Jarmo Lampelan koskettavassa draamaelokuvassa Juha Kukkosen esittämä isä yrittää selvittää, millainen hänen poikansa oli. Nuoren Wertherin jäljillä kertoo isästä ja pojasta, jotka eivät tunne toisiaan, mutta olisivat halunneet tuntea. Isä, kuvanveistäjä Viitanen ei ole nähnyt poikaansa Eeroa 15 vuoteen. Pojan olemassaolo konkretisoituu Viitaselle vasta nyt, kun hän saa kirjeitse tiedon Eeron kuolemasta. Viitasta kiinnostaa millainen Eero oli ja hän päättää mennä tapaamaan ex-vaimoaan. Tapaamisesta alkaa Viitasen salapoliisityö. Hän tapaa Eeron tunteneita ihmisiä ja yrittää muodostaa kuvan millainen tästä oli kasvanut. Yllätyksekseen hän saa tietää, että Eero oli muuttanut Suomenlinnaan, Viitasen kotisaarelle, aikomuksenaan tulla tapaamaan isäänsä. Elokuva on surullisesta lähtötilanteestaan huolimatta lämminhenkinen ja koskettava rakkaustarinan kuvaus sekä isän vapautumistarina vuosia mieltä painaneesta hylkäämisen taakasta. Katso elokuvan trailer Katso kuvagalleria: selattava | klikattava Ensi-ilta Suomessa 22.11.2013
Voi vittu. Tässä oli sitten ehkä paskin leffa, mitä vuonna 2014 tuli katsottua. Niin teennäinen ja tekotaiteellinen pläjäys, että harvoin tulee vastaan. Kaiken kuran kruunasi välillä kuvaan ilmestyvä rannalla pilliin puhalteleva ukko ja Goethen teksit. Olihan sitten syvällinen taidepläjäys. Henkilöt olivat paperinohuita ja näyttelijäpoikien roolityö oli todella tuskaista katsottavaa. Välttäkää tätä kuin ruttoa, tai niinhän te toki jo muutenkin olisitte tehneet. 0/5