Nautin kovasti vanhasta tykistä 106 kankaalla (5metrin katseluetäisyydeltä) ja ikävöinyt suuresti myytyäni sen 5 vuotta sitten. Tykki kuitenkin vaatii oman tilansa ja täysin pimeän huoneen, jotta siitä saa kaiken irti. Tämä ei enää omassa tilanteessani sillon onnistunut, joten siirryin aikanaan 75" samsungiin. Nyt olisi sitten yksi huone mahdollista muuttaa lepakkoluolaksi ja hieman se paluu tykin käyttöön kutittelee. Itse nautin eniten "elokuvateatteri tunteesta" ja tykki on myös silmille hieman ystävällisempi kun se valoräiske ei tule suoraan kirkkaalta näytöltä silmille (en sitten tiedä nyky HDR tykkien valovoimista). Telkkari on kuitenkin käyttäjäystävällisempi ja ei tarvitse olla lepakkoluolavalaistusta. Jos nyt sitten joku vertaa 75" töllöä 75" kankaaseen niin töllö voittaa kaikilla osa-alueilla, mutta ku siirrytään 106"+ kankaisiin ja 4k tykkiin, sekä asialliseen ja himppusen akustoituun "lepakkoluolaan" niin kyllä se leffakokemus minulle ainakin on aivan toisenlainen (vaikkei musta olisikaan ihan pikimustaa). Tämä viimeisin on vain harvemmilla toteutettavissa ainakaan laadukkaasti. Nykyisessä olohuoneessa on vaaleammat seinät ja katot kuin naapurin keijon uudet tennissukat niin eipä sinne tykkiä laitella...Olen kyllä nauttinut viimeisimmät puoli vuotta samsungin 75Q85R 3,5m katseluetäisyydeltä, mutta siltikin se kaipuu tykkihommeleihin....
Olet toki oikeassa tuosta ääniasiasta. Ja kieltämättä se oli paremmin tykin kanssa jo siksikin, että isommassa tilassa on helpompi saada kaiuttimet järkevästi. Akustista valkokangas ei ole koskaan ollut, mutta yllättävän hyvin kaiuttimet toimivat kankaan yläpuolella. Jos itsellä olisi mahdollista rakentaa ihan dedikoitu teatterihuone (toivon että jossain vaiheessa olisi omakotitalo, jossa noin olisi) niin ehdottomasti huipputykki silloin kehiin ja ei telkkaria ede Olet toki oikeassa tuosta ääniasiasta. Ja kieltämättä se oli paremmin tykin kanssa jo siksikin, että isommassa tilassa on helpompi saada kaiuttimet järkevästi. Akustista valkokangas ei ole koskaan ollut, mutta yllättävän hyvin kaiuttimet toimivat kankaan yläpuolella. Jos itsellä olisi mahdollista rakentaa ihan dedikoitu teatterihuone (toivon että jossain vaiheessa olisi omakotitalo, jossa noin olisi) niin ehdottomasti huipputykki silloin kehiin ja ei telkkaria edes harkittaisi. Mutta nyt kun pitää mennä kompromissilla ja mahdollisuutta kolmen metrin tykkikuvaan ei edes ole, niin jos vaihtoehtona on noin 100 tuuman kuva tykillä tai 77" kuva OLEDilla niin paljon mieluummin tv:n otan. Mutta silti täytyy todeta, että ihan täysin vain ison kuvan vuoksi en tykkeilyyn siirtyisi enää. Kun on kerran nähnyt mustaa mustaa, niin dedikoitu huone pitäisi olla. Aiempi huone ei ihan sitä ollut, mutta oikein mainio kuitenkin. Ei silti ihan parasta. Aiemmin olisin ehdottomasti aina ollut tykittelyn puolella, mutta nyt kun on ollut pakko hankkia telkku ja on kokemuksia siitä, niin se tykki ei joka tilanteessa ole itsestään selvä vaihtoehto. Toki juuri silloin, jos sen voi tehdä ilman kompromisseja. Jos niitä joutuu tekemään, niin asia menee erilaiseksi.
Itse siirryin kymmenvuotisen tykittelyn jälkeen takaisin telkkariin. Suurin syy oli, etten pitemmän päälle enää kauhean hyvin viihtynyt säkkipimeässä huoneessa. On itselleni mukavampaa kun on vähän tunnelmavaloja ympärillä, vaikka kuva nyt kutistuikin sen 25 tuumaa. Absoluuttinen kuvanlaatukin parani jonkin verran, ei tulee enää jatkuvasti etsittyä virheitä kuvasta :-D Äänimaailmaan ei siirrolla ollut vaikutusta, kolme etukanavaa on samalla tavalla kuvan alla kuten ennenkin.
Itsellä oli tykin kanssa kaiuttimet valkokankaan alapuolella (kankaan alareuna suunnilleen silmien korkeudella). Telkkariin vaihtamisen jälkeen ei tarvinnut kaiuttimiin koskea. Äänentoistollisesti varmaan taas sellainen asia, että jos tottuu siihen että ääni tulee valkokankaan takaa, niin kaikki muu häiritsee, mutta jos ei ole tuosta kokemusta, niin ei tiedä mistä jää paitsi.
Kyllähän se liian pieni on liian pieni vaikka kuvanlaatu ois mikä. Ei siitä mihinkään pääse. Lisäksi ainakin tuosta omasta televisiosta puuttuu se filmimäisyys johon tottunut tykillä. Telkkarilla siis hoidellaan kaikki muu paitsi leffat.
Jos siis puhutaan harrastuksesta jossa käyttäjä haluaa tuoda elokuvateatterimaisen elämyksen kotiin, niin silloin vaaditaan ISO kuva. Televisioilla ei ole niissä kinkereissä saumaa. Sitten kun oledin saa vaikka kolmeen tonniin yli 100" reippaasti, niin asia muuttuu aivan toisenlaiseksi mutta nykyisillä lcd-vekottimilla ei synny kyllä lasta eikä paskaa. Televisio kannattaa hommata jos pienempikin kuva riittää ja eikä viitsi nähdä sitä vaivaa mitä leffateatterin rakentaminen kotiin vaatii. Ainahan joku hourii että esim. 75" on iso kuva mutta eihän se nyt ole millään mittapuulla, jollei sitten mummovainaan ulkohuusissa katso. Kaikki on toki suhteellista eli joillekin vaikka 80" on aivan jättikokoinen. Itse olen semmoinen, että en menene elokuviinkaan nähdäkseni pientä kuvaa, vaan aivan helvetin suurta.
Mitä tuo tarkoittaa? 24 fps pätkivää kuvaa? Hyvin porukka täällä haukkuu alle 100" näyttölaitteet. Pakko sen verran kuitenkin todeta, että mieluummin otan tuon 77" hyvän kuvan kuin paskan yli 100". Eli kyllä sillä laadullakin on väliä. Ja toinen juttu on tuo HDR. Itse olen kyllä niin myyty sille, että äkkiä ne tosi kirkkaat tykit tänne kiitos. Tahtoo HDR:n niihin myös. Toisaalta itsellä on nyt se helppo valinta, että kun tykkiä ei mitenkään voi laittaa, niin pitää mennä telkulla.
Heijastettu kuva vs. suoraan silmään osoittavat valot. On siinä eroa. Joku muu voi käsittää filmimäisyyden eri tavalla. Eikä tuon 110" scope kuvan vaihtaminen johonkin 70" scopekuvaan ihan kivuton olisi varmasti, olipahan kuvanlaatu mikä tahansa. Varsinkin kun haluaisin jonkun 130" nykyiselle katselumatkalle. Niin kuin Amerikan autoistakin sanotaan, "nothing beats cubic inches", niin kuvan koolla on sama merkitys minulle.
Naulan kantaan. Tästä tuli mieleen toinen Amerikan moottoreihin liittyvä lausahdus "There's no replacement for displacement".
Itse olen tuota filmimäisyyttä miettinyt, kun moni sen nostaa esille. Itse, kun tykkään käyttää vielä noita interpolointialgoritmejä kovasti, niin leffapuristit varmaan tykkää kyttyrää. En ole koskaan ajatellut tuota, että heijastuuko valo vai katsotaanko suoraan luotua valoa. En oikein tiedä, onko sillä minulle väliä, mutta ilmeisesti joillekin on. Leffateatterissakin menen yleensä hieman etupuolelle istumaan, jotta kuva olisi iso, mutta ei liian lähellä. Isosta kuvasta huolimatta aina tulee mietittyä teattereiden huonoa mustan tasoa ja 24 fps:n nykimistä. Äänimaailma on ehkä lopulta useasti se hienoin juttu. Kyllä silti tuota kuvan kokoa arvostan hyvin paljon. Haikein mielin ajattelen edellisen asunnon 3,3 metriä leveää JVC X7900:n cinemascope-kuvaa. Kyllä siinä kuvanlaatu oli todella hyvä, vaikkakin katseluympäristöstä johtuen mustan taso ei paras mahdollinen ollut. Töllöäkin yksin katsellessa siirrän säkkituolin melko lähelle, jolloin kuvan suhteellinen koko kasvaa. Eihän se silti samaa asiaa aja kuin tykki. Valitettavasti. Toki telkun iso etu on myös sen helppous ja hiljaisuus. Ei tarvitse säätää verhojen yms. kanssa ja vaikka JVC on yksi hiljaisimmista tykeistä, niin kyllä itse sen äänen kuulin elokuvien hiljaisissa kohtauksissa.
Onhan niitä jo.. Senkus kaivaa vaan taskuja vähän syvemmältä. Jopa niinkin kirkkaita löytyy että joku OLED jää aivan helvetin kauas.
Heh... No eipä sitä "täydellistä" vekotinta ole vielä keksitty joka ois inhimillisessä hintaluokassa ja tyydyttäis tarpeet. Just tuossa itsekin omakotitaloa katsellut ja yks tekijä on joko iso kellari tai toinen "olohuone" johon saa perkeleen ison kuvan + muut teatterihilppeet.
Minäkin olin vähän aikaa tietämättäni kerettiläinen, kun tykin firmispäivitys oli palauttanut interpoloinnin defaultiksi low-asetukseen. Kaveri bongasi tämän kyllä heti, "nyt on jotain vikaa sun tykin kuvassa".
Tykillä en ole liikeasetuksiin koskenut mutta televisiossa noita sulavoittamisia tulee käytettyä. Sonyn algoritmit on siitä hyviä että liikettä pystyy pehmentämään aika paljon, ilman että se alkaa näyttämään saippuaoopperalta, ja tuosta sonya on paljon kehuttukin.
Kyllähän sen olkkarinkin pystyy sopivaksi tekemään kun suunnittelee ikkunat järkevästi. muutama iso ikkuna ja riittävän isot sähköpimennys rullaverhot. Itsellä on jo toinen tila missä somfyn moottori ja kangas. koolla ei kauheasti hintaan ole vaikutusta. Kun ostaa pelkän verhon putkessa ja moottorin asennettuna, voi sen sitten koteloida miten itse haluaa. Edellisessä oli kolme pientä 80 leveätä ikkunaa ja koko paketin peitti semmonen about 3m leveä verho, tässä on yksi noin 2m leveä ikkuna. verhot saman hintaset. noin tonnin, vähän alle. tietysti se olohuoneen sävy on yks ongelma, mutta täys himmeällä pääsee jo pitkälle vaikka olis valkonen. ja vielä parempi jo vaalea nestemäinen tapetti Sonyssä on aika hyvä interpolointi muttei vedä vertoja mistubishille.
Tekeekö mistubishi televisioita? Kaikkien revikoiden mukaan kuitenkin sonyn televisiot on parasta mitä markkinoilta saa tuon liiketoiston suhteen. Itsellä kans kotiteatteri olkkarissa mutta kyllähän siinä joutuu kompromisseja tekemään jos vertaa siihen että olisi dedikoitu tila. Ei siinä, pimennettyä saan kyllä täysin ja mustat moltonit vedettyä seinille, mutta kangasta en saa niin isoksi kuin haluaisin ja äänentoistoakin olisi dedikoidussa mahdollista parantaa leffoja silmälläpitäen.
Oli muuten huikea parannus katselukokemukseen kun sai nuo moltonit paikalleen eikä ääreisnäkö poimi enää mitään ylimääräisiä heijastuksia seiniltä. Tuo oli varmasti suurempi parannus katselukokemukseen kuin verhojen tuoma parannus kuvan kontrastiin. Kannattaa jokaisen tykittäjän tehdä jos suinkin mahdollista.