Suomen kielen turhin sana?

Keskustelu osiossa 'Tarinatupa Classic (Yleiskeskustelu)' , aloittajana 71 dB, 06.07.2021.

  1. 71 dB

    71 dB Tuttu käyttäjä

    Liittynyt:
    19.01.2005
    Viestejä:
    11 455
    Saadut tykkäykset:
    776
    Mikä on mielestäsi suomen kielen turhin sana?

    Minusta se on ruokakunta. Mitä ihmettä tuolla sanalla tekee ja kuka sitä oikeasti tarvitsee? Miksi tuollainen sana on olemassa? Lakitekstejä varten? Oletko itse koskaan tarvinnut tuota sanaa kommunikaatiossa? Miksi sana perhe ei riitä? Tai rennompi puhekielen ilmaisu huusholli ? Kuka muka sanoo esim. että, "Ruokakuntamme sähkölasku on noussut vuodessa 17 %" ? Ruokakunta on sanana yhtä typerä kuin olisi vaikka ilmaisu suihkuryhmä kuvaamaan urheilujoukkuetta.

    o_O
     
    Viimeksi muokattu: 06.07.2021
  2. ZED

    ZED Mitä kävi, ketä tietää? Tukijoukot

    Liittynyt:
    19.03.2002
    Viestejä:
    3 588
    Saadut tykkäykset:
    216
    En nyt ala termejä tarkistelemaan, mutta mieli- ja muistikuvapohjalta luulen että "perhe" ja "ruokakunta" eivät ole vaihtokelpoisia sanoja,ei ainakaan KELAn mielestä. "Ruokakunnan" kun voi kaiketi muodostaa esim. kämppiksistä koostuva yhteisessä asunnossa asuva poppoo.
     
    h3mb3 tykkää tästä.
  3. Mookid

    Mookid Aktiivinen käyttäjä

    Liittynyt:
    16.07.2006
    Viestejä:
    2 705
    Saadut tykkäykset:
    353
    *suomen kielen
     
  4. marlan

    marlan Aktiivinen käyttäjä Tukijoukot

    Liittynyt:
    10.06.2004
    Viestejä:
    2 381
    Saadut tykkäykset:
    225
    Paituli. Kokoustaa.

    Och ”finska språket” är inte ett sammansatt ord.
     
  5. 71 dB

    71 dB Tuttu käyttäjä

    Liittynyt:
    19.01.2005
    Viestejä:
    11 455
    Saadut tykkäykset:
    776
    Eipä tuota sanaa taideta muualla viljellä, paitsi tosiaan jossain valtion virastoissa. Miksei sitten voi puhua vain "asujista" tai "asunnon käyttäjistä"?
     
  6. 71 dB

    71 dB Tuttu käyttäjä

    Liittynyt:
    19.01.2005
    Viestejä:
    11 455
    Saadut tykkäykset:
    776
    No voi rähmä sentään! Pitikin tulla tuo typo ketjun otsikkoon, jota kait ei voi muokata kuin jotkut modet (joka on kesälomalla!)
     
  7. 3JJ

    3JJ Aktiivinen käyttäjä

    Liittynyt:
    03.03.2006
    Viestejä:
    1 703
    Saadut tykkäykset:
    362
    Sana lienee jäänne 90-luvun jääkaappiteoriasta. Asunnon käyttäjät tai asukkaat voivat käsittääkseni olla myös eri ruokakuntaa (eli saavat omat erilliset tuet Kelalta) jos heillä on omat vuokrasopimukset jne. eikä kyseessä ole pariskunta.
     
  8. ZED

    ZED Mitä kävi, ketä tietää? Tukijoukot

    Liittynyt:
    19.03.2002
    Viestejä:
    3 588
    Saadut tykkäykset:
    216
    Ei voi, koska jos kämpässä luuhaavilla asujilla onkin omat jääkaapit, niin kyseessä ei ole ruokakunta.
     
  9. 71 dB

    71 dB Tuttu käyttäjä

    Liittynyt:
    19.01.2005
    Viestejä:
    11 455
    Saadut tykkäykset:
    776
    Kiitos, tämä vähän selventää asiaa. En ollut koskaan kuullut tästä jääkaappiteoriasta. Aika mielenkiintoista.
     
  10. ISPF3.4

    ISPF3.4 Tuttu käyttäjä

    Liittynyt:
    01.12.2006
    Viestejä:
    3 258
    Saadut tykkäykset:
    612
    Ketjun aloittaja voi muokata otsikkoa.
     
    71 dB tykkää tästä.
  11. 71 dB

    71 dB Tuttu käyttäjä

    Liittynyt:
    19.01.2005
    Viestejä:
    11 455
    Saadut tykkäykset:
    776
    Kappas joo. Keskustelun työkaluista löytyi ketjun otsikon muokkaus. :cool:
     
  12. marlan

    marlan Aktiivinen käyttäjä Tukijoukot

    Liittynyt:
    10.06.2004
    Viestejä:
    2 381
    Saadut tykkäykset:
    225
    Yleisen asumistukilain 4 §:n mukaan eri ruokakuntiin kuuluvat ne, jotka hallitsevat osaa asunnosta erillisen vuokrasopimuksen tai sitä vastaavan hallintasopimuksen perusteella (esimerkiksi opiskelijoiden soluhuoneiston asukkailla ei ole keskinäistä elatusvelvollisuutta eivätkä he muodosta ruokakuntaa).

    Apua löytyy myös sanakirjasta: ruokakunta ’samaan ruokatalouteen kuuluvat henkilöt, talous’.
     
  13. 71 dB

    71 dB Tuttu käyttäjä

    Liittynyt:
    19.01.2005
    Viestejä:
    11 455
    Saadut tykkäykset:
    776
    Ei ole niin, että jokaikisessä kämpässä asustelee 17-242 henkilöä alivuokralaisia myöten ties mihin ruokakuntiin ja elatusvelvollisuuksiin kuuluen. Usein on niin, että asunnossa asuu yksi henkilö ja jääkaappejakin on vain yksi. Tottakai johonkin jättimäiseen miljönäärisuvun kartanoon voi majoittautua koko suku + palvelushenkilökunta, mutta moinen asuminen on todella harvinaista. Sinkkujen majailu pikkuruisissa yksiöissä taas on yleistä. Perin yleistä on myös, että asunnossa on tavallinen perhe, jossa elatusvelvollisuudet ovat yksinkertaisen selkeä (kaikki kuuluvat samaan ruokakuntaan). Miksi siis pitäisi olla erillinen byrokraattinen sana niitä erittäin harvinaisia tilanteita varten, jolloin kaikki asunnon käyttäjät eivät kuulukaan samaan ruokakuntaan?
     
  14. 3JJ

    3JJ Aktiivinen käyttäjä

    Liittynyt:
    03.03.2006
    Viestejä:
    1 703
    Saadut tykkäykset:
    362
    Kaikki nivoutuu tuohon yleiseen asumistukeen. Sen piirissä ovat nykyään opiskelijatkin. Tuki on eri siinä tapauksessa että asunnossa asuu 2 samaan ruokakuntaan kuuluvaa, verrattuna tapaukseen että samassa asunnossa asuu 1+1 asukasta molemmat omissa ruokakunnissaan ja molemmille maksetaan erilliset tuet. Ja koska 1+1 tapauksessa Kela joutuu maksamaan yhteensä enemmän tukea, pitää olla joku peruste koittaa kiistää se ja selvitä halvemmalla yhdellä tuella 2 henkilön ruokakunnalle. Kuitenkaan ei voida olettaa että kaksi täysin ventovierasta omilla vuokrasoppareillaan joutuisivat elättämään toisiaan jos toisella on isommat tulot ja toisella pienemmät. Tarvitaan siis termi sille. Asuminen kallistuu koko ajan ja kimppakämpät ovat käsittääseni ihan yleisiä järjestelyitä.
     
  15. Liekinheitin

    Liekinheitin Käyttäjä

    Liittynyt:
    15.01.2004
    Viestejä:
    4 525
    Saadut tykkäykset:
    87
    Olen tästä varmaan siinä toisessa ketjussa jo kitissytkin, mutta kyllä sen on pakko olla toimesta. Vähintään 99 tapauksessa sadasta en voi käsittää, miksi kirjoittaja/lausuja tätä sanaa käyttää, kun saman asian ilmaisisi suoremmin ja vähemmällä vaivalla.
     
  16. htavilap

    htavilap Aktiivinen käyttäjä

    Liittynyt:
    22.03.2007
    Viestejä:
    1 255
    Saadut tykkäykset:
    161
    Tulokulma. Väärin käytettynä siis.
     
  17. x_jmt_x

    x_jmt_x Tuttu käyttäjä

    Liittynyt:
    18.08.2006
    Viestejä:
    7 617
    Saadut tykkäykset:
    523
    Käsittääkseni esimerkiksi soluasuntojen suosio on laskenut voimakkaasti viimeisen 10 vuoden aikana, mutta tuskin nyt esimerkiksi soluasunnoissa, asuntoloissa taikka ihan vaan kämppäkavereina asuvat ovat vielä 2021:kään mikään ääriharvinaisuus. Veikataan vaikka elämäntilanteeksi "opiskelija" ja iäksi 18-25v.
     
  18. 71 dB

    71 dB Tuttu käyttäjä

    Liittynyt:
    19.01.2005
    Viestejä:
    11 455
    Saadut tykkäykset:
    776
    Ymmärrykseni "ruokakunta" -sanan tarpeellisuudesta kasvoi, kun täällä minulle kerrottiin tuosta jääkaappilogiikasta, josta en ollut aikaisemmin tietoinen.
     
  19. Burkitsville

    Burkitsville Tuttu käyttäjä

    Liittynyt:
    15.06.2010
    Viestejä:
    4 230
    Saadut tykkäykset:
    1 032
    Ärsyttävyysasteikossa toistuvasti ja syystäkin korkeimmalle sijoittuva voimaantuminen, jota ymmärtääkseni kansan syvissä riveissä myös suomen kielen turhimmaksi sanaksi tituleerataan, saa verenpaineen kohoamaan kerta toisensa jälkeen, erityisesti feministien toksiseen jargoniin sisältyessä.
     
  20. nepa

    nepa Alakerran HFR CIH -mies. Tukijoukot

    Liittynyt:
    17.10.2001
    Viestejä:
    9 192
    Saadut tykkäykset:
    1 329
    Kerrotko hieman enemmän, miksi tuo sana ärsyttää? Sillehän vastine on esimerkiksi englannin kielen empowerment.
    Sanalle on selkeä tarkoitus olemassa ja esimerkiksi sosiaalitieteissä se on hyvinkin paljon käytetty sana.

    Omasta mielestäni turhimmat sanat ovat englannin kielen sanoja, joita viljellään suomen seassa joko suoraan sellaisenaan tai erittäin huonosti lausuttuina tai käännettyinä. Varsinkin it-alalla noita on ihan liikaa ja pahimmillaan vielä siten, että sitä suomi-versiota aletaan käyttämään myös sitten englannin seassa.

    Esimerkiksi:
    -puhutaan taskeista, kun voisi puhua työtehtävistä
    -puhutaan keisseistä, kun voisi puhua työtapauksista
    -puhutaan faileista, kun voisi puhua tiedostoista.

    Ja sitten nuo pahimmat eli vaikkapa header-tiedostoista käytetään nimeä hiideri (kuka valopää keksinyt?) ja tuo viedään takaisin englantiin. Pari viikkoa sitten piti amerikkalaiselle asiakkaalle sanoa, että meidän koodaajat tarkoittavat header-tiedostoa, kun puhuvat hiidereistä. Ja toinen on swäp (eli swap), joka pitäisi lausua enemmän swop.

    koodaaja:"swäp tö väriabels in tö hiider fail"
    asiakas:"I do what to variables in where?"