Plaseboa ovat kaikki kuluttajille myytävät ylijännitesuojaimet. Niitä ostamalla saa valheellista HENKISTÄ suojaa kun kuvittelee suojaavansa laitteensa. Hermot siis lepäävät vaikka laitteet ovat yhä suojattomia. Sama ilmiö kuin mystisissä terapiamuodoissa, joissa ainoa todellinen vaikutus näkyy terapeutin pullistuvalla pankkitilillä. Kaverilta hajosi tänä vuonna yhden ainoan ylijännitetilanteen vuoksi nippu energiansäästölamppuja, pari tietokonetta, tikipoksi, printteri, kenties modeemikin, ja ehkä jokin muukin laite, en muista tarkemmin. Vaikka systeemissä oli mukana ylijännitesuojia ja upseja. Toki ne lamput olivat ihan suojaamattomina, mutta laitteet muut olivat suojien perässä. Tässäkin ketjussa nähty harmaa upsi näyttää samanlaiselta kuin kaverin höpösuojaava upsi, joten 100% kosmeettiseksi sellaisen suojauksen luokittelen. Tiedän itsekin, että minun upsini (Eaton 3S -sarjaa) ovat vain varavoiman vuoksi, todelliseen ylijännitesuojaukseen niistä ei ole. Sama hajoaminen tulee käymään miljoonille muillekin höpölöpösuojaelinten ostajille sitten kun se ylijännite oikeasti saapuu kylään. Kaikki on hyvin niin kauan kun ylijännitteitä ei ilmaannu, mutta sitten kun voltit nousevat, tuholta pelastaa vain ammattilaatuinen erittäin kallis suojaus. Luuletteko, että pankit ja puolustusvoimat ostelevat 0,10 euron suojaelimillä varustettuja suojalaitteita, jollaisia kuluttajaupseihin sun muihin plasebosuojiin on ripoteltu? Silloinhan vihollisen tarvitsisi vain mennä tunkemaan johonkin pistorasiaan kilovolttigeneraattori ja koko kortteli olisi pimeänä ja puolustuskyky nolla ja pankkipalvelut nurin. Ehei. Oikeat laitteita oikeasti suojaavat monijouleiset ylijännitesuojat maksavat satoja...tuhansia euroja ostettuna, tai kymmeniä euroja itse rakennettuna. Paras suojaus syntyy kun talon sähköverkko suojataan jo sylttytehtaalla, siis talojakamossa tai sähköpääkeskuksessa. Siinä pisteessä, josta sähkö alkaa jakaantua ympäri taloa seinissä ja katoissa luikerrellen. Ettei ylijännite pääse leviämään mihinkään pistorasiaan tai lamppuun tai edes sähkökaapin ajastimiin, antennivahvistimiin yms. taloteknisiin hallinnointilaitteisiin. Tavallisiin keskuskaappeihin ei mahdu suojaelimiä, vaan pitää rakentaa erillinen oma kaappi ylijännitesuojaamista varten, ja tästä kaapista sähköt vasta jaetaan varsinaiseen normaaliin sulakekaappiin/mittarikaappiin. Omakotiasujien on helpompi modata kämppänsä sähkösuojaus kuntoon. Kerrostalon vuokra-asujille lähes mahdoton urakka, koska ei saa kopeloida omistajan omaisuutta. Ehkä omistaja antaa luvan sähköremonttiin, mutta remontin tekijän pitää aina olla alan ammattilainen. Suojausalan. Pari kappaletta sellaisia tässä maassa varmaan asustaa. Avatkaa ne suojalaitteenne. Jos näkyy litistyneen herneen näköisiä sinisiä kaksijalkaisia osia, suojaus on plaseboluokkaa. Appelsiinin kokoisia jäähdytyslevyllisiä mystisiä möykkyjä jos näkyy tusinan verran, sitten suojaus on pätevämpi; todellinen eikä kuvitteellinen. Lisäksi suojauksen laadun näkee suojaelimiä ympäröivistä rakenteista. Kotelorakenteiden tulee olla räjähdyksen suuntaavia ja palon leviämisen katkaisevia. Koska lopuksi se suojaelin itsekin räjähtää kun sen suojauskuky loppuu. Eikä tämä räjähdys saa rikkoa muuta elektroniikkaa tai lennättää ihmisen suuntaan sulaa metallia sun muuta vaarallista sälää. Kuluttajalaitteissa suojaelimet ovat "avomaastossa" eli elimen hajotessa tulipalo ja räjähdys leviää esteettä ympäröiviin komponentteihin ja kotelon palaviin materiaaleihin. Hyvissä laitteissa suojaelimet osastoidaan omiin kammioihinsa, joista tulisuihkun ja ylipaineen annetaan purkautua hallittuun suuntaan, että muu laite ja sen ympäristö pysyisi mahdollisimman ehjänä suojaelimen hajotessa.
Olen omassa työssäni huomannut, että ylijännitesuojista ja UPS laitteista on hyötyä. Toimin IT-tukena ammatikseni, auttelen myös paria paikallista konepajaa. Molemmissa hajoili fakseja, muutamia vuodessa pahimmillaan, ja tietokoneita. Nyt kaikki koneet ja faksit on ylijännitesuojien ja UPS:ien takana. Ainakaan fakseja ei ole enää hajonnut yhtään sen jälkeen. Virtapiikkejä tuli ilmeisesti myös vanhoista työstökeskuksista, ja pajat sijaitsee maaseudulla.
Mikäli haluaa oikeasti toimivan ylijännitesuojauksen kannattaa ottaa huomioon muutamia asioita. Ensinnäkin ylijännitettä on kahta sorttia: Salamavirtaa 10/350 ja indusoituneita ylijännitteitä 8/20. Ylijännitesuojan valinta pitää tehdä sen perusteella minkälainen uhka rakennuksen sähkö-, antenni- ja televerkolla on. Yleisesti ottaen kuitenkin kannattaa aina valita pääkeskukseen salamavirtaa kestävä suoja (T1) tai yhdistelmäsuoja (T1+T2), ainakin taajaman ulkopuolella. Näin päästään jo pääkeskustasolla suodattamaan verkkoa tai maadoitusta pitkin tulevat ylijännitteet ja salamavirrat pois. Mikäli ryhmäkeskus on yli 10m päässä poääkeskuksesta on se varustettava välisuojalla T2. Mikäli laite jota suojataan on yli 10m päässä ryhmäkeskuksesta suojataan se suojalla T3. Perus omakotitalossa etäisyydet harvoin on kovin pitkiä jolloin suojataan vain pääkeskus T1+T2 suojalla ja laite T3 suojalla. Tuolla 3- portaisella suojauksella suojataa paljon teollisuudessa sekä kaikkialla muualla missä oikeasti halutaan ettei laitteet hajoa ja tuotanto pysähdy. Nuo kaupassa myytävät suojat ovat T3 hienosuojia ja niillä ei ole mitään tekemistä salamavirran kanssa. Eli jos salamavirtaa taloon joutuu hienosuojat kärähtävät laitteen kanssa samaan aikaan. Tele- ja Antenni pitää myös suojata sillä ylijännitteet voivat johtua myös niitä kautta sisään. SFS6000 standardikin vaatii nykyään uudiskohteisiin jotka ovat ilmajohtoliittymän päässä ylijännitesuojan pääkeskukseen. Ja loppupeleissä nämä suojat ei paljon maksa.
Ja mikä tärkeintä, nuo edellisessä viestissä mainitut suojat mahtuvat normaaleihin keskuksiin, vaikka aiemmin yksi käyttäjä vähän muuta vihjasikin. Liekö tässä taas vaihteeksi sellainen aivan överiksi vedetty kärjistys.
Pennin suojain suojaa ylijännitepiikin tuhoilta enintään pennin arvoiset laitteet (rautanaula), mutta kalliimmat laitteet tuhoutuvat (elektroniikka, kylmäkoneet, pesukoneet, lamput jne.). Ja koska oikeat suojaimet eivät todellakaan mahdu suomalaisiin littanoihin kerrostalojen sähkökaappeihin, niin suosittelen ostamaan pistotulppaliitäntäisen erillislaitteen, jolla voi suojata kaikki pistotulppaliitäntäiset vekottimensa myös kerrostalossa ja palkkaamatta sähköammattilaista asennuspuuhiin. Tosin kiinteä valaistus seinien sisäisine johdotuksineen jää yhä suojaamatta, joten erittäin kalliita lamppuja käyttävä (kymmeniä ledilamppuja) joutuu virittämään valaistuksensakin pintavetoina ruokkien sen erillisen suojainlaitteen perään. Jokin tämäntyylinen suojalaite on oikeasti suojaava (ja ruma ja kookas ja kallis): http://www.brickwall.com/collections/surge-protectors-comparrison Hinnat OIKEILLA suojalaitteilla ovat satoja euroja, mutta niillä sitten suojataan tuhansien eurojen arvoiset laitteet ihan oikeasti, eikä vain pään sisäisellä kuvittelulla. Halvat "piiloon mahtuvat" uhrautuvat suojaimet pitää uusia säännöllisesti, esim. jokaisena jouluna pukki tuokoon uudet suojalaitteet, vaikkei mitään ulospäin näkyvää vikaa suojaimissa ilmenisikään. Ellei ole valmis loppuikäänsä uusimaan suojaimiaan säännöllisesti, on ostettava kerralla kalliimpi ja kookkaampi suojamötikkä, jolla on pidempi huoltovapaa käyttöikä. Ja joka ei mahdu piiloon. Ja joka on ruman näköinen. Räkkimallisen suojaimen onneksi voi "piilottaa" hifin ja tietokoneiden kanssa samaan laitekaappiin/räkkiin, mutta todennäköisesti väärää tyyliä suojain silti edustaa. Musta suojaklöntti on ruma hopeisten AV-laitteiden seassa. .
Tärkeintä on se suojaus jo keskus tasolla joka täällä onkin jo mainittu. Standardi määrittelee suurimman jäännösjännitteen mitä suojat saa päästää läpi ja se on muistaakseni 4kV pääkeskus, 2,5kV ryhmäkeskus ja 1,5kV laitteella. Pääkeskuksen jälkeen olevien suojien tarkoitus on suojata kaapeleihin indusoituneilta ylijännitteiltä. Nuo mainitsemani ylijännitesuojat nimen omaan on tehty rakennusten salama- ja ylijännitesuojausta varten oli rakennuksessa sitten ulkopuolinen salamasuojausjärjestelmä tai ei. Salamasuojausluokan III-IV suojat mahtuvat ihan normaaliin keskukseen ja vievät tilaa sieltä järjestelmästä riippuen 3- tai 4- modulin verran ja ne suojaavat esim. 12,5kA / napa, jäännösjännite niissä on n.1,5kV. Mikäli jokin ikivanha keskus missä ei ole paikkaa tai uusikin joka jo täynnä niin suoja voidaan asentaa viereen omaan koteloon kunhan johtimet eivät ole yli 0,5m pitkiä. Mitä hintoihin tulee niin yhdistelmäsuoja pääkeskukseen maksaa ehkä siinä 200-300€ riippuen mistä ja minkä hommaa. T3 hienosuojia löytyy sitten 10€:stä ylöspäin. Suojat eivät myöskään hajoa toimiessaan vaan yleisesti ottaen voi ajatella että ne väsyvät toimittuaan tarpeeksi monta kertaa ja sitten joko moduli tai suoja vaihdetaan. Nuo mitä tuossa ylempänä on linkattu taitaa olla jotain jenkkilaitteita ja niillä omat standardinsa. Speksien mukaan ovat samoja kuin T3 suojat jotka eivät salamavirralta edes suojaa joten vaativat toisen suojan keskukseen jos siltä viheliäältä voimalta halutaa suojautua. Mutta yhteenvetona voisi sanoa että suojatkaa vähintään se pääkeskus ja sen jälkeen miettikää vasta muita suojauksia niin kuin DVB-G tuossa aikaisemmin jo totesikin.