Lienee kuitenkin aika paljon av vahvistimesta ja päätteestäkin kiinni että riittääkö se av vahvistimen antama signaali.
Juu. Marantzin SR5008 vahvistimen kanssa signaali on riittänyt hyvin. QSC:n GAIN säädöt muistaakseni 24/32dB asennossa ja Marantzissa LFE on +4/12dB asennossa.
Tuossa audiovideon testissä inuke 3000 löi suojat päälle, liekkö ollut viallinen yksilö. Tuossa testissä pienempi malli, josta lähtee ihan mukavat 640w/4ohm kuormaan, joten nx3000 tehot riittää varmasti muutamallekkin 15" subille.
Niin siltakytkettynä. Sterona näytti 2x200W 4 ohmiiin. Mutta kyllähän tuostakin ihan hyvin mökää lähtee refleksisubbareilla.
Ei tosiaankaan ole vaikea juttu vaihtaa konkkia moninverroin suurempii. Sillä operaatiolla kevyesti triplaa tuon tehon
Ja 2ohm kuormaan 315w kanavaan, ihan hyvin 165€ vahvarilta. Tuon nx3000 teho sillattuna lienee 1kw paremmalla puolella, 6000 mallissahan on kaksi 3000 päätettä samoissa kuorissa.
Itse en kuitenkaan laittaisi tuota vahvistinta sillattuna 4 ohmin subbarille. Manuaalin mukaan NU1000 vaimeinnuskerroin >155@8ohm, mikä tarkoittanee n. 0,05 ohmin antoimpedanssia. Sillattuna 4 ohmin vastaa 2ohmin kuormaa per kanava, eli vaimennuskerroin tippuu 40:een, mikä on melkoisen huono arvo subbarivahvistimelle.
Eikös käytännön painoarvo lähentele nollaa näillä vaimennuskertoimilla ? Forget about it. Damping factor is a useless, derivative figure that's got very little to do with "damping" at all! Unwitting audiophiles expect to see it, so amp manufacturers duly publish it... thereby perpetuating the myth. A clever Canadian had it worked out over 40 years ago: http://www.northreadingeng.com/step_...loyd-Toole.pdf @ avsforum
Samaa esittävät toiseksi viimeisessä hifimaailmassa virtaohjauksen yhteydessä; merkitystä on vain elementin resonanssitaajuudella, mutta ei juurikaan sen yläpuolella.
Damping Factor on aikas monimutkainen juttu. Wikissä se on nykyään kohtalaisen hyvin avattu: https://en.wikipedia.org/wiki/Damping_factor
Tästä on kiistelty hyvinkin paljon vuosien varrella, koska toiston laatuun vaikuttaa myös muutkin tekijät ja siksi vaimennuskertoinen merkitys "laadun mittarina" ei ole ihan niin yksikertainen. Itse olen usean vuoden harrastuksen aikana todennut, että kyllä sillä tuntuis olevan vaikutusta. Käytössä (kotona ja autossa) on ollut erilaisia subbarivahvistimia ja niissä on ollut huomattavia eroja. Ne vahvisimet, joissa suurempi vaimennuskerroin, tuntuvat pitävän paremmin bassotoiston kontrollissa. Tehokkaampi vahvistin ei välttämättä ole aina soinut paremmin.
DF on laskennallinen arvo resistiiviseen kuormaan ja ei aina vastaa todellisuutta. By contrast, in modern high fidelity amplification, the trend is to separate the bass signal and amplify it with a dedicated amplifier. Often, amplifiers for bass are integrated with the speaker cabinet, a configuration known as the powered subwoofer. In a topology that includes a dedicated amplifier for bass, the damping factor of the main amplifier is not relevant, and that of the bass amplifier is also irrelevant if that amplifier is integrated with the speaker and cabinet as a unit, since all those components are designed together and optimized for the reproduction of bass.
Okei.. No omassa behrussa tuo on ilmoitettu olevan yli 300 8ohm ja Rotelin 1072 päätteessä 200, eli behruni on hifiä vs rotel
Rotel saattaa hyvinkin olla parempi koko äänialuetta toistettaessa, mutta subbarikäytössä taas tilanne voi olla toisin päin. Hifi lehti mittaili aikoinaan Rotelin päätteitä ja muistaakseni parhaiden vahvistimien antoimpedanssi oli 0,02 ohm luokkaa, eli vaimennuskerroin olisi 400@8ohm. Tuo 200 on hyvin tyypillinen lukema hifi vahvistimelle. Hifi lehti taisi aikoinaan suositella, että vaimennuskerroin olisi hyvä olla vähintään sata.
Niinkö niitä vahvistimia viritetään Kirjotetaan lisäksi 100000W etulevyyn niin lähtee 100 kilowattia? Tehon kasvattaminen vaatii jännitteen nostoa, konkkien lisääminen parantaa virranantokykyä millisekutien ajan. iNukeissa rajoittaa kuitenkin se powerin tehonsyöttökyky tehot ja toisaalta sen päätteen virranrajoitus ei mahdollista konkkien antamaa piikkien ohjausta matalampi impedanssiseen kuormaan.
Moro taas. Nyt on vihdoin muilta kiireiltä keretty ajattelemaan laitteiston herättelyä ja hankittuna on art cleanbox, bfd ja pääte. Tuosta art cleanbox pro:sta olis vielä nopee kysymys: Saanko signaalin ulos vahvistettuna rca:n kautta jos käytän balansoimatonta inputtia? Vai onko ainoana vaihtoehtona käydä hakemassa pari pätkää xlr kaapelia?
Olikos jotain kikka kolmosta jolla B 10A johtosuojan saa kestämään vahvistimen käynnistyessään ottaman virtapiikin? Saman sulakkeen takana on kaikki olohuoneen pistorasiat, olohuoneen kattovalaisimet, keittiön loisteputkivalaisimet ja huippuimuri. Pääte tuntuu käynnistyvän ihan hyvin pelkkä virtajohto kytkettynä tai kaikki piuhat kytkettynä äärimmäisen tarkasti ajoitettuna muitten laitteitten käynnistymisen kanssa. Päätteen saa muutamalla yrityksellä kyllä käynnistymään mutta eihän se oikein ole että joka kerta pitää käydä muutamaan otteeseen sulakekaapilla jos haluaa kuunnella musiikkia. Laitteita on siis onkyo tx-sr508, bfd dsp1100, art cleanbox pro ja samson sx1800. Tietysti myös led telkkari, joskus valot ja aina huippuimuri koska sitä ei pysty kokonaan sammuttamaan. Onko olemassa jotain kaupallista tai oikeasti turvallista diy laitetta jonka voisi päätteen ja pistorasian väliin asentaa pehmentämään tuota käynnistystä? Edit* Kyseessä on vuokrakämppä eli noin vaan ei sähkömiestä voi kutsua paikalle vaihtamaan sulakkeita.
Agregaatti parvekkeelle tai sähkömies uusimaan sisäjohdotus. Eipä nyt oikein muuta tule mieleen kun Samsonissa on jo käynnistykselle viive. Voisiko sitä Samsonia pitää aina päällä?