Hyvä leffa, jopa jossain mielessä erinomainen. Roadtrip-leffoja ei ole koskaan liikaa ja kun hyvä musa soi läpi leffan, niin mikäs siinä. Näyttelijöissäkään ei ole montaa huonoa, pääosissa hyvää tekemistä. Hieman olisi voinut olla realismia lisää, välillä jeesusmusiikkien soidessa tuntui, että liian siloiteltua kuvaa katsoo. https://www.imdb.com/title/tt6966692/
Olihan tämä tosiaan ehkä vähän sellaista liian kädenlämpöisen pehmoista ja yllätyksettömän kosiskelevaa elokuvaa käsittelytavoiltaan, mutta tapahtumat ja miten ne esitettiin eivät nyt oikeastaan olleetkaan niitä elokuvan tähtijuttuja, vaan nämä pääosissaan saumattomasti työskennelleet kaverukset nimeltään Viggo ja Ali. Molemmat näyttelijät vetävät tässä kyllä aivan loistosuoritukset ja he kuskaavatkin tarinan läpi varsin uskottavasti sen kliseisestä olemuksestaan huolimatta. Matkalla tapahtuneet vastoinkäymiset jne. ovat kyllä pääsääntöisesti ihan sieltä oikeastikin tapahtuneista pohjallisista, mutta tähän elokuvasovitukseen niihin on kyllä ripoteltu ehkä liikaa sellaista tunteisiin vetoavaa imelyyttä. Viihdyttävää elokuvaahan tämä siltikin ja sieltä hyväntuulisista ilmansuunnista niin. 3.5/5
Näyttelijöiden varassa mentiin tässä leffassa vahvasti ja lopputulos oli upea. Pidin erityisesti siitä, että aihepiiristä - josta olisi saanut helposti aika synkän - pystyttiin tekemään näin positiivinen ja huumoripitoinen tarina. Perään olisi kyllä kaivannut jotain avausta siitä, miten paljon tapahtumia oli muutettu. Toki alun "inspired by" kertoo jo paljon. 4/5
Oikein kiva elokuva. Hyvät näyttelijät ja ei Oscarit väärään osoitteeseen menneet. Ehkä näihin elokuviin kaipaisi jo jotain uutta. Hollywoodissa on lienee valmiit road trip -kässäripohjat, joihin vain lisätään hahmojen nimet ja satunnaislukugeneraattorilla valitaan tapahtumat. Ei siinä etteikö elokuva olisi ollut hyvä mutta kuitenkin. Ihan hyvää historiaoppituntia tyttärelle, jonka kanssa katselin tämän. Kyllä tälle neljä tähteä voi antaa, vaikka hyvin perinteinen leffa onkin. Näyttelijät ovat todella hyviä ja nostavat pisteitä. Normaalin bluray-version katsoin. Hyvä oli kuva, mutta muutamassa kohtauksessa olisi HDR saattanut toimia mainiosti. Ihan senkin vuoksi pitäisi melkein tuo HDR-versio ostaa. Ainakin alesta. Ainahan niitä vähän muutetaan. Itselläni on tapana tutkia netistä (imdb, wikipedia, arvostelut) leffoja aina jälkikäteen, jotta saa juuri nuo asiat tietää. Tässäkin tapauksessa tähän road trippiin oli otettu asioita myös miesten myöhemmistä matkoista. Elokuvan tekemisessä oli mukana Tony Lippin poika, joka oli haastatellut isäänsä sekä myös Don Shirleytä. Mielenkiintoisesti Shirleyn suku on kiistänyt elokuvan tapaukset ja väittänyt, että miesten suhde oli vain työsuhde, mutta Shirley itse sanoo nauhoitetussa haastattelussa, että heillä oli ystävyyssuhde. Itselleni isoin yllätys oli kuitenkin se, että en elokuvaa katsoessa tiennyt/hoksannut, kuka Tony Lip oikeasti on. Vasta imdb:stä huomasin, että mieshän oli esimerkiksi The Sopranosissa mukana. Eli teki ihan ok näyttelijäuran tuon jälkeen. En tunnistanut miestä edes elokuvan lopun oikeista kuvista, vaan vasta imdb:n kuvista, joissa hän on jo oikeasti vanha. Mielenkiintoisesti elokuvassa Tonya näyttelee Viggo Mortensen, joka on noin 60-vuotias, kun oikea Tony Lip oli tapahtumien aikaan reilu kolmikymppinen.
Oli kyllä hyvä tie-elokuva. Se kädenlämpöisyys ei kuitenkaan olllut ihan perusteeton väite, mutta jos reissussa ei tapahtunut pahempaa, niin ei kamaluuksia lisätäkään olisi pitänyt. Pointti ja USA:n tilanne tuli kyllä selväksi näilläkin tapahtumilla. Näyttelijät eivät mokanneet ja se musiikkipuolikin oli kunnossa. Mikään tajuntaa räjäyttänyt tai tietoisuutta radikaalisti laajentanut elokuva tämä ei kuitenkaan ollut. ***½/*****. SubTv:n tallenteelta katsoin. Mikään expertti en ole tuolla alalla, mutta aika lähellä BD-laatua mielestäni oltiin.
Mukavahan tämä tosiaan ja ehkä hieman enemmän mentiin syvemmälle kuin täysin samanlaisessa ranskalaisessa Intouchables, jossa myös erilaiset kulttuurit törmäävät ja johtavat kaikenlaisiin kommelluksiin. Ranskalaisessa ökyrikas on raajarikko valkolainen ja apupoika musta, mutta tässä taas toisinpäin musta pianistinero ja vähän yksinkertaisen oloinen valkoinen italiaano. Molemmat myös perustuvat tositapahtumiin. Erona tämä siis roadmovie, kun ranskalaisittainen mentiin muuten vaan. Molemmat viihdyttävyydeltään ja osaamiseltaan päteviä ja Green book olisi varmasti uponnut paremmin ellei olisi nähnyt Intouchablesia aiemmin. Lähes kuusikymppisen Viggon habitus ehkä nelikymppiseksi oli kyllä hienosti hoidettu. Katseltu Prime Videosta ja kuvanlaatu oli striimipalveluksi erityisen hyvä.