Katsoin juuri digiboxista nauhoituksen eli omat kommentit pikkaisen myöhässä. Lyhyesti sanottuna pidin elokuvasta paljon. Pikkaisen ehkä ylinäyttelyä ja jotenkin töksähtävä muutos päähenkilössä puolenvälin tienoilla (yöllinen keskustelu Henryn kanssa), mutta pääasiassa kokonaisuus oli kuitenkin hyvin toimiva. Day-Lewis veti ehkä hieman överiksi parissa kohdassa, mutta siitäkin huolimatta hyvin vedetty rooli. Muut näyttelijät ottivat onneksi hiukan maltillisemmin. Itse pidin jopa lapsenkasvoisesta saarnaajasta - tai siis näyttelijästä, joka veti luihun ja niljaisen pastorin osan todella komeasti. Kuvaus ja musiikki toimivat yhteen erinomaisesti; varsinkin nuo autiomaanäkymät kirkuvien viulujen(?) säestäminä olivat hienoja. Ohjaus, leikkaus ja yleinen rytmitys pelasi pääosin, mutta 1927 osiossa Day-Lewisille annettiin kyllä liikaa aikaa revitellä ja alleviivata hahmonsa pahuutta. Taitaapi olla paras näkemäni vuoden 2007 leffa (No Country for Old Men on ainakin vielä näkemättä) ja pisteitä näin äkkiseltään 4/5.
Elokuva oli hyvä mutta en oikein ymmärrä Daniel Day-Lewisin hehkuttamista. Näkemistäni elokuvista tämä on paras elokuva missä hän on näytellyt, mutta roolisuoritus itsessään ei ole mitenkään loistokas. Saattoihin Plainview toki olla ulkomailta tullut, mutta en huomannut sellaista mainintaa. Ihan hyvin Day-Lewis sen roolin veti mutta kyllähän sen selvästi huomasi ettei puhuja ole aito amerikkalainen. Siltä osin outo ja typerä valinta. Kyllähän mestariteoksen tunnusmerkkeihin kuuluu se että mitään tekoaksentteja ei tarvita. Tai ihan sama, niin kauan kunhan ne eivät herätä huomiota.
Herättikö "tekoaksentti" huomiosi kenties siksi, että tiesit sen olevan "tekoaksentti"? Sanoisin lisäksi että Plainview:n puhetyyli on sen oloinen että kenties vaikutti...
Ihan selvästihän sen pelkällä korvalla huomasi että ulkomaalainen tuossa yrittää ameriikanenglantia vääntää. Yhden kerran elokuvan aikana kuulin myös räikeän virheen jota en nyt tarkalleen muista. Kuitenkin kun Day-Lewis yritti puhua niin amerikkalaisittain niin johonkin sanan perään lipsahti ylimääräinen s. Kohtaus oli varmaan niin pitkä ettei sitä jaksettu ottaa uudestaan
Ei jessus sentään mitä tekstiä, jos kuuntelisit mitään tahansa uusimmista Day-Lewisin haastatteluista näkisit, ettei miehellä ole mitään aksenttia suuntaan tai toiseen ja koko puhetyyli on otettu John Hustonin tavasta puhua, joka oli niin peri-amerikkalaista että koko esitystä puhetta myöten kehuttiin amerikassa maasta taivaisiin.
Omissa papereissani There Will Be Blood on paitsi paras 2000-luvun elokuva tähän mennessä, myös ainoa viime vuosikymmenten tuotos, joka mahtuu suosikkielokuvieni joukkoon. Pettymys olikin suuri, kun jonkin verran heikompi Menetetty maa vei Oscar-pystin tämän järkäleen edestä. En tiedä miksi, mutta olen aina pitänyt tällaisista "tuhoutuva miljonääri" -tarinoista. There Will Be Bloodissa tarina nappaa mukaansa heti ensimmäisestä kohtauksesta, eikä hellitä missään vaiheessa. Daniel Plainview'n asteittainen liukuminen pelkästä ahneesta öljynetsijästä omien demoniensa tuhoamaksi miljonääriksi on erittäin uskottavasti kerrottu. Siinä vaiheessa kun raha ja omaisuus menevät kaiken muun ohi, on selvää että kaikki muu menee sekaisin. Elokuvan lopetus oli mielestäni erittäin onnistunut. Musiikin käyttö oli kekseliästä ja kuten joku (Samppa?) jo mainitsikin, perinteisillä westernteemoilla ei olisi saatu samanlaista tunnelmaa aikaiseksi kuin mitä nyt. Daniel Day-Lewisin roolisuoritus on miehen paras, jopa ohi Minun elämäni -teoksen kehitysvammaisen Christy Brownin roolin. Day-Lewis on roolissaan kuin itse piru ja siten täydellisen uskottava. Varsin kiltin ulkoasun omaava Paul Dano oli kaikin puolin oiva vastapeluri Day-Lewisille. 5/5
Vaikka en kiistäkään elokuvan tiettyä taiteellista hienoutta, niin minua tämä teos ei kuitenkaan juurikaan puhutellut. Se on mielestäni: -jonkin verran ylipitkä -kummallinen näkökulmiltaan -epäfokusointunut,ei oikein keskittynyt mihinkään asiaan tarpeeksi eikä päätynyt selkeästi mihinkään -omituinen musiikiltaan Daniel Day-Lewisin ansioita en lähde kiistämään ja aikakausikuvauskin oli toki hienosti onnistunut. Se ei kuitenkaan auta hirveästi vaikka ulosanti olisi hienoa ja dialogit mahtipontisia kun itseäni koko tarina ja etenkin sen eteneminen ei oikein miellyttänyt. Sekään ei asiaa auttanut että loppu oli hiukan töksähtävä. Ymmärrän kyllä että joku tykkää tästä "täysillä", mutta oma subjektiivisen puolueellinen näkemykseni on: ***/*****
Vähäsen myöhässä kommentoin mutta kun leffakin tuli vasta katsottua niin ei voi mitään... Siis kun otetaan huomioon aikakausi jota leffa kuvaa, 1800-luvun lopustahan se alkaa, niin ei ole mitenkään outoa jos ihmiset ei siellä puhu modernia amerikkaa. Päinvastoin on outoa jos joku siellä puhuu nykykieltä... Varsinkin kun monet siihen aikaan olivat vielä ensimmäisen tai toisen sukupolven siirtolaisia ja oman/vanhempien/naapurien vanhan kotimaan aksetti kului siis asiaan. Itse leffasta sanoisin että varsin hieno ja huolella tehty leffa, hieman ehkä ylipitkä mutta Day-Lewisin esittämän "anti-Forrest Gumpin" puuhat jaksoivat joka tapauksessa kiinnostaa loppuun asti. 4/5
Monta vuotta tässä meni kunnes sain tämän vihdoin katsottua, perjantaina otin kolmoselta nauhalle ja kahdessa osassa sain katsottua. Zediltä tuli niin hyvä arvostelu, että ei tarvitse omaa kirjoittaa. 2 tai 3 tähteä viidestä.
Jos en väärin muista, niin aika väsynyt oli. Ei ole tehnyt mieli katsoa uudestaan, vaikka yli vuosikymmen on vierähtänyt. Jos ei tule UHD:tä, niin tuskin ennen kiikkustuoli ja vaippa vaihetta katselen, vaikka tämä hyllyssä makaakin valmiina tulille.