Alko, Neste sekä Borealis ja noittenkin "valtionyrittäjyys" lienee kysennalaista...

    T: Vesku