Oletko jo hidastanut fyysisen median ostamista?

Itselläni on lisääntynyt fyysisen (blu-ray) formaatin ostaminen. Tällä hetkellä ostan blu-ray leffoja joita en ostanut edes dvdllä esim. Vihreän Timantin Metsästys, jatko-osa, National Treasure ja sen jatko. Nämäkin ovat jo loppu esim. Cdonilta ja discshopilta, joten piti ulkomailta tilata (zavvi). Useita tv- sarjoja on myös tullut tilattua fyysisenä formaattina, vaikka netflixin ymn. kautta nämä näkisikin kohtalaisen pienellä kk maksulla (en ole tilaaja missään näistä). Itselläni se fyysinen omastaminen on se kaikkein tärkeintä, vaikka ei koskaan ehtisi edes katsoa Toivottavasti tulevaisuudessakin fyysisen levyn tarjontaa vielä on.

 

Samaa mieltä. A soittimen ansiosta on tullut hankittua paljon kaikenlaista mitä ei pohjoismaista saa.
Blu-ray:n tultua aloin vähitellen päivittämään tiettyjä dvd:itä. Osa käy dvd:näkin. Hyllyssä on kumminkin vielä paljon dvd:itä, jotka haluaisin päivittää blu-ray:hin. Nykyään tiedän mitä ja minkä tyylisiä elokuvia haluan katsoa, joten ostan sen mukaan.
Streamauspalveluja en ole vielä kertaakaan käyttänyt ja en välttämättä tule käyttämään. Haluan elokuvat edelleen fyysisenä.

 

On se vaan jotenkin valju fiilis, kun kaupungilla kulkee eikä enää voi poiketa Anttilaankaan katselemaan julkaisuhyllyjä.

Kaukana alkaa olemaan ajat, kun bongasi Anttilan hyllystä julkaisuja "SIISTII, TÄÄKI TULLU DEVULLE!!!1" -reaktioilla. Aika tasan tarkkaan kymmenen vuotta itse asiassa (eli kyllähän ajat muuttuivat jo muutenkin loppua kohden).

Ei tule enää heräteostoksia fyysisen median osalta siis tehtyä. Tylsää, mutta onneksi vielä edes netistä saa, jos osaa etsiä.

 

Jatkuvasti levypino kasvaa. Eiköhän se 400 nimikettä (blu-ray) mene rikki vielä tämän vuoden puolella.

 

Ei jaksa enää ostella juurikaan. Tv-kanavat, Netflix ja HBO Nordic pääosin riittävät, vaikka HBO:n kohdalla harmittaakin liian pieni bittivirta. YLE Areenan kuvanlaatu harmittaa myös.

 

Levyillä mennään, koska valikoima, laatu (kuva&ääni) ja ekstrat loistavat poissaolollaan nettipalveluissa. Lisäksi täällä maalla ei tuolla netin nopeudella juuri keulita.

 

Hidastunut on ja paljon elokuvien ostelu. Levyhylly paisuu entistä kovempaan tahtiin, mutta kun tuon leffahyllyn sai täyteen niin nyt onkin projektina se, että vois melkein myydä niitä harvemmin katsottuja pois ja sitä mukaa sitten ostaa taas täytettä kun tilaa tulee.

Erikseen en todellakaan jaksa ruveta devareita teräväpiirtoon päivittämään pl. harvat tarkkaan valitut klassikot jotka ovat vieläkin vähintäänkin vuosittaisessa rotaatiossa. Vaikka vielä puolisen vuotta sitten vannoin etten Netflixiin sun muihin suoratoistopalveluihin koske pitkällä tikullakaan niin ei niiden kätevyyttä oikein tässä vaiheessa enää kehtaa kieltääkään. Niin kultakorva tai -silmä en ole, että laadun takia niidenkään parissa ihottumaa saisin, joten mikä nottei.

Spotifyä tai kilpailijoitaan en aio ikinä hommata. Jos niin jostain syystä käy, kävelen itse sinne saunan taakse.

 

Itse ostan elokuvia nykyään huomattavasti vähemmän kuin aikaisemmin. Syynä on se, ettei nykyään enää julkaista suomiteksteillä sellaisia elokuvia tai sarjoja, joita haluaisin ostaa. Markkinat ovat kai liian pienet. Bluray-julkaisua odottavat mm. Akira Kurosawan Ranin uusi masterointi, 60-luvun Batman-sarja, X-Files, Word at War, The Wicker Man, Hammerin kauhupätkät, The Great Race, Star Trek: The Animated Series ja Enterprisen kaudet 3-4 ja Kubrickin alkupään tuotanto, mainitakseni vain muutaman. Osa tulee tilattua Englannista, totta kai, mutta jälkikasvua ajatellen suomisubit olisivat kyllä välttämättömät, ainakin vielä toistaiseksi.
Toinen ikävä puoli on se, että monet uudet julkaisut tulevat nykyään ainoastaan DVD-muodossa, jolloin striimauspalvelut ovatkin allekirjoittaneelle houkuttelevampi vaihtoehto.

 

Mä en ole ostanut äänilevyjä moneen vuoteen. Spotify korvannut fyysiset levyt ja mä kuuntelen musiikkia paljon. Toisin on käynyt bluray puolella. Kohta tonni menee rikki tai on jo mennyt, jos boxit pilkotaan. 4K levyjen osto on jo alkanut, mutta niitä vielä säästeliäästi. Tosin eipä niitä paljon tarjolla vielä olekaan.

 

Blu-ray- ja DVD-levyjen ostaminen loppunut kokonaan. Sen sijaan LP-levyjen ostaminen räjähtänyt uusiin sfääreihin

 

Olen hidastanut siinä mielessä, että en halua double dipata enää vaan haluaisin uutuudet kaikki 4K-levyinä.
2000 menee varmaan kohta rikki.

 

Vastahan tässä keräilyssä on alettu päästä vauhtiin, kun nyt vihdoinkin on oikeat puitteet niiden säilytykseen ja elokuvista nauttimiseen. On täysin eri asia silmäillä leffahyllyä, kopeloida koteloita ja katsella niiden kansitaidetta, kuin selata digitaalista listaa näyttöruudulla. Lisäksi tulee vahvasti tunne siitä, että kokoelma "on minun", eikä satunnainen läjä videotiedostoja pilvessä. Ostan harkiten, ja nykyinen kokoelma on siinä 150 elokuvan paikkeilla ja ostoslistalla on n. 50 elokuvaa lisää.

Tosin myönnettäköön, että myös Netflixille on paikkansa, ja sieltä tulee katseltua lähinnä sarjoja normaalissa olohuoneympäristössä. Mutta kun on elokuvien aika, mikäs sen parempaa, kuin valita hyllystä elokuva, laittaa popcornit tulemaan, sihauttaa kylmä juoma, ja nauttia ison kuvan ja äänen tuomasta kokemuksesta pimeässä luolassa hykerrellen.

 

Täällä oli leffaharrastus vuosia tauolla. Jostain taikaiskusta tuli päivitettyä laitteistoa ja samalla innostuin hankkimaan fyysisiä medioita lisää. Tosin nyt hieman tarkemmalla harkinnalla, kaikkea roskaa ei enää ostoskoriin joudu. Ja jos joku tilattu osoittautuu sellaiseksi, josta en pidä, niin kiertoon sitten. Ostopaikkana lähinnä cdon. Netflixi myös käytössä ja sieltä tulee jonkin verran katsottua. Isolla kuvalla vaan toi laatu alkaa olemaan jo melko merkitsevä asia.

Hyllytilaa olisi hyvä saada lisää. DVD-kiekoista voisi luopua. Liekö paras tapa päästä eroon niistä, tehdä sellaisia leffapaketteja ja laittaa huutonettiin tms.? Toisaalta tavarahan liikkuu kun hinta on oikea.

 

Siirryin "HD-aikaan" vuonna 2011. Blu-ray -keräily lähti käyntiin vähän kangerrellen. Blu-ray-nimikkeiden määrä tuntui niin vaatimattomalta DVD-nimikkeiden rinnalla. Tuntui, ettei Blu-raynä julkaistu juuri mitään. Viidessä vuodessa tilanne on parantunut, joskaan ei kovin dramaattisesti. Esim. Spielbergin leffat on saatu ulos edes jonakin julkaisuina. Suomessa julkaistavat nimikkeet harvoin kiinnostavat minua, mutta briteissä on jo kiinnostavampi valikoima. Joissakin jutuissa löytyy esim. Saksa-julkaisu, mutta ei brittijulkaisua. Jokin logiikka tässäkin varmaan on? Tässä syksyllä olen ostellut paljon WWE:n PPV-Blu-raytä. Showpaini nappaa ihan ihmeellisen paljon, kaikessa pöhköydessään ihan hillitöntä viihdettä! Viimeisin ostos oli The X-Files Event Series, siis ihan pohjolan julkaisu, jossa jopa kommenttiraidoille näköjään löytyy suomenkielinen tekstitys, joskin huomasin englannikielisen tekstityksen seuraamisen helpommaksi.

Pidän fyysisestä mediasta ja ostan sitä niin kauan kun sitä myydään. En halua maksaa penniäkään mistään streamauspalveluista, joiden sisältö voi muuttua milloin tahansa ilman, että itse voi vaikuttaa mihinkään. Sitten kun fyysisen median myynti loppuu, niin etsin itselleni uuden harrastuksen, mutta en usko loppua tulevan. Ihmiset haluavat fyysisiä kapistuksia ja arvaamattomiin streamauspalveluihin saatetaan kyllästyä.

 

Mulla on yli 1500 BD-lättyä, kymmenisen UHD-leffaa, ja tilaan sekä Netflixiä että HBO Nordiccia (lisäksi myös UFC Fight Pass on hallussa).

Hieman on kyllä hyytymistä havaittavissa, kun eihän noi levyt kohta enää mahdu mihinkään ja noista striimauspalveluista löytyy jo niin pirusti katseltavaa.

Mutta ostan silti tärkeimmät leffat/sarjat edelleen toki, jätän vaan ne vähän turhemmat väliin ja katselen sitten vaikka noista palveluista ne sitten.

The Walking Dead Season 6 oli pitkästä aikaa sellanen että sen sai vaan levyllä, niin tulihan se hankittua. Melkein kaiken muun (ainakin sarjat siis) näkee kyllä noistakin.

Hieman aiheen ulkopuolelta nautiskelen musiikkini aika erikoisena kombona, kotona vinyyliltä ja ulkona Apple Musicista.

 

Aika kasa. 15 tonnia rahaa kiinni sulla noissa, jos olet keskimäärin kympin per lätty maksanut.

Nopeasti laskettuna noin 250 Blu-ray -lättyä hyllyssä, kun esim. sarjaboksien sisältö lasketaan erillisiksi lätyiksi. Yllättävän paljon. Onpa noita jo kertynyt.

 

Eihän Radikus nuo kuvalevyt varsinaisesti ongelma tilan suhteen ole, mutta missäs säilytät kaikki vinyylit! (Kaikki toki kiinni määristä. )

 

Aloitin ostelun jo 2007, sillon keskihinta oli ainakin paljon yli sen.

Satoja olen kyllä myynytkin pois, ja tappiolla varmaan 95%.

No niitä ei ole vasta kun vähän päälle 200kpl, aloin vasta tänä vuonna hankkimaan (ehkä oli jo aikakin kun kyseessä on 1948 julkaistu formaatti). Onneksi vanhat levyjulkaisut on sentään aika litteitä, mutta monet uudet menee jo CD:n paksuusluokkaan.

Tilaahan ne vie toki, eikä mahdu järkevästi tässäkään vaiheessa (viimeisin iso CDONin tilaus on jätetty tyylikkäästi pahvilaatikkoon).

Ei ole perheellisen keräilijän elämä helppoa.

 

Niin, sehän oli silloin vähän Pähkinäsaaren rauhan jälkeen, kun formaattisota puhkesi...

 

Ehti mulla olla hyllyssä HD DVD:täkin, joista myin jokaisen voitolla juuri ennen kuin sodan lopputulos levisi taviksille. Taisi siis olla ainut viihdeformaatti elämäni aikana jota pääsi katselemaan niin että koko lystistä maksettiin kotiinpäin, en siis muistele pahalla.

Soitinkin oli pelkkä Xbox 360:n asema josta sain omani takaisin.