Coenien uusin on jo näköjään purkitettuna ja ensi-illassa lokakuussa. Traileri ainakin lupaa tuttua mustaa huumoria, tosin vakinäyttelijöistä jopa Francis McDormand on jäänyt tällä kertaa ilman roolia. Burn After Reading on pahasti vielä näkemättä välistä.
Trailerin perustella vaikutta ihan sujuvalta elokuvalta. Mutta eiväthän Coenit huonoa elokuvaa aikaiseksi saa yrittämälläkään. Burn After Reading on vähän heikompaa Coenia, vaikka hyvä onkin. Tätä ilman muuta odotellaan mielenkiinnolla.
Melkoisen tiiviillä tahdilla pukkaavat uusia elokuvia ulos ja ehkä hieman yllättäenkin tällä kertaa näyttelijäkaarti koostuu suht tuntemattomista nimistä, ikään kuin vastapainona Burn After Readingin tähtikaartille. Ovathan nämä veikkoset kuitenkin aikamme hienoimpia elokuvantekijöitä, joten kieli pitkällä odotellaan täälläkin. Tuli mieleeni: vuosia sitten törmäsin ensimmäistä kertaa uutiseen, jonka mukaan Coeneilla oli mielessä sovittaa James Dickeyn "To the White Sea" -kirja valkokankaalle, ilmeisesti jonkin sortin käsikirjoituskin oli valmiina. Toiseen maailmansotaan sijoittuvassa tarinassa B-29-pommittaja ammutaan alas vihollislinjojen taakse ja siitä alkaa selviytymistarina läpi vaarallisen maaperän kohti omia joukkoja. Elokuva olisi ollut täysin dialogiton ja pääosaan kaavailtiin Brad Pittiä. Projekti ei oikein ottanut tuulta alleen, ilmeisesti tuottajat karsastivat koko ideaa. Olisi todella hienoa nähdä tällainen elokuva Coeneilta. Muisti saattaa tehdä tepposet, mutta myös elokuvan mahdollisesta mustavalkoisuudesta oli joskus juttua.
No huh, melkoisen kunnianhimoinen projekti olisi kyllä ollut, jos tuollaisena oikeasti olisi toteutettu. Mutta itse olisin varmasti käynyt katsomassa.
Homma oli vielä kaavailtuna 90-luvun lopulla, mutta kukaan tuottaja ei lähtenyt mukaan kirjan, ja käsiksen, äärimmäisen väkivallan takia. Kyseessä ei kuitenkaan ollut splatter tyylistä, tai edes Tarantinomaista, sarjisväkivaltaa ylilyönteineen, vaan ihan sadistisuuteen asti menevää inhoilua. Lisätään vielä projektin melkeinpä totaalinen dialogin puuttuminen, niin eihän kukaan sellaiseen mene antamaan rahaa. Näillä näkymin juttu kuitenkin vaikuttaa kuolleellta, ainakin mitä Coenien viimeisimmät haastattelut ovat antaneet ymmärtää.
Huhhuh, kylläpä oli mukavan hämmentävä kokemus. Olimme parin kaverin kanssa miltei ainoita joita nauratti teatterissa. En tosin ole ihan varma miksi meitäkään nauratti... Ajoittain elokuva venyy jopa Lynchmäiseen mindfuckiin, tai siltä ainakin tuntuu ei-juutalaisena. Kyllä tämä pitää uudestaan katsoa jos avautuisi enemmän. ***/*****
Aikalailla samanlaiset ajatukset. Ei niitä helpoimpia leffoja, toisaalta se tulee varmasi kestämään useammankin katselukerran. "To the White Sea" vaikuttaa mielenkiintoiselta, toivottavasti jostakin löytyy joku rohkea, joka olisi tuohon valmis sijoittamaan.
Samat tuntemukset tuli kyllä itsellekin kun eilen sain vihdoin elokuvan kahlattua läpi. En ihmettele, että perus Hollywood-mättöön tottuneilta ihmisiltä kommentit ovat olleet 99,9 prosenttisesti "jaksoin 15 minuuttia" tai "tylsin elokuva ikinä" -tasoa. Mielestäni tämä oli varsin hieno ajankuvaus, mielenkiintoiset hahmot, pidin myös juonesta jne. Mutta meni tosiaan aavistuksen liikaa tuohon "Lynchmäiseen mindfuckiin", että tästä olisi yksi aivan suurimmista suosikeistani tullut. Vähän liian "raskas" elokuva siinä mielessä, mutta täytyy katsoa kyllä uudelleen jonkin ajan päästä. Ei kai tähän lopuksi voi paremmin sopia mitkään muut kuin Cliven isukin sanat: Please. Accept the mystery.
Hyvän ja mielenkiintoisen elokuvan Coenit ovat saaneet aikaiseksi. Huumoria on mukana sopivasti ja tilanteet etenevät mainiosti. Myös hahmoihin ja dialogiin on panostettu. Juutalaisviitaukset menivät kyllä osittain hieman ohi ja alun touhuilu jossain sadan vuoden takaisessa Puolassa meni vähän ohi, vaikka ihan hauska olikin. 4/5
Tämä tuli sopivasti telkkarista, kun pääsin True Grittiä katsomasta. Oli kyllä elokuvana täysin erillainen kokemus kuin tuo sujuvasti edennyt TG. Olo oli sama elokuvan lopussa kuin päähenkilöllä sen mielenkiintoisen tarinan jälkeen, kun ei sitä vastausta kuulunut. Se oli kai koko elokuvan pointtikin. Lynch on täällä otettu esiin, ja olihan ainakin se rehtorin kansliassa hassusti kävellyt ja keuhkojaan rykinyt vanhempi naishenkilö kuin suoraan miekkosen elokuvista. Ihan hauska ja outo leffa. ***½
Juutalaisuus on liian vierasta meikäläiselle, että olisin oikeasti tajunnut tämän leffan. Hauska, alakuloinen ja outo elokuva piti kuitenkin hyvin otteessaan.
Erikoinen fiilis katsoa Coenien elokuvaa, jossa ei näyttele yhtään tuttua kasvoa Coenien elokuvista. Silti tunnelma oli mahtava ja koukutti katsojan hyvin. Huumori oli mustaa ja naurahtelin parikin kertaa ääneen.