Upsin hankinta ja laitteiden tilanne vuonna 2017.

Keskustelu osiossa 'Yleistä' , aloittajana Duunari, 08.02.2017.

  1. Duunari

    Duunari Uusi jäsen

    Liittynyt:
    24.07.2005
    Viestejä:
    208
    Saadut tykkäykset:
    1
    Löysin muutamia ketjuja jotka ovat kaikki vanhoja kuin tämä foorumi.

    Tarvetta olisi löytää normikäytössä äänetön UPS laite. Eli saadessaan virtaa normaalisti on oltava äänetön.
    Syöttäessään katkon aikana saa surista, piippailla eikä tuuletinkaan haittaa jos se ei pyöri sen kauvempaa.


    Ostin jo APC merkkisen 700va upsin mutta se oli pakko laittaa pois jatkuvan sykkivän hurinan vuoksi.
    Ihmettelin ääntä heti kytkettyäni, ääni tulee ilmeisesti pakkamuuntajasta ja on sellainen sirittävä kestäen muutaman sekunnin, tauko, sirinää, tauko...
    Ajattelin että akku vajaa, antaapa täyttyä ja ääni varmaan loppuu, mutta ei...
    Ei tuota voinut kuunnella kun PC on muuten idle:nä äänetön.

    Tällä pitäisi ruokkia pc:tä muutaman minuutin, sekä tärkeimpinä modeemi ja kotiautomaatio järjestelmä.
    Luulisi tänä päivänä tilanteen parantuneen, halvimmat varmaan ei, mutta saako rahalla parempaa?
     
  2. vps358

    vps358 Aktiivinen käyttäjä

    Liittynyt:
    11.02.2005
    Viestejä:
    4 725
    Saadut tykkäykset:
    479
  3. DVB-G

    DVB-G Käyttäjä

    Liittynyt:
    05.03.2003
    Viestejä:
    10 281
    Saadut tykkäykset:
    30
    Olennaisin huomautus: järeissä upseissa on tuulettimia, eli mitä kalliimpi ja hienompi malli, sitä meluisampi se on. Etenkin räkkiasennettavat hirviöupsit, joihin työnnetään joulukinkkua isompia akkumoduleita sisään etupaneelin aukosta. Järeissä upseissa on suuri energiatiheys ja siihen nähden olematon lämpökapasiteetti. Jo pelkkä akkujen lataamisen synnyttämä hukkalämpö on pakko tuulettimilla poistaa laitteen sisältä, saati purkuvaiheen vielä rajummat hukkalämmöt.

    Jos hiljaista/äänetöntä haluaa, niin pitää käyttää nimenomaan huonolaatuisia kotikäyttöön tarkoitettuja malleja, joissa ei ole tuulettimia lainkaan, vaan toiminta perustuu rajalliseen lämpökapasiteettiin (akku tyhjenee ennen kuin laite ehtii ylikuumentua liikaa, ja akun lataaminenkin tehdään pienellä teholla):

    Noin 75 euron hintainen (sama hinta ollut useiden vuosien ajan):
    https://hinta.fi/16287/eaton-3s-550-din
    https://hinta.fi/24716/eaton-3s-550-iec

    Noin 100 euron hintainen (sama hinta ollut useiden vuosien ajan):
    https://hinta.fi/71691/eaton-3s-700-din
    https://hinta.fi/35712/eaton-3s-700-iec

    Ainakin minulla nuo DIN-mallit ovat äänettömiä, joskin niissäkin on 50 Hz muuntaja, eli peltihyllylle näitä ei saa asentaa. Muovinen kotelorakenne on sen verran löysäksi kai suunniteltu, ettei kotelokaan värähtele, ainakaan 50/100 Hz taajuudella.

    Minä en siedä mitään jyrinöitä tai sirinöitä. Sinitarraa survon upsien piezopiipittimiin, jos en piipitystä halua kuulla. Silloin kun käytin 150 Ah akustoa VHS-nauhuri-upsissa, vaimensin piipittimen, koska sähkökatkot kestivät tunnin tai jotain, eikä sellaista piipittelyä kukaan kestä. Nykyään sähkökatkot ovat sekunteja kestäviä, ja nimenomaan HALUAN TIETÄÄ että katkotilanne on iskenyt päälle, jotta voin alkaa reagoida asioihin. Annan upsien piipittää. Ja koska minulla on useita upseja eri puolella kämppää, on hyvä että voi suunnistaa äänen perusteella sinne päin, missä ongelma ilmenee.

    DIN-antoliitännöillä eli perinteisillä SuKoilla varustettuja kyseisiä upseja olen käyttänyt viime vuodet, isoa ja pientä mallia. Nämä upsit ovat niin halpoja, ettei niihin kannata ostaa varaosa-akkua, vaan joutuu ostamaan uusia upseja sitten kun akut menettävät kapasiteettinsa. Enintään 2 vuotta akku kestää nimelliskuormaa, sen jälkeen pitää upsin kuormitusta alentaa asteittain vuosien varrella.

    JOS joku ostelee upsiinsa uusia akkuja, muistakaa ostaa kunnollisia oikeita akkuja, joissa on kymmenien ampeerien sallittu kuormitusvirta. Halpahallien muutaman ampeerin kestoisilla akuilla upsi ei kestä täyttä kuormaa, eli 420 watin upsi muuttuu 100 watin upsiksi, koska halvan akun sisäinen vastus on liian suuri. Halvin mahdollinen kelpaava akku 330 watin upsiin maksaa 55 euroa ja uusi upsi 75 euroa, kuten linkeistä näkee.

    MUTTA jos upsin perässä tosiaan on vain pieni kuorma, antennivahvistin tai WLAN-modeemi tai LAN-kytkin tai muuta yhteensä 50 watin tehoista pikkusälää, siinä tapauksessa nimenomaan KANNATTAA ostaa halpa huonovirtainen kiinalainen tarjousakku, koska akusta ei kuitenkaan suuria virtoja ikinä tarvitse ulos repiä. 50 watin annolla akusta imetään noin 70 wattia eli 12 V akusta 6 ampeeria, ja sitä tehoa halvat akut juuri ja juuri jaksavat tarjota.



    HUOM: kun akku kuoleentuu (tai jos käyttää halpaa tarvikeakkua), niin upsi tilttaa jo puolen sekunnin sähkökatkon vuoksi eli ei siedä nimellistehoaan edes sekuntia. Mutta kun kuormaa pienentää, varakäyntiaika pysyy järkevänä ja pikkukatkokset eivät haittaa.

    Jos siis ostaa 420 watin antotehoisen upsin, nyrkkisääntönä 100 wattia pitää kuormaa poistaa jokaisen käyttövuoden jälkeen, eli 4 käyttövuoden tapahduttua 20 wattia uskaltaa kuormana enää pitää. Okei, käytännössä uskaltaa hieman enemmänkin, mutta totuus riippuu akun lämpötilasta ja siitä sun tästä muuttujasta. Itse pitää kokeilla millä kuormalla upsi pysyy toiminnassa ja montako sekuntia.

    Suosittelen testikuormittamaan ENSIN ISOLLA kuormalla, jolla upsin tilttaamispiste löytyy eikä akkua varsinaisesti pureta ollenkaan. Vaikkapa 300 watin edestä hehkulamppuja (4 kpl 75 W) poltellaan upsiin liitettynä kun upsi pidetään sähköverkossa kiinni. Sitten katkotaan upsilta ottopuolen virta pois (kytkimellinen jatkojohto, jotta maadoitus säilyy vaikka virrankulku katkaistaan). Jos upsi nukahtaa välittömästi, kuten se tekee vanhalla akulla, ruuvataan yksi hehkulamppu pois kuormasta, käynnistetään upsi taas pystyyn ja uusitaan kuormatesti 225 watin hehkulamppukuormalla. Jos upsi taas tilttaa sekunnissa tai muutamassa, otetaan taas yksi 75 watin hehkulamppu pois ja testataan 150 watin kuormalla.

    Jollain pienemmällä lamppukuormalla upsi jaksaa vihdoin ylläpitää valoa akkukäyttöisesti pidempään ja tämä valojen valaisuaika kirjataan muistiin.

    Hehkulamppu on ylivoimaisesti PARAS kuorma, koska valon tasaisuus ja langan sirisevä ääni paljastaa millä tavalla upsi milloinkin toimii, esim. valo alkaa välkähdellä akun sisäisten kemiamuutosten hetkillä (laatuakku ei välkyttele valoa). Halogeenilamppuja en suosittele, niissä on sietämätön käynnistysvirtapiikki, josta upsi ei selviä, eli halogeenilamppuja ei saa syttymään upsin avulla. Hehkulamppu on paras ja halvin keinokuorma.

    Vaikka käyttäisi testikuormana tuuletinviilennettyä tehovastusta, siitä huolimatta kannattaa panna vähintään yksi hehkulamppu mukaan kuormaksi, jotta valon välkehtimisen eli sähkön laadun näkee silmällä, ja kuulee hehkulangan sirinän muutokset. Siniaaltoupsi, jossa on 5 % särö, "soittaa hehkulamppua" äänettömästi joka tilanteessa, kun taas H-Silta-Feteillä hakkuroivat halpaupsit tuottavat pienillä kuormilla kolmiportaista kanttiaaltoa ja kovalla kuormalla kaksiasentoista kanttiaaltoa, ja nämä kuulee korvalla hehkulangan sirinästä.

    Upsin pitää antaa rauhassa ladata tyhjentynyt akkuparka takaisin täyteen ennen seuraavaa testiä. Seuraava testi mieluiten vasta vuorokauden kuluttua. Silloin pudotetaan kuormaa taas pienemmäksi, eli 75 wattiin tässä esimerkkitapauksessa. Upsi jaksaa useita minuutteja, vartin tai puolikin tuntia, sen näkee vasta kun kokeilee. Ja taas lataukseen vuorokaudeksi ennen seuraavaa testiä, jos vieläkin pienempää kuormaa haluaa testata. 60 W hehkulamppu, 40 W tai 25 W hehkulamppu. 15 W kynttilämallejakin on tai ainakin oli olemassa. Tosin upsin omat sisäiset häviöt jo ovat tätä luokkaa, eli 15 watin kuormitustesti ei oikein anna loogista tietoa, koska oikeasti 30 wattia akusta pois tehoa imetään.



    Upsin Softa Puhuu Puuta Sekä Heinää. Olen kokeillut USB-kaapelilla liittää upsia tietokoneeseen, ja oli erittäin valaisevaa seurata miten softa kertoo, että kuormitustestin aikana 1 minuutin kuormituksen jälkeen varakäyntiaikaa on softan mukaan vielä 19 minuuttia, ja että upsi silti mitään varoittamatta tilttaa itsensä nukkumaan. Haistakoon Paska tuollaiset ohjelmistot. Älkää jumalauta uskoko mitä softat kertovat, että onhan tässä vielä vartti aikaa seivailla fileitä, ei ole kiirettä, ehdin käydä vielä mailit luke
    Puff. Bittitaivas kutsui.



    Nykyään pidän 2 kpl 55 W (110 W) tietokoneita pienen ikälopun upsin perässä ja 3 kpl 80 W (240 W) tietokoneita isomman uudemman upsin perässä ja upsit sietävät lyhyitä katkoksia. Uusia upseja pitäisi alkaa ostella ja pudottaa vanhoista upseista taas yksi tietokone pois per upsi. Sitten kun kuormakesto lopulta putoaa ihan hyödyttömäksi, upsi poistetaan käytöstä odottamaan päivää, jona saan käsiini upsin sisään mahtuvan uuden akun, tai liitän upsiin massiivisen ulkoisen akun. Mieluummin ostan lisää uusia samanlaisia upseja, koska hajautettu upsaus suojaa muut laitteet, vaikka yksi upseista väsähtäisi kesken kaiken.



    HUOM2: mikään halpaupsi ei siedä katastrofaalista sössimistä. Minä neronleimauksen vallassa viime syksynä ruuvarilla siirsin erään tietokoneen powerin takana olevaa 230/115 voltin valintakytkintä, vaikka verkkojohto oli liitettynä upsiin. Tietokone siis oli sammutettu kyllä, mutta siitä huolimatta nykyaikainen PC-poweri on aina virroitettuna, joka asia minulta tietenkin pääsi unohtumaan. PAM! Savun hälvettyä (kyseinen tietokone on nyt vainaa tahi ruumis, ellei peräti lusikkansa nurkkaan viskonut, ja kaupanpäälliseksi vielä kuppinsa nurin kaatanut elikkäs raato) (se kone haisi palaneelle elektroniikalle viikon putkeen) kaikki upsit tilttasivat välittömästi ja kaikki tietokoneet sammuivat heti. Tilttasi se upsi, jonka antoa oikosuljin, ja sekin upsi, joka otti virtansa suoraan verkosta. Oikosulkeminen nääs tapahtui käytännössä verkkovirtajohtimiin, koska OFFLINE-upsit liittävät ottonsa suoraan antoon normaalitilanteessa, joten asunnon sulake paloi idiootin oikosulkijan toimesta.

    Jos haluaa, että edes muut kuin oikosuljettava upsi selviävät oikosulusta, ainoa vaihtoehto on kallis ONLINE-upsi, joka generoi siniaaltoa eikä välitä mitään ottopuolen jännitteistä tai muiden upsien tekemisistä. Kaikki muut eli kaksi muuta upsitopologiaa eivät siedä oikosulkemisia ja massiivisia induktiivisia piikkejä otoissaan.

    .
     
    Viimeksi muokattu: 14.02.2017
  4. Duunari

    Duunari Uusi jäsen

    Liittynyt:
    24.07.2005
    Viestejä:
    208
    Saadut tykkäykset:
    1
    Siinähän tuli asiaa.
    Pistin tulemaan Eaton 3S 700 DIN, kokeillaan pysyisikö tuo vaiti.

    APC pro malleissa tuntuu googlaten löytyvän samat pörinät joten tuota merkkiä ei tähän talouteen enää tule.
     
  5. Duunari

    Duunari Uusi jäsen

    Liittynyt:
    24.07.2005
    Viestejä:
    208
    Saadut tykkäykset:
    1
    Kiitän vielä vinkistä, nyt pääsi halvalla. Eaton-3s-700-din on paikoillaan ja se pysyy hiljaa. :D
    Vain syöttässään akuista vaimea invetterin ääni (verrattuna esim edellinen APC) ja piippaus jonka senkin saa pois ohjelmiston kautta.

    Perässä tehokas pc, 32" näyttö, raspi oheislaitteineen, ja 4g tukiasema.
    Tässä surffaillessa kulutus noin 120w ja arpoo 15min aikaa.
    Säätelin koneen sammumaan 5min/30% kohdalla.
    Tässä on suorituskykyä ainakin uutena enemmän kuin tarpeeksi minulle.
     
    Viimeksi muokattu: 14.02.2017
  6. Snafu68

    Snafu68 Aktiivinen käyttäjä

    Liittynyt:
    06.05.2013
    Viestejä:
    1 263
    Saadut tykkäykset:
    163
    Minkälaista suositusta löytyisi stereosysteemille + plasmalle ? Verkosta tuntuu tulevan hurinoita ja häiriöitä läpi.

    Laitteina putkietunen + 2 x putkipäätteet jatkuvaa kulutusta (muistaakseni) n350W ja panan plasma lienee kanssa max n300W.
    tähän sitten br- ja cd-soitin sekä lp-soitin+sen vahvistin.

    pitää hakea sähkölaitokselta mittari niin voi mitata tarkemmin, mutta noin noilla arvoilla. verkosta tulee läpi joitakin
    teräviä napsahduksia (valo tai joku muu laite) sekä tämä hurina. tv:n antennikaapelissa on galvaaninen erotin
    kuten stereoiden ja tv välisessä rcassakin. vaiheet on vaihekynällä (ainakin yritetty) saada samoiksi. laitteiden
    välisiä jännite-eroja tai muita en ole mittaillut (en osaa niin, että lähtisin mittailemaan... )


    jees, eli oli aikaa vähän testailla ja irroitella johtoja: kun pelkkä cd-soitin etusessa, niin ei pihinänsuhinaa kaiuttimista, mutta kun kytkee tv:n rca:lla, niin ppprrrrrrrr.......... prkle
    vaikka on se erotinkin välissä.

    miten tuon voisi korjata ?
     
    Viimeksi muokattu: 13.03.2017
  7. DVB-G

    DVB-G Käyttäjä

    Liittynyt:
    05.03.2003
    Viestejä:
    10 281
    Saadut tykkäykset:
    30
    Minä veikkaan kaiutinkaapeleita syylliseksi. Kaapelit imevät ilmasta häiriöitä ja se sitten takaisinkytkennän kautta etenee audiovahvistimen sisälle. Sama juttu linjakaapeleilla, eli takaisinkytkentä voi imeä häiriöt sisään elektroniikkaan.

    Ferriittejä (pehmeitä absorboivia, ei saa olla kovia resonoivia suuri-Q-arvoisia) voisi lisäillä kaapelien molempiin päihin ihan lähelle liittimiä, ihan kaikkien kaapeleiden. 230 voltin, linja-audion, videon, kaiutintasoisten ja niin edelleen, aivan kaikki kaapelit pitää ferritoida, muuten häiriö pääsee systeemiin.

    Oma laitteisto ja tosiaan kämpän valokytkimet ja pakastimet sun muut voivat lähettää häiriöitä sekä ilmaan että 230 voltin sähköverkkoon.

    Online upsi eli Double Conversion -tyyppinen on ainoa laite, joka "pesee" puhtaaksi verkkosähkön. Vaikka verkosta tulisi kanttiaaltoa niin upsin annosta saa puhdasta siniaaltoa (särö THD 5 % tai vähemmän).

    Ikävä kyllä jos joutuu kysymään tuollaisen upsin hintaa, ei kuulu ostajaehdokkaisiin. Ostanko auton vai upsin, on valinta. Firmat tosiaan ostavat 40000 euron upseja räkkikaupalla jos tarvetta on, mutta kuluttaja ei osta.

    Mene huvin vuoksi etsimään Double Convesion -upsien hintoja, ehkä maapallon halvin malli olisi mahdollinen ostaa 10 vuoden osamaksulla tai myymällä kesämökki pois tai muuta sellaista.

    HUOM: on olemassa sellaisiakin Online-upseja, joissa ei ole aitoa kaksinkertaista muunninta, ja niissä verkon häiriöt pääsevät etenemään ihan sinne viimeiselle DC-AC-muuntimelle asti, ja muunnoksen laadusta sitten riippuu, vaikuttaako hetkellinen piikki siniaaltoon. On ärsyttävää, jos kaikesta huolimatta voi esim. skoopilla nähdä siniaallon päällä kelluvan lisäpiikin.

    HUOM2: putkilaitteet voivat imaista häiriöt myös ilmaa pitkin. Jos kaapelit on jo ferritoitu ja tuplakonversioupsi käytössä, ja silti napsuu ja paukkuu, niin putkilaitteet pitäisi panna suojakoteloon. Myymetalliseen mieluusti. Tai edes ne putket piilottaa metalliputkien sisään.

    .
     
    Viimeksi muokattu: 12.05.2017
  8. DVB-G

    DVB-G Käyttäjä

    Liittynyt:
    05.03.2003
    Viestejä:
    10 281
    Saadut tykkäykset:
    30
    Kuten aiemmin jo paasasin, minä rikoin yhden upsini oikosulkemalla sen annossa olleen tietokonepowerin. Kuluttajaupsit eivät siedä hajoamatta oikosulkuja, vaikka niissä kaikissa onkin HITAASTI ylikuormitukseen reagoiva painonapilla resetoitava ylivirtasulake. Äkillinen oikosulku tarkoittaa uuden upsin ostoa. Ja minähän ostin uuden.

    Hajonneen upsin (Eaton 700 VA 420 W) tehtävää on korvannut hätätilassa ikivanha pilipaliupsi, joka kuumenee useilla kymmenillä wateilla. Siitä pääsen eroon kun (testien jälkeen) uuden upsin uskallan ottaa käyttöön.

    Tänään testasin uuden upsin "valon tasaisuutta" ja luennoin tuloksista alempana.

    Valitsin edelleen Offline-upsin, joka on maapallolla olevista upsitopologioista se kaikista halvin+suuritehoisin+vähäruokaisin. Halvin ostaa, halvin hukkalämpö-sähkölasku, eniten tehontuottoa hintaan nähden. Mutta ei siis sovellu edellisen kysyjän ongelmiin, koska mitään käytännössä mitattavaa häiriösuojausta Offline-upsi ei tee. Jos verkossa on piikki, se pääsee sellaisenaan upsin lävitse. Akkukäytön aikana toki yhteys verkkovirtaan katkeaa.


    Ei tuulettimia. Äänetön verkkovirralla ollessaan, akkuvaraisena surisee vienosti:
    Alle 300 euroa postikuluineen, Eaton Ellipse ECO 1600 USB DIN (1600 VA 1000 W):
    https://hinta.fi/787/eaton-ellipse-eco-1600-usb-din

    Kun upsi seisoo pystyssä laillisessa pystyasennossaan (merkkivalo yläpäässä ja ottovirtajohto alapäässä) niin laitteen yläosa lämpenee. Alaosa eli akkualue ei lämpene. Hukkateho asustaa siellä yläosassa. Siksi kai on kiellettyä asentaa upsi ylösalaiseen pystyasentoon, koska elektroniikan lämpö nousisi akkuja kuumentamaan.



    Mittalaitteinani on noin kympin sähkönkulutusmittari Liiteristä, ja noin 6 % tarkkuuden omaava luksimittari, joka tosin ei taida olla hehkulamppujen värilämpötilalle kalibroitu, mutta viis siitä, mittaukseni kertovat suhteellista tietoa, ei absoluuttista totuutta.

    "Kilowatin Eaton" kuluttaa OFF-moodissa ollessaan 8 W tehoa verkosta, noin 0,60 tehokertoimella.
    Kun laite pannaan ON-asentoon, releet naksuvat ja tehonkulutus on noin 9 wattia. Tämän voi katsoa hukkatehoksi, joka tästä kilowatin upsista aiheutuu, noin 9 euroa vuotuinen sähkölasku upsin takia.

    Erinomaisena puolena mittauksissa paljastui se, että tämä 9 wattia ei lisäänny vaikka upsissa olisi kuormitusta. Tämä on Offline-upsien paras puoli; niitä saa kuormittaa rajusti eikä upsi sinänsä syö lisää tehoa kuorman vuoksi. Verkkosähkö etenee releen kontaktien läpi ja kontakteissa on mitätön ylimenovastus. Ei synny ylimääräistä hukkalämpöä eikä kustannuksia sähkölaskuun.

    Online- sekä Linjainteraktiiviset upsit lämpiävät hukkalämpöä sitä enemmän, mitä suuremmin upsia kuormitetaan. Koska niissä verkkovirta joutuu kulkemaan puolijohteiden ja hakkurikelojen lävitse, jopa 50 Hz muuntajakäämien kautta. Vaikka tällainen upsi mainostaisi 8 watin lepokulutusta, niin kuormituksen aikana eli todellisessa käyttötilanteessa tämä hukkateho voi nousta tuplasuureksi tai enemmänkin.

    Siksi on olennaista mitata upsin tehonkulutus ilman kuormaa ja kuormien kanssa.

    Kun mittasin upsin kulutuksen ja hehkulamput rinnakkain, tehomittari sanoi 348 wattia.
    Kun hehkulamput pantiin upsin antoon ja mitattiin upsiin menevää sähköä: 348 wattia.
    Upsin osuus on aina 9 wattia ja hehkulamppujen osuus aina 339 wattia. Upsi on verkkovirtamoodissa ollessaan lähes imuuuni kuormalle. Ainakin näin laimealle kuormalle, kolmasosa maksimitehosta.

    Kuormana käytin 5 kpl 75 watin hehkulamppuja. Ihan sama keinokuorma jota olen noin 15 vuotta käyttänyt upsien testaamiseen. Lamput sojottavat eri suuntiin, joten luksimittari saa joskus suoraa valoa ja joskus epäsuoraa (riippuen moniko lampuista on palamassa), ei kannata ottaa luksilukemia absoluuttisena tietona.

    Lamppuhärvelin asento ei muutu, samoin mittarin valoanturiyksikkö oli vakiopaikassaan valkoisessa lavuaarissa aina, joten mittauksen kuluessa olosuhteet ovat sinänsä vakaat.



    SILMÄLLÄ huomasi aivan selvästi, että akkukäyttöön siirryttäessä valon kirkkaus aleni. Offline-upsi (halpa) ei kykene tuottamaan akkumoodissa ollessaan siniaaltoa, vaan rumaa kolmiportaista kanttiaaltoa, joka ilmenee resisitiiviselle kuormalle "vajaatehona", ihan kuin antojännite olisi madaltuneena. Tietokoneet (muutaman vuoden ikäiset ja vanhemmat) ja muut hakkuripowerein varustetut laitteet viis veisaavat aaltomuodosta. Ne ottavat haluamansa tehon vaikka upsi tuottaisi alentuneen jännitteen näköistä höpöaaltomuotoa. Jos vaikka sähköfillarin akkulaturi haluaa 90,00 wattia, se ottaa tasan 90,00 wattia ja sillä sipuli. Samoin ledivalaisimet ovat yhtä kirkkaana upsin moodista riippumatta.

    Moderneimmat aktiivisen tehokerroinkorjaimen omaavat PC-powerit eivät tule toimeen halvan upsin tuottaman ruman aaltomuodon kanssa. Uusimmat PC-powerit edellyttävät siniaaltoa sisäänsä ja jos muuta aaltomuotoa tulee, poweri pelästyy ja tilttaa itsensä nukkumaan. Oletan. Ei ole minulla niin moderneja powereita, vielä. Joka tapauksessa moderni PC-poweri toimii moitteetta halpaupsin ollessa verkkomoodissaan, mutta akkumoodiin mentäessä tietokone sammuu. Ei kovin toivottu ominaisuus. Siispä jupit ostakoon juppikoneen kaveriksi juppiupsin. Minäkin ostan jouluna juppikoneen, mutta en liitä sitä upsiin, joten minulle riittää Offline-halpaupsi.

    Jonkinlainen haittapuoli halvassa upsissa on tämä valojen himmeneminen. Upsin akkukäytön avulla ei saa hehkulamppuja yhtä kirkkaaksi kuin aidolla verkkosähköllä saa. En kylläkään hehkulamppuja tai muuta vastaavaa itse käytä, mutta silti ymmärrän haitan todelliseksi, vaikkei se minua haittaa.

    LUKSIMITTARI vahvisti saman minkä silmä huomasi. Akkumoodissa valon määrä alenee.

    VALON VÄLKYNTÄ on toinen outo ilmiö, jonka silmällä huomaa, mutta (hidas, keskiarvoistava) luksimittari ei sitä pysty todistamaan. Tarvittaisiin suurnopeuskamera ilmiön todistamiseksi, mutta Oma Silmä riittää minulle todistamaan asian todeksi.

    Ei ole kyse 100 Hz vilkkumisesta sinänsä, vaan epämääräisistä "nytkähdyksistä" ja vilahduksista, joita esiintyy silloin tällöin. Nopea fotodiodi ja pitkäkestoisesti loggaava muistiskooppi saisi ilmiön talteen. Ei ole moisia laitteita minulla. 60 Hz videokameralla ehkä näkisi ilmiön niin, että jossain kohdassa kuvaa kirkkaus alenisi. CMOS-kamerakennothan skannaavat kuvaa rivi kerraallaan vähän kuin kuvaputkikamerakin muinoin teki. Ehkä joskus innostun kuvaamaan ilmiötä videokameralla, mutta en nyt.

    Tuore akusto upsin sisällä kaipaa ehkä pientä akkukemian herättelyä ja muutamia pieniä purku-lataus-sessioita, jonka jälkeen valon välkehtiminen ehkä poistuu. Vastaavasti ikääntyneillä akuilla kemia on epävakaa ja hehkulamppujen välkyntä voi ilmaantua uudelleen.

    Kaikissa neljässä erilaisessa upsissani (kaikki Offline-tyyppisiä) ilmenee samanlainen ajoittainen välkkyminen. Silti kaikki ovat jaksanet ylläpitää akkuvaraisesti tietokoneita (ja muinoin kuvanauhureita) ihan moitteetta. Välkyntä on vain esteettinen haitta.

    .
     
    Viimeksi muokattu: 12.05.2017
  9. DVB-G

    DVB-G Käyttäjä

    Liittynyt:
    05.03.2003
    Viestejä:
    10 281
    Saadut tykkäykset:
    30
    "Kilowatin Eaton" numeerisia tuloksia hehkulamppukuormilla. Kaikissa hehkulamppu-kuormatesteissä tehokerroin näytti arvoa 1,00 vaikka aaltomuoto akkuvaraisena olikin Karmeaa Skeidaa. Ilmeisesti hehkulamppu KUORMITTAA "täydellisellä tehokertoimella" Skeida-Muotoista sähköä, eli mittari siis kertoo kuormalaitteen ottamasta kuormitustavasta, eikä kerro mitään energiaa tarjoavan laitteen aaltomuodosta sinänsä.

    Luksimittari näytti 0 luksia silloin kun hehkulamput eivät pala. Käsikopelolla pimeässä mittarituloksen saa kytkimellä lukittua, jotta valojen kanssa näkee mittarin nestekidenäytöstä lukea mikä luksimäärä pimeässä vallitsi. Nolla luksia.

    Tehomittari sijaitsi näissä testeissä upsin ja lamppujen välissä.


    5 kpl 75 W hehkulamput:
    365...368 luksia 341...342 W verkkokäytössä. Valo on tasainen.
    275 luksia 288...298 W akun varassa. Valo välkehtii, joka näkyy tehomittarissakin levottomuutena.


    3 kpl 75 W hehkulamput:
    312...314 luksia 209...210 W verkkokäytössä. Valo on tasainen.
    236...237 luksia 177...178 W akun varassa. Valo välkehtii ajoittain. Teholukema on levollisempi.


    1 kpl 75 W hehkulamppu:
    121...122 luksia 72...73 W verkkokäytössä. Valo on tasainen.
    96...97 luksia 63...65 W akun varassa. Valo välkehtii ajoittain.


    En tässä yhteydessä vielä tee akun tyhjennyksiä. En siis mittaa montako minuuttia akusto kestää milläkin kuormalla. 11 minuuttia 500 watin kuormalla sanoo valmistaja, ja jotain sellaista oletan saavani sitten kun joskus omia testejä teen. Akkuja pitää hieman herätellä ja koekuormitella eri tehoilla lyhytaikaisesti, ennen kuin uskallan tyhjentää loppuun asti eli siihen pisteeseen minne upsi sallii akkujaan purettavan. Jokainen syvähkö purkukerta kadottaa useita kuukausia pois akuston elinajasta, joten ihan ilmaista puuhaa testaaminen ei ole.

    Kolmella eri kuormalla ajattelin tulevaisuudessa purkutestin tehdä ja nimenomaan oikeita tietokoneita käyttäen. Että kauanko upsi jaksaa 6 tietokoneella, ja kauanko 4 koneella ja kauanko 2 koneella. Eri päivinä kukin testi, että akusto saa latautua täyteen ja levätä hieman.

    Ostin 1000 W upsin koska jatkuva kuormitukseni on normaalitilanteessa enintään 400...500 wattia. Että akut ja puolijohteet eivät joutuisi liian kovalle rääkille. Kerrataanpas laskelmia tarkemmin:
    .

     
    Viimeksi muokattu: 12.05.2017
  10. DVB-G

    DVB-G Käyttäjä

    Liittynyt:
    05.03.2003
    Viestejä:
    10 281
    Saadut tykkäykset:
    30
    Upsin valintaa helpottaakseni tein tehomittauksia kahdella käyttämälläni tietokonemallilla. Vanhempaa mallia 3 konetta ja uudempaa mallia 3 konetta. Yhtä uutta ja yhtä vanhaa koneyksilöä mittasin ja siitä sitten laadin 6 koneen nivaskan haluamat laskennalliset sähkötehot eri tilanteissa:

    405 W jatkuva keskiteho 6 koneella.
    495 W hetkellisten piikkien aikana kun käyttis tekee jotain kuormittavaa taustalla kaikissa 6 koneessa.
    555 W kun kaikki 6 konetta ovat biosissa eli prossun virransäästömoodeja ei käytetä.
    630 W kylmäbuuttausvaiheessa kun kaikki 6 konetta nousevat ylös. Tämä on rajuin tilanne mikä voi ilmetä.

    Teknisesti ajateltuna 630 W upsi riittäisi minulle, koska sellaisen upsin puolijohteet sun muu pikkutavara on mitoitettu sietämään 630 watin kuormaa.

    Mutta AKKUJEN terveyden kannalta tilanne on täysin toinen. Jos akkuja kuormitetaan täydellä upsin teholla, akut ovat "kertakäyttöisiä". Jos hieman karrikoidaan. Akut eivät enää selviä seuraavasta täysitehoisesta purkutilanteesta, vaan upsi tilttaa nukkumaan hyvin nopeasti jos yrittää samaa täyttä tehoa niistä ottaa ulos. On pakko alentaa purkutehoa jokaisen purun jälkeen. 6 tietokoneen sijaan saa liittää enää 5 konetta. Ja seuraavan purun jälkeen akku kestää enää 4 konetta.

    Jos haluaa säästää akkuja sietämään useita purkukertoja, kannattaa pysyä alle 50 % kuormitustilanteessa.

    Minulla realistinen käytännön tilanne on 495 W kuormitus ja se on alle 50 % upsin kykyihin verrattuna. Missään tilanteessa ei tulisi mieleenkään mennä 6 koneella samaan aikaan biosia hiplaamaan (555 W) tai käynnistää yhdellä virtakytkimellä kaikkia koneita samaan aikaan hereille (630 W). En suostu. Poikkeuksetta aina käynnistän yhden tietokoneen kerrallaan, odotan pari sekuntia ja käynnistän toisen. Yleensä välissä on useampiakin sekunteja tai minuutteja tai tunteja, riippuen milloin tarvitsen mitäkin konetta.

    HUOM: kun taloyhtiön antennivahvistimet tai muu tekniikka sähkökatkossa sammuu, tietokone voi ottaa hepulin antennisignaalin kadotessa. Monesti olen löytänyt eri koneitani seonneena, prosessori täydellä kuormalla ja DVB-softa jumissa. On siis suuri riski, että 6 konetta minulla voi joutua samalla hetkellä pimahduksen valtaan, jumiin 100 % prossukuormalle. Upsin pitää tämä tilanne sietää rikkoutumatta ja se sietää, koska valitsin oikein, laskin asiat etukäteen.

    Jos sähkökatko kestää yli 11 minuuttia tai jotain, niin upsi luovuttaa ja seonneet tietokoneet sammutetaan. Jos katko kestää lyhyemmän aikaa, niin akut pääsevät lepäämään (latautumaan) ja upsin puolijohteet jatkavat tehon tarjoamista seonneille tietokoneille. Upsi kuitenkin kestää sen, ja tietokoneet kestävät oman maksimitehonsa.

    Ne, jotka upsaavat pelikoneensa, joutuvat toki mittaamaan sähkönkulutuksensa oikean pelitilanteen avulla. Pelikone nääs syö pelissä enemmän sähköä kuin biosissa tai buutissa. Runsaat 400 W minulla autopelikone kuluttaa ajon aikana, ja enemmänkin jos ylikellotan. En liitä upsiin sitä konetta, paitsi sitten jos ostan sille ikioman upsin, samanlaisen kuin tämä kilowatin upsi.


    .
     
    Viimeksi muokattu: 12.05.2017