Olin aika yllättynyt kun luin flatpanelsin testit uusista lg:n nanokristalli telkuista. Miten sellasia oikeasti voidaan myydä kuluttajille? Kuulemma värit aivan paskaa ja kuva harmaata liejua. Musta jopa vihreänsotkuista. Aika järkkyä että joku ihan oikeasti ostaa niitä IPS paneeleilla varustettuja tekeleitä.
^en ymmärrä mitä tarkoitat. Eihän tässä siitä ole kyse että sinun pitäisi vaihtaa mitään. Kyse on siitä että ymmärtäisimme mistä on kyse havaitussa ilmiössä. Kerroit että kuva on parempi vaikka kuin LCDssä vaikka huoneessa olisi taustavaloa. Tämän havainnon syyn ja todenperäisyyden selvitämiseen tarvitaan enemmän tietoa siitä miten olet näitä verrannut. Eihän tuosta havainnostasi ole kenellekään muuten mitään hyötyä.
Ymmärsit väärin. En kertonut vertailleeni OLED:ia LCD:hen vaan OLED:ia jossa musta on kohollaan OLED:iin jossa se ei ole kohollaan. Kyse oli siitä että minun kokemukseni mukaan television kuvaan kokonaisuudessaan vaikuttaa mustan taso vaikka huoneessa olisi hieman valoa.
Kyllähän kauppa käy, kun myydään riittävän halvalla. Tuntuu että LG ei edes halua, että sen LCD-telkut olisivat kovin hyviä, koska ne veisivät varmaan markkinoita OLED-malleilta. Muutenkin tuntuu, että vain Samsung satsaa tällä hetkellä laadukkaisiin LCD-telkkareihin. Sony luopui high end -malleista ja satsaa sekin malliston yläpäässä vain OLEDiin.
Ahaa, nyt ymmärrän. Siinä on ilmeisesti ollut aika paljon harmaata "päällä" jos taustavalollisessa huoneessa eron huomaa. Olisiko mahdollista että kuvissa oli jotain muutakin eroa, esimerkiksi asetuksissa? Olihan koneet muuten identtiset.
^juu ei ole XG85 ns. hi-endiä vaikka varmasti ihan hyvä telkka onkin. Tuo 85XG9505 on kyllä varsin pätevä peli 4ke hintaan ja varmaan hinta vielä putoaa. Vastaavan tasoiset LCD mallit oli jossain vaiheessa hi-end tai ainakin hinnat päättyen malleja kun parempia ei ollut. Sonyn OLEDiton monessa mielessä parempia kuin XG95 mutta ei kaikissa asioissa. Tuo XG95 on kehuttu local dimmingin tomininnan suhteen mutta ei se silti kovin ihmeellinen oli mustan suhteen. Liikkeen toisto on lukemani mukaan tuon vahvuus. (mistähän kummasta aina tekstiin tulee plasma vaikka OLEDia tarkoitan )
Siinä on säästetty taustavalon tekniikassa, eli on vain 60 zonea. Sonyllä oli aiemmin malli XE9405, jossa oli 256 zonea, mutta sille ei tullut seuraajaa. Vertailun vuoksi Samsungin huippumalleissa on 480 zonea. Itse asiassa tämän takia googlailin vähän, ja onhan Sonylläkin edelleen tosi high end -malli nimeltään ZG9 (tai Z9G rapakon takana). Siinä on 720 zonea, mutta siitä mallista ei juuri puhuta, kun se on 8k ja tähtitieteellisesti hinnoiteltu (18000 euroa 85 tuuman koossa, pienempää ei ole). 4k-tarkkuudella ei ole vastaavanlaista huippumallia.
ja 98 tuumasena hintaan 85 Kiloeuroa https://www.verkkokauppa.com/fi/pro...lNU05bF8O5kOB15mYVK5pFfa54V6D5c3aI5p9Q05wrd5K
^Alkaakohan Verkkiksen HQ:ssa pyörimään ja välkkymään Red Alert vilkut, jos joku tuollaisen tilauksen heittää sisään verkkokaupan kautta. Maksuksi valitaan tietenkin Apuraha XXL.
Minua on jonkin aikaa askarruttanut, mitä tuo "Quantum Dot Display", eli Samsungilla QLED, Sonylla Triluminos yms., oikein tarkoittaa ?? Kävi ilmi, että Samsungin nimike "QLED" on lähinnä totuutta. Kyseessä on nimittäin taustavalotekniikka: LEDien eteen asetetaan filmi, jossa on "kvanttipisteitä". Sonylla tuo filmi oikaisee LEDien valkovalon kylmyyttä eli vaikuttaa valon siniseen spektriin. Samsungissa on filmi on hiukan erilainen, ja LEDin valo on sininen. LEDien edessä oleva kvanttipistefilmi sitten "oikaisee" valon puhtaan valkoiseksi. Millainen vaikutus sitten kvanttipisteillä on taustavaloon? No, mm. Sonylla on muuten tekniikaltaan samanlaisia tv-mallipareja, joista halvemmassa (esim. XF7599) on tavalliset LEDit ja kalliimmassa (XF8096) Ledit joiden edessä kvanttipistefilmi. Erot ovat minimaaliset, XF7599 on jopa joissain testeissä saanut paremman arvosanan kuvanlaadusta kuin XF8096. Samsungin osalta voi verrata vaikkapa RU8000- sarjaa Q6-sarjaan, ja siltäkin osin voi todeta, että erot kuvanlaadussa eivät liity siihen, onko LEDien edessä kvanttipistefilmiä vai ei, syyt eroihin löytyvät muualta. Yhteenvetona voisi todeta, että nimike "Quantum Dot Display" on komea luvaten jotain hienoa, mutta todellisuus on laimeampi, vähän niinkuin muutama vuosi sitten mainostettiin Teflon-autovahoja mielikuvilla Teflonin kovuudesta ja kestävyydestä, kunnes joku asiantuntija meni ja pilasi kaiken kertomalla, että levitettäessä matalissa lämpötiloissa PTFE-yhdistettä (=Teflon) on PTFE:llä sama merkitys kuin jos olisi laitettu margariinia. "Teflon-vaha" saattoi silti olla ihan korkealaatuista, mutta sillä ei ollut mitään tekemistä Teflonin kanssa. Taitaa olla sama tv-tekniikassakin: QLED, Triluminos- yms. televisio saattaa olla ihan hyväkuvainen, mutta kvanttipisteet eivät ole selittävä tekijä.
Kyllä juuri se kalvo tekee väeristä paremman. nimittäin. Koko ongelma piilee siinä, miten valkoinen valo jaetaan siniseen, vihreään ja punaiseen valoon joista jokainen ns. pikseli koostuu. Jokaisessa pikselissä on lcd-kalvossa oma "pikseli kullekin näisä väreistä. Säätämällä kunkin lcd-väripiskelin läpäisyä, saadaan sekoitettua kullekin näkyvälle pikselille halutu väri ja kirkkaus. Ongelma on siinä että filtterointi millä valkoinen saadaan jaettua, pitäisi tuottaa mahdollisimman tarkkaan sinisen, punaisen ja vihreän keskivärin mukainen ja mieluusti kapea kaista (taajuustasossa/aallonpituutena) kyseistä väriä. Mitä laajempi spektrin pätkä valoa tulee läpi sen vaikeampi on saada aikaan kaikki värivaihtoehdot. Samsungin QD teknologia pystyy tuottamaan erittäin hyvän spektrin kullekin värille. QD ei tarjoa parempaa kontrastia koska se probleemi taas liittyy LCD kalvon valon läpäisyn hallintaan eikä valkoisen valon jakamiseen eri väreihin näille lcd-kalvon "pikseleille" mitkä säätelevät läpi menevää valon määrää. On muitakin tekniikoita tuon värifiltteröinnin tekemiseen. Koska filtteröinti ei ole yhtä hyvää kaikille kolmelle päävärille, sitä jotkut valmistajat korjaavat ilmeisesti jollain värisuotimella. Muutes, aitoa valkoista lediä ei ole olemassa. Valkoinen ledi koostuu sinisestä tai ultraviolettiledistä (puolijohteesta) jonka yhteyteen on lisätty loisteaine mikä tuottaa sinisen tai UV-valon vaikutuksesta valkoista valoa. Tämän valkoisen valon spektri ei välttämättä ole optimaalinen ja sitä sitten värikalvoilla parennellaan. Loisteaineen käyttö on vähän sama kuin loisteputkissa. Neki säteilevät sisäisesti UV-valoa mikä loisteaineessa muttuu enempi vähempi kaikkia värejä sisältäväksi valkoiseksi valoksi. Ledeillä ja loistaputkilla spektri ei tietysti ole tasainen vaan siinä on selviä piikkejä. Ominaisuuksista on sitten kiinni ovatko nuo piikit laakeita vai teräviä. Tämän vuoksi jotkin värit (maalit) näyttää päivänvalossa ja putkivalossa täysin erilaisilta kun taas useimmat väri ihan samoilta. Maaleissa olevat väriaineetkin heijastavat joitain aallonpituuksia paremmin kuin muita (tästähän väri erot tulee) jos kuitenkin jokin maalin heijaste spektrin piikki sattuu tuotetun "valkoisen" valon piikille näyttää kappale tässä valossa selvästi värjäytyvän kyseisen värin mukaiseksi. Auringon valon spektri on huomattavan tasainen. Maalien pikmenttien spkerirajoitteiden vuoksi niilläkään ei saada aikaan täysin kunnollisia värejä mutta onneksi ihmisen silmä on huijattavissa. Kaikkia aallonpituuksia ei tarvita ja tähänhän perustuu koko näyttöjen periaate jakaa valo kolmeen väriin. Kyse on siis valon spektristä, eli oikeastaan taajuusvasteesta. ideaalinen valkoinen valo on ideaalista kohinaa. Telkussa taajuuskaist ajaetaan punaiseen (matala taajuus), vihreään (keskitaajuus) ja siniseen (korkea taajuus) kaistaan... jos tämä näkökanta helpottaa ymmärtämistä. Tällainen käsitys minulla on näistä asioista. Korjatkaa jos meni pahasti pöpelikköön.
Kvanttipiste-taustavalotelevisioita kehutaan "aidoista, hehkuvista väreistä"; verrattuna tavallisilla valkoisilla ledeillä toteutettuihin tv-malleihin eroa ei kuitenkaan juuri silmämääräisesti näe.
Kyllä Samsungin paremmissa QLED-malleissa on selvästi laajempi väriavaruus, mutta tosiaan perusmallissa eroa ei tavalliseen verrattuna juuri ole.
Korjaan tässä nyt suurimmat käsitysvirheet. Auringon valon spektri ei ole tasainen, vaan on hyvin lähellä ns. mustan kappaleen säteilyä, joka säteilee kaiken väristä valoa aina infrapunaisesta ultraviolettiin eri voimakkuuksilla ja jonka värilämpötila on noin 5780 K (auringon pintalämpötila). LEDit tuottavat valoa vain yksittäisillä aallonpituuksilla, joita yhdistelemällä pyritään saamaan mahdollisimman kattava kyky tuottaa spektrein eri värejä. https://fi.wikipedia.org/wiki/Musta_kappale https://fi.wikipedia.org/wiki/Värilämpötila
Siitä seuraakin kysymys: johtuuko parempien mallien laajempi väriavaruus taustavalon kvanttipisteistä, vai jostain muusta ? Esimerkiksi lcd-panelin bittisyydestä?
Tammikuun alussa CES 2020 pitäisi tulla Samsungin uudet mallit julki. Luvassa ilmeisesti Zero Bezel versioita.
Kyllä se auringon säteilyn spektri on tämän mukaan hyvin tasainen https://upload.wikimedia.org/wikipe...en.svg/1200px-Spectrum_of_Sunlight_en.svg.png En tarkoittanut sitä onko vaste kallellaan johonkin päin vaan sitä että onko se kuin vuoristorata kuten vaikkapa loisteputken vaste. Kuten näkyy auringon vaste on tasainen. Lisäys: Tässä on hyvä kuva mistä käy ilmi tyypillisen valkoisen ledin ja aurongon spketrien erot https://glamox.com/upload/2015/10/02/hcl_spectral-distribution_sfw.jpg Kuvassa on myös muutaman muun lampputyypin spektrejä. TÄmäkin on suuntaa antava koska ledeissä on eroja.