Olen. Pitää paikkansa. Koska Jatkoajassa tulee vietettyä aikaa ja sitä palstaa luettua ahkerasti, kun täällä käyn vain silloin tällöin. Jatkoaika tuntuu "omalta" keskustelupalstalta. Jatkiksessa järjestetään vuosittain myös mm. musiikkiaiheinen äänestys, jota on mukava seurata kun millään musiikkifoorumeilla ei tule pyörittyä. Mikään ei estä esim. sinua pistämästä pystyyn vastaavanlaista äänestystä täällä.
Vaikka teet sen aina Jatkoaikaan, niin voisithan sen tehdä Jatkoajan lisäksi sen myös tännekin? Mutta toki ymmärrän päätöksesi, jos et täällä edes niin usein käy. Tokihan voisin sen itsekin järjestää, mutta kuten aiemmin kirjoitin, niin pelkäisin virheitä, kun laskisin äänestystuloksia, niin jää se varmaan tekemättä. Mennään näillä nyt sitten, jos ei ylläpidostakaan löydy halukkuutta sellaisen järjestämiseen.
Tosi paljon tulee leffoja katottua, mutta en tiedä, olenko jotenkin nirso, kun ennennäkemättömiä 5 tähden leffoja ei ole tullut nähtyä vuosikausiin, ja ennennäkemättömiä leffoja, joille olen antanut 4½ tai 5- tähteä on niitäkin tullut nähtyä viime vuosina tosi vähän. Tosin kokemusta on vuosien varrelta, että jotkut leffat ovat vasta toisella (tai jopa myöhemmällä) katselukerralla nousseet sinne 4½-5 tähden luokkaan. Tänä vuonna annoin ennennäkemättömistä leffoista korkeimmillaan 4+ tähteä, ja senkin vain yhdelle leffalle. Viime vuonna annoin ennennäkemättömistä leffoista yhden 4½ tähteä, ja yhden 4+ tähteä, mutta vain 3 kpl 4 tähteä, tänä vuonna sentään 6 kpl 4 tähteä. Toisaalta enennäkemättömistä leffoista viime vuonna annoin 16 kpl vähintään 4- tähteä, tänä vuonna 20 kpl vähintään 4- tähteä. Tosin tänä vuonna katsoin vähän enemmän leffoja, kuin viime vuonna. Eniten tulee annettua 3 tähteä leffoille, toiseksi eniten 3+ tähteä, hirveästi on sellaisia "ihan kiva" -leffoja. Tosi vähän tulee katottua leffoja, joille annan alle 3 tähteä, johtuu pitkälti siitä, että ennen kuin päätän katsoa jonkun elokuvan, niin teen ensin ns. karsinnan, jossa yleensä eniten merkitsee IMDB:n keskiarvo-tähtimäärä, mitä ihmiset ovat antaneet. Jos IMDB:ssä on tähtiä alle 5.0, niin tosi harvoin tulee katottua sellaista leffaa. Kyllä IMDB:n keskiarvo-tähtimäärä tosi usein on edes samalla suunnalla oman arvioni kanssa, poikkeuksena aina välillä komediat ja suomalaiset elokuvat. Tänä vuonna katsoin 7 sellaista leffaa, joille annoin tähtiä alle 3- tähden. Huonoin tänä vuonna antamani arvosana oli 2- tähteä (sen annoin parillekin leffalle). Vuoden parhaat leffat, jotka näin tänä vuonna ensimmäistä kertaa: Vuoden paras elokuva: Oldboy (2013), 4+ tähteä 4 tähden leffat (sekalaisessa järjestyksessä): Apinoiden planeetan vallankumous (Dawn of the Planet of the Apes) (2014), 4 Predestination (2014), 4 Rautakaupunki (Out of the Furnace) (2013), 4 Sleep Tight (Mientras Duermes) (2011), 4 Tumman veden päällä (2013), 4 12 Years a Slave (2013), 4 4- tähden leffat (sekalaisessa järjestyksessä): Monsterimies (2014), 4- Sabotage (2014), 4- American Hustle (2013), 4- Anchorman 2: The Legend Continues (2013), 4- Captain Phillips (2013), 4- Dark Skies (2013), 4- Elysium (2013), 4- Enough Said (2013), 4- Her (2013), 4- Labor Day (2013), 4- Rush (2013), 4- Vangitut (Prisoners) (2013), 4- The Sessions (2012), 4- Kunniamaininnat (sekalaisessa järjestyksessä): Cuban Fury (2014), 3½ tähteä Lego Elokuva (The Lego Movie) (2014), 3½ The Rover (2014), 3½ Enemy (2013), 3½ Filth (2013), 3½ Homefront (2013), 3½ Nuija ja tosinuija kaks (Dumb and Dumber To) (2014), 3½ Prince Avalanche (2013), 3½ The World's End (2013), 3½ Walter Mittyn ihmeellinen elämä (The Secret Life of Walter Mitty) (2013), 3½ Rautajätti (The Iron Giant) (1999), 3½ Kahleissa (Lock Up) (1989), 3½ Pettymykset: Edge of Tomorrow (2014), 3½ tähteä Non-Stop (2014), 3½ Mud (2012), 3½ Kummeli V (2014), 3+ Leijonasydän (2013), 3+ Godzilla (2014), 3 Escape Plan (2013), 3 Locke (2013), 3 Philomena (2013), 3 Mainettaan paremmat: Oldboy (2013), 4+ tähteä Noah (2014), 3½ RoboCop (2014), 3½ Transcendence (2014), 3½ Kummeli V (2014), 3+ Mainettaan huonommat: Guardians of the Galaxy (2014), 3 tähteä Gravity (2013), 3 The Wolf of Wall Street (2013), 3-
Tänä vuonna tehtyjä tai tämän vuoden aikana Suomeen rantautuneita leffoja nähty nopeasti laskettuna 65 kappaletta, niistä 45 teatterissa. Top 20 "suunnilleen parhausjärjestyksessä": 1. The Wolf of Wall Street 2. Gone Girl 3. Guardians of the Galaxy 4. Kaksi päivää, yksi yö (Deux jours, une nuit) 5. Nightcrawler 6. Frank 7. The One I Love 8. Boyhood 9. The Double 10. Borgman 11. Enemy 12. Short Term 12 13. Captain America: The Winter Soldier 14. Locke 15. Next Goal Wins 16. Coherence 17. Her 18. Mr. Turner 19. Vangitut (Prisoners) 20. Predestination
Perse, eihän noita muistanut vieläkään kaikkia. Seinäkadun Susi ja Hän olivat loistavia, ja nämä unohdin! Nightcrawler puolestaan voittaa "missaus teatterissa harmittaa" -kategorian.
Suurimmaksi osaksi tuli nähtyä katsomisen arvoisiksi mieltämäni Suomessa viime vuonna ensi-iltansa saaneet elokuvat. Niistä yksi oli selkeästi muita parempi. Vaikea/turha näitä on paremmuusjärjestykseen laittaa, mutta yritetään nyt: 1. Boyhood Tuskin kukaan muu kuin Richard Linklater olisi onnistunut tekemään näin onnistuneen elokuvan, vaan muiden tekemänä tämä olisi vaipunut paatoksellisuuteen ja rautalangasta vääntämiseen. Toki kukaan muu tuskin olisi uskaltanut edes yrittää kuvata elokuvaansa 12 vuoden ajan. Patricia Arquetten näyttelemä äiti melkein varastaa koko elokuvan. Harvinaista vielä se, ettei lähes 3h kesto tuntunut yhtään liian pitkältä, vaan elokuva olisi saanut olla jopa pidempi (onneksi ei ollut). 2. The Wolf of Wall Street Martin Scorsesen elokuva, jossa ei ole väkivaltaa. Kuulostaa tylsältä, mutta on samalla hauskin tällä vuosi tuhannella tehty Hollywood-elokuva. Itse olisin halunnut nähdä tästä vielä sen 4h lähestyvän version, niin nopeasti tämän kanssa jo kahdesti aika on vierähtänyt. 3. La grande bellezza Katsoin tämän elokuvan jälkeen vasta La Dolce Vitan, joten omakohtaisesti vasta silloin tajusin, kuinka paljon tämä on Fellinin elokuvalle kunnianosoitus. Todella upea elokuva. 4. Her Elokuva, joka vain paranee uusinta katselulla. Kyllä Hollywoodissa edelleen osataan tehdä ajatuksia herättäviä elokuvia. 5. Ida Etukäteen puolalainen mustavalkoinen nunnasta kertova elokuva kuulosti erittäin pitkäveteiseltä. Alle puoleentoista tuntiin oli kuitenkin saatu rakennettua erittäin vaikuttava tarina. Juutalaisten ja natsien linkittämien elokuvan tarinaan tietysti auttoi asiaa huomattavasti. 6. Only Lovers Left Alive Jim Jarmuschin vampyyritarinan tunnelmaan joko pääsee sisään tai sitten ei. Itse pääsin ja oli sykähdyttävä elokuvakokemus. Onkohan blu-ray -julkaisua tiedossa lainkaan? 7. 12 Years a Slave Tarinansa puolesta elokuva, joka on täytynyt tehdä ja jonka jokaisen tulisi katsoa. Verrattavissa holocaustista kertoviin elokuviin tärkeydessään. 8. The Grand Budapest Hotel Wes Anderssonin uusin ei ollut Moonrise Kingdomin tasoinen täysosuma, mutta silti vuoden parhaimpia elokuvia. 9. Nymphomaniac Turha tästä on väittää, että ymmärtäisin tästä elokuvasta yhdeltä katsomiselta paljoakaan. Silti ajatuksia herättävä elokuva, joka pitää pidempänä ohjaajan versiona katsoa pikemmiten. 10. Deux jours, une nuit Kun noin puolessa välissä elokuvaa tajusi, ettei tämä ole sosiaalipornoa, vaan naisen henkinen kasvutarina, elokuvaan suhtautuminen muuttui täysin ja siitä pystyi pitämään erittäin paljon. Erityismainninnat: The Raid 2: Berandal Harvoin on jatko-osa näin selkeästi parempi kuin ensimmäinen. Ensimmäisen puuduttavat taistelukohtaukset, joissa nähtävästi rikottiin taistelijan jokainen luu kamppailun keston aikana siten, ettei se taisteluun vaikuttanut, on jatko-osassa muuttunut selkeästi paremmin mietittyihin taistelujaksoihin. Pituutta tällä oli liikaa, mutta ykkönen tuntui 3h pidemmältä elokuvalta kuin tämä noin 1h pidempi jatko-osa. 22 Jump Street Älkää luulko, että tämä olisi erityisen hyvä elokuva, mutta ensimmäistä osaa jopa parempi elokuva, jossa onnistuneesti kuittailtiin sille, kuinka se on ihan samanlainen kuin ensimmäinen osa. Ei mikään muistettava elokuva, mutta viihdyttävä, mikä viihde-elokuvalle on ansiokasta, koska yleensä jenkkikomediat eivät ole hauskoja eivätkä näin ollen viihdyttäviä. Tai sitten elokuvan viihtyttävyys menee flunssan piikkiin. Gone Girl David Fincher jatkaa erittäin vakuuttavaa kirjafilmatisointien sarjaa. Katsoin brittiläisen Utopia -sarjan viikon sisällä, ja mielenkiinnolla odotan, mitä Fincher ja Gillian Flynn saavat aikaan sen amerikkalaisesta versiosta, mikäli semmoinen koskaan valmistuu. Maps to the Stars tarvitsee toisen katsomiskerran, ennen kuin minulle selviää, oliko se hyvä vai huono, ensimmäisen katselukerran jälkeen jäi vain ontto olo. Scifin puolella mukavia yllätyksiä olivat Transcendence sekä Predestination. Kumpikaan ei ole tuleva klassikko, mutta viihdyttäviä ainakin kertakatseluilla.
Muutamia omia palkintokategorioitani viime vuodelta. Paras elokuva: The Grand Budabest Hotel Paras toimintaelokuva: The Raid 2 Paras draama: Like Father, Like Son Paras nostalgiaelokuva: Computer Chess Paras WTF-elokuva: R100 Paras dokumenttielokuva: Lessons From a Calf Paras komedia: The LEGO Movie Paras “elokuvaa elokuvassa” -elokuva: Why Don’t You Play in Hell? Paras psykopaattirooli: Mark Hamill - Sushi Girl Tilaa viemässä paremmiltaan: Scott Adkins - Ninja: Shadow of a Tear Paras miesnäyttelijä: Matthew McConaughey - True Detective, Dallas Buyers Club Paras naisnäyttelijä: Cate Blanchett - Blue Jasmine / Fumi Nikaido - Why Don't You Play in Hell? Paras leffamarathon: Lethal Weapon 1 - 4 Paras “mies ja tehtävä” -elokuva: On The Job Paras “sedät jaksaa heilua” -elokuva: Escape Plan Vuoden turhin elokuva: Pompeii Vuoden ADHD elokuva: Transformers: Age of Extinctions Parhaat pitkät kameraotot: 12 Years a Slave Edit: Paras elokuvakriitikko: Red Letter Media
Itse en osaa laittaa elokuvia paremmuusjärjestyykseen. Joko pidän tai en pidä. (Only Lovers Left Alive Jim Jarmuschin vampyyritarinan tunnelmaan joko pääsee sisään tai sitten ei. Itse pääsin ja oli sykähdyttävä elokuvakokemus. Onkohan blu-ray -julkaisua tiedossa lainkaan?) Itse ostin tuon vaimolle lahjaksi, kun kävin Belgiassa syksyllä, ei ollut suomisubeja. Ihmetytti siellä liikkeessä muuten Homesmanin blu-rayjulkaisu, kävin siis syyskuussa...
Ei nää nyky leffat oo enää oikeen sytyttäneet. Vanhoja honkkareita ei vaan taida mikään korvata. Machete kills oli sentään ihan ok.
Meikäläisellä on vuoden 2014 leffoja nähtynä todella heikosti. Muutaman kesäspektaakkelin kävin tsekkaamassa, mutta niihin oikeasti mielenkiintoisiin helmiin pääsen tutustumaan todennäköisesti vasta tuonnempana. Godzilla ja Captain America olivat hyviä. X-Men ja DOTPOTA sen sijaan olivat jonkinasteisia pettymyksiä. Täytyy nyt lähipäivinä selailla kriitikoiden sekä tavallisten tallaajien TOP-listoja ja yrittää poimia mielenkiintoisia katseluvinkkejä. Katselin juuri youtube-kriitikko Jeremy Jahnsin TOP-listan ja sieltä bongasin ainakin seuraavat kiinnostavat leffat: Whiplash, Nightcrawler, Gone Girl, Guardians of the Galaxy, John Wick, How to train your Dragon 2. Eli nuo nyt ainakin haluaisin lähiaikoina nähdä.
Täällä jo aiemmin mainitussa Jatkoajan äänestyksessä vuoden parhaaksi elokuvaksi valittiin melko selvällä äänten enemmistöllä The Wolf of Wall Street.
Enkku subeilla löytyy blu-rayna esim. UK-julkaisu, myös steelbook. Itse pidin kanssa tästä leffasta paljon, mutta kuten Jim Jarmuschin tuotanto yleensäkkin, niin ei varmasti ole jokaisen makuun.
Minun lempielokuvat vuodelta 2014 ovat Whiplash, Interstellar, Lego Movie, 22 Jump Street, Grand Budapest Hotel ja Guardians Of The Galaxy. Huonoimmat olisivat Dumb And Dumber To, Godzilla ja Nälkäpeli Matkijanärhi osa 1.