Disneyn uusin leffa Maleficent pohjautuu studion ehkä klassisimmassa sadussa, vuonna 1959 julkaistussa Prinsessa Ruusunen (Sleeping Beauty) -elokuvassa nähtyyn noitaan Pahattareen (Maleficent). Kaunis, puhdassydäminen nuori nainen Maleficent (Angelina Jolie) viettää nuoruusvuotensa idyllisessä ja rauhallisessa kuningaskunnassa, kunnes eräänä päivänä maahan hyökkää armeija. Maleficentistä kasvaa valtakunnan mahtavin suojelija, kunnes hän joutuu häikäilemättömän petoksen uhriksi ... ja tämä muuttaa hänen puhtaan sydämensä kiveksi. Kostoa janoten Maleficent aloittaa eeppisen taistelun hyökänneen armeijan kuninkaan seuraajaa vastaan ja langettaa hänen vastasyntyneen lapsen Auroran päälle kirouksen. Lapsen kasvaessa Maleficent ymmärtää, että Aurora on avain kuningaskunnan rauhaan.. ja ehkä myös Maleficentin onneen. Katso elokuvan trailer Ensi-ilta Suomessa - (USA:ssa 30.05.2014)
Ihan toimiva ja jännästi päälaelleen kellistetty Prinsessa Ruusunen leikittely. Värikylläisessä satulandiassa riittää katseltavaa ja alkuperäistarinan puhtoisuuteen lisätty mustetahraisuus etenkin sinne "hyvisten" suuntaan huvituttaa. Oikeanlaista uudelleenlämmittelyä, eikä mitään yksi yhteen jo koettua. Angelina Jolie kantaa haute coutureaan arvokkaasti, luoden samalla hahmoaan varsin kiinnostavan ristiriitaiseksi tapaukseksi. Muista rooleista löytyy sitten sitä heikompaakin ainesta - pökkelömäinen Sharlton Copley nyt etunenässään. Noh, Angelina Jolien näytöstähän tämä on aivan täydellisesti, joten se niistä niiskutuksista. Vaikka elokuva nyt varsin kelvollinen onkin, niin onhan näitä samannäköisiä efektisatuiluja nähty tässä viime vuosina jo liiaksikin. Mitä lie uutta ja virkistävää näihin kehittelemään sen visuaalisuuden osalta. Viisaammat sedät ja tädit sen kertokoon.
Tämä oli kyllä positiivinen yllätys. Odotusarvot Angelina Jolien paistatellessa kannessa ja Disneyn ollessa taustalla, eivät olleet kovin korkealla, mutta toisin kävi. Elokuvassa oli mukavan satumainen yleiskuva, jota tuki 3D:n tuoma visuaalinen tyylikkyys. Maleficient on niitä harvoja näkemiäni 3D-elokuvia, jossa 3D oikeasti tukee elokuvaa visuaalisesti. Kaiken tyylikkyyden lisäksi elokuvan tumma sävy kiedottuna animaationkaltaiseen satumaailmaan oli kohtuullisen onnistunut konsepti. Keskeisimpänä päähahmona Jolie onnistui erinomaisesti, ja suurin osa muistakin näyttelijöistä esiintyi edukseen. Ehkä heikoin esitys oli Sharlto Copleyn hahmo kuninkaana - sanalla sanoen puiseva kokemus. Siinä missä herra onnistui olemaan District 9 -elokuvassa juuri nappi henkilö esittämään pääosaa, niin tässä tuli kyllä vähän hutikuti. Kaikenkaikkiaan siis pidin näkemästäni ja fiiliksiin eritoten vaikuttaa se, kuinka vähän elokuvalta alun alkaen odotin. ****
Harvoin tällaiset silmäkarkit enää vaikutusta tekee, mutta tämä onnistui tuossa vaikeassa tehtävässä. Elokuva oli siis upean näköinen, tarina oli kerrottu uudesta näkökulmasta. Pahatar oli ihan kivan näköinen. Tykkäsin, sillä odotukset leffan suhteen olivat aika vähäiset. Lätkäistääs 3½/5.
Paikoitellen aivan häikäisevän upeaa visuaalisuutta. Tarinaltaan siis tuttu Prinsessa Ruusunen, mutta näkökulma muutettu "pahiksen" puolelle. Jolie kyllä hoiti homman rutiinilla kotiin, mutta muuten näitä tuttuja satuilumodernisointeja saisi tulla vähemmän. Hyvin tämäkin on silti kohdeyleisölle kelvannut, kun jatkoakin saattaa olla luvassa.. 3/5
Hienon näköinen satuleffa tarjoilee onnistuneesti uutta näkökulmaa tuttuun tarinaan. Jolie ja Fanning ovat hyviä, Copley ei niinkään. ***½
Tulipahan tuokin ziigattua Maxivisionin tallenteelta. Edelliset kertovat perusteet aika hyvin. 3,5/5 T: Vesku
Hienoja näkymiä oli tässä vinkeässä satuleffassa tarjolla juu, etenkin UHD-levylyä katsottaessa. Ja todellakin Sharlto Copley oli heikoin lenkki: Tuo aksentti oli ihan kamalaa kuunneltavaa tässä yhteydessä. Miksi ihmeessä hänet oli tuohon kunkun rooliin valittu? ***/*****
Maleficent: Mistress of Evil (2019) Kun tälle ei ole omaa lankaa, niin mennään tällä samalla: Ei tämä ainakaan huonompi ollut kuin tuo ensimmäinen. Alussa mentiin oikein leppoisalla ja nätillä meiningillä, mutta kyllähän se meno siitä sodaksi saatiin mm. false flag-operaatiolla lietsottua. Satumaailma ja sen raadollisuudet eivät lopulta eronneet paljoakaan omasta todellisesta tämänhetkisestä maailmastamme. Elokuva oli kuitenkin hieno, kaunis ja moraalisesti ylevä, ja tuollaisella sepityksellä on paikka maailmassamme. Tykkäsin elokuvasta sen korniudesta huolimatta.***½/*****. BD:ltä katsoin.