Kakkoskausi katsottu. Olipahan hyvää settiä. Mukavasti toimintaa ei oikeastaan tylsältä kerennyt tuntumaan.
^ Loistavaa, jos näin on. Reiskaa odottelemaan. Kaikkiahan toki kiinnostaa tämäkin: muutama kk sitten otettiin Krystenin kanssa yhteiskuva! Naureskeli siinä vain meikäläisen kommenteille, eli mukava kohtaaminen
Jees... 5-6 jaksojen kohdalla ajattelin jo heittää pyyhkeen kehään mutta sinnittelin loppuun. Yksi yli muiden jakso pelasti tämän ehkä nippanappa katsomisen arvoiseksi, mutta ei millään muotoa voi suositella jos on jotain muuta listalla. Krystenin näyttelijänlahjoilla ei tätä pelastettu ja parhaat roolit tekeekin muutama sivuosan esittäjä. Tarina sinällään oli varsin hyvin kirjoitettu, mutta toteutus kertakaikkiaan raivostuttavan huonoa. Melkein yhtä VMP-fiilikset kuin kuin Defendersien jälkeen. *½ / 5
Aika köpöinen esitys tämä kakkoskausi, kun ei ollut enää hyvää pahista niin aavistuksen petrannut muu osasto kyennyt paikkaamaan riittävästi. Keskinkertaista ohjausta, ihan hyvä pääjuoni puoleenväliin asti, ja tylsyyttä. Olisi riittänyt puolet lyhyempi kausi tälle. Huonointa sarjamarvelia tähän mennessä. 2-/5
Jotka tykkäsi ekasta kaudesta, pitävät tästäkin ja toisin päin? RT:ssä rosentit samaa luokkaa kuin ekalla (=oikein hyvät), joten tokihan tämä katsellaan. Ritterin kirjakin hommattu, vielä kun joskus ehtisi lukemaan!
Minuun on usein vaikea vedota millään Marvel-tyylisellä menolla, mutta olen jonkinmoinen Jessica Jones -fani. Netflixin sarjassa minuun vetoaa aika monikin asia. Päähenkilö ei ole liian supervoimainen, hän on ainakin vähän keskitasoa fiksumpi, hän tykkää viskistä (toivottavasti hänen maksallaan on myös vähän supervoimia), hänellä on kivasti kyyninen elämänasenne ja hyvä farkkupylly, jonka näyttämistä sarjassa muuten ei varsinaisesti vältellä, ja hänen ympärillään pyörivät ihmiset eivät ole ihan pahvista leikattuja hekään. Ai niin, lisäksi Jessica on yksityisetsivä New Yorkissa. New York on ihan, no, hyvä.
Pidin kyllä tästä Jessica Jonesin toisesta tuotantokaudesta, joka tuntui ensimmäiseen tuotantokauteen verrattuna tasalaatuisemmalta. Pidän sarjassa erityisesti siitä, että ihmissuhteiden dramatiikka näyttelee suurempaa roolia kuin muissa Marvel-tuotannoissa, mikä epäilemättä johtuu suureksi osaksi siitä, että aina jakso-ohjaajista lähtien sarja on "miehitetty" lähinnä naisilla. Lopuksi hieman nurinaa: Spoiler * Tuntui kovin irralliselta, kun käsikirjoitus yritti ensin vihjailla Trishin poikaystävää, Griffiniä, mahdolliseksi pahikseksi parissa kohtauksessa, mutta sitten tämä kaikki koskikin vain yllätyskihlajaisia. Tarina ei olisi menettänyt mitään, jos nämä Griffinin hahmon motiivien kyseenalaistamiskohtaukset olisi jätetty pois. * Etsivä Sunday jätettiin jostain syystä todella yksiulotteiseksi hahmoksi, joka vain sattui vihaamaan silmittömästi Jessica Jonesia. En tiedä, haettiinko tässä sitten ironiaa, kun Sunday oli mustaihoinen ja nainen (hänen päinvastoin pitäisi ymmärtää ja sympatiseerata Jessican erilaisuutta). Pidin myös typeränä kohtausta, jossa Sunday kuolee pudotessaan ikkunasta Jessican äidin alasvetämänä: miksi Jessicaa syytettiin tapahtuneesta, vaikka hän nimenomaan huusi Sundayta pysymään kaukana äidistään ja vaikka Sundayn olisi pitänyt itsekin ymmärtää pysyä kaukana, ottaen nyt vaikka huomioon, minkälaisen kompanjan Jessican äidin ympärille kerättiin tämän ollessa kahleissakin. Ehkä tässä on juuri se logiikka, mikä valitettavasti pätee oikeassa elämässäkin, että poliisi voi käyttäytyä vaarallisissa tilanteissa kuinka tyhmästi tahansa ja jos haavereita tulee, niin se on aina siviilin vika. * Trishin hahmon ärsyttävyys!!! Sarjan ensimmäisellä tuotantokaudella pistin ärsyttävyyden vielä lapsitähteyden pään sekoittamisen piikkiin, mutta toisella kaudella Trish kerta toisen jälkeen teki niin ällöttävän äkkipikaisia ja itsekkäitä ratkaisuja, että ärsyttävyyskertoimessa mentiin jo Eastwoodin ohjaaman Mystic Riverin naisten ärsyttävyyden ohi kerta heitolla. Kakkoskauden loppuratkaisu oli sitten vain mätä kirsikka homeisen Trish-kakun päällä. On tämä edelleen toiseksi parasta Marvelia TV:n puolella. 3.5/5
Tuli katseltua pois tämä kolmas kausi. Ei oikeastaan mitään uutta JJ:ia katsoneille. Tämän kertainen pahis/pahikset oli aika vaisuja ja hommaa oli laitettu muutama napsu enempi draaman kuin toiminnan suuntaan. Paljon itsekullekkin hahmolle kipeitä aiheita jotka kuitenkin jäävät etäiseksi koska ei oikeastaan kiinnostanut. Jäi aika meh fiilis vaikka periaatteessa ei mitään haukuttavaakaan ***/5. Jotenkin nämä Marvelin sarjat on aika puuduttavia ja näistä ei vaan jaksa innostua. Luulen, että johtuu aika pitkälle "supporting cast"in laaduttomuudesta. Hyviä oli Ritter osassaan kun en tuohon enää ketään muuta osaa kuvitella, Benjamin Walker Erikinä ja tietenkin Carrie-Ann Moss. Costaa ja Tiffanya esittäneet hoitivat myös tonttinsa. Loput enemmän tai vähemmän laaduttomia ja karaktereiltaan päälleliimattuja kliseitä. Trish oli henkilönä ja näyttelijänä niin mielenkiinnoton kuin joku saippuaoopperan henkilö voi olla. Tätäkään ei vissiin enempää tarvitse kärvistellä
Olipahan ruutia tämä kolmas kausi. Itku pääsi lopussa kun nyt jessica loppui. Kevyesti parasta marvelia ikinä.
Aloin katselemaan 2:s kautta kun paremmat uudet kaudet oli katsottuna mm. Confessional Tapes ja Dope. Yhtä huonoa settiä kuin ensimmäinen kausi, olen nyt ehkä kymppi jaksossa. Saiko Jessica ensimmäisessä kaudessa missään vaiheessa kunnolla turpaan? En ole tämän lisäksi katsonut muita kuin Darea ja Cagea, niin niissä molemmat saivat välillä pataan kunnolla, Dare varsinkin.