Osaisiko joku summata näiden tekniikoiden hyvät ja huonot puolet parilla ranskalaisella viivalla? Mitä itse olen ymmärtänyt niin aktiivinen puolittaa kuvan taajuuden ja passiivinen puolestaan resoluution eli aktiivisella näytetään vuorotellen oikean ja vasemman silmän kuva joita sitten lasien sulkijat ohjaa oikeille puolille. Passiivisessa lienee joku polarisaatio niissä laseissa ja eri silmille tarkoitetut kuvapisteet ruudulla näyttää sitten eri silmän kuvaa? Tästä siis voin päätellä että 4k näytöllä ei 1080p tai "2k" kuvan tarkkuus kärsi lainkaan passiivisen 3D:n käytöstä mutta aktiivinen pudottaa edelleen puolet taajuudesta eli kuva vilkkuu. Molemmat ilmeisesti syö ainakin puolet kuvan kirkkaudesta koska parhaimmillaankin vain puolet näytön valosta päätyy silmään saakka. Vielä voisin kuvitella että aktiivinen on edullisempi toteuttaa näyttökomponenttien osalta mutta lasit vaativat hienompaa tekniikkaa. Passiivisessa lasit puolestaan ovat hyvin simppelit ja siten myös halvat ja kevyet. Summaten tuosta, 4k telkkarilla passiivinen tekniikka vaikuttaisi valintana selvältä pässinlihalta, pienemmän tarkkuuden näytöissä en osaa sanoa. Suurin kysymys onkin, miksi valmistajat (Sony, Philips) vaikuttaisivat laittavan tuota aktiivista tekniikkaa nimenomaan sinne kalliin pään malleihin esim 4k 65" tuoteryhmässä?
Ei se aktiivinen puolita sitä 24p -kuvaa 12p:ksi eli kahteentoista kuvaan sekunnissa. Oikeasti, 12 freimiä? Tuohan olisi katselukelvoton kaikkeen liikkuvaan. Lasien/3D:n taajuus on eri, kuin kuvan framerate. Joka elokuvilla on edelleen 24 kuvaa sekunnissa. Laitapa vasen silmä kiinni. Tuliko huoneesta puolet pimeämpi? Ei? Ei muuten putoa television kirkkaudestakaan "puolia" aktiivilla...
No siksihän minä kyselen kun en ihan tiedä miten toimivat. Ilmeisesti 3D kuva on sitten ilman laseja katsoen normaalia kuvaa kirkkaampi koska kuitenkaan yksi silmä ei voi nähdä kuin puolet sieltä lähtevästä valosta. Jos suljen toisen silmäni, ei huone suodata puolia näytettävästä pois kuten 3D:ssä. Ihminen näkee kolmiulotteisesti johtuen erillään olevista silmistä, telkkari taas luo illuusion kolmiulotteisuudesta näyttämällä eri silmille eri kuvaa jollain tekniikalla. Miksi kalliimmat 4k-telkkarit varustetaan aktiivisella 3D:llä? Onko eduksi ajateltu, että tulevaisuudessa on korkeamman tarkkuuden 3D materiaalia joka voidaan sitten esittää täydellä tarkuudella kun passiivinen 3D kai karsii tarkkuutta?
Itselläni aktiivilasit alkavat ottamaan silmiin viimeistään noin tunnin katselun jälkeen. Ilmeisesti johtuu siitä että aktiivilaseilla joka toinen kuva joka silmälle näytetään on aina musta, tästä syystä kuva välkkyy aina, vaikka kaikki eivät sitä huomaakkaan. Passiivilaseilla tosiaan näkyy 3D myös aidolla 1080p-tarkkuudella 4k-näytöillä, mutta ei kaikilla. Riippuen mallista, myös joissakin 4k-näytöissä tarkkuus tiputetaan puoleen vaikka katsellaan 1080p-tarkkuuden 3D-kuvaa. Ja myyjiltähän on turha kysyä mitään, he eivät tiedä tai halua tietää. Heitä kiinnostaa vain se ostatko ja puhuvat sen eteen mitä tahansa.
Kiitos hyvästä linkistä. Yritin googlella hakea mutta en löytänyt oikein mitään kunnon selitystä, miksi valmistajat laittavat (ja erityisesti high end malleihin) 3D:n aktiivisena UHD-töllöissä? Kai sillä täytyy olla jotain voitettavaa...
1. Miksi se edelleenkään alentaisi television kirkkautta, kun toinen linssi on aina "kiinni"? Ei se televisio menetä puolia valotehosta, vaikka laitat toisen silmän kiinni, vai menettääkö? Tai edes havaitusta valotehosta. Se 3D-lasi tekee saman, mutta nopeammin, kuin silmällä havaitset. Nihkeästi julkaisevat tietoja siitä, montako kertaa linssi aukeaa/sulkeutuu sekunnissa, mutta minimi on tietenkin oltava filminopeus 24x sekunnissa per silmä. 2. Tosiasiassa valotehoa tarvitsee nostaa, koska linssi avoinna -asennossa täysin kirkkaita 3D-laseja ei ole olemassakaan. Tämä on tuttua kaikille tykkiharrastajille. Ongelma kuitenkin koskee niin aktiivi, kuin passiivilasien käyttäjiä. Ei ne passiivilasitkaan täysin kirkkaat tai edes lähelle ole. Sinänsä valotehoa ei kuitenkaan todellakaan tarvitse nostaa kaksinkertaiseksi millään tolkullisilla aktiivilaseilla. Tuskin passiiveillakaan. 3. Passiivin huono puoli on aina näytön resoluution puolittaminen. Teknisesti on mahdollista saada 4K-näyttö antamaan FullHD:ta passiivi-3D:nä täydellä resolla, mutta ilmeisesti kaikki eivät tätä tee. Kenties tärkeämmin, 4K-telkastakaan ei saa 4K/3D passiivina niin millään. Periaatetasolla tämä lienee tärkeää monelle 4K-siirtyvälle. Superkallis 4K televisio, joka ei ole 4K jos katsoo 3D:tä? Vaikea markkinoitava, koska suuri osa ostajista ei ole yhtä valveutunutta kuin plazalaiset ie sillä natiivi-4K:lla ei tee vielä yhtään mitään edes 2D:nä Lyhyesti: koska passiivi-3D pudottaa reson puoleen, eikä asiakkaille haluta myydä 4K:ta, joka ei sitä ole. Toki joku voi väittää, että passiivi on ihan yhtä tarkka ja hyvä, kuin aktiivi. Sikäli kun plazalla on väitetty, että anaglyphi-3D eli pahvisen sinipunalasit olisivat yhtä hyvät kuin nykyinen 3D "kun näyttönä on 100" kangas"... No, harhaluuloissaan saa elää, mutta niiden tuputtaminen muille on epäkohteliasta.
Aktiivi 3D puolittaa silmään tulevan valon määrän koska linssi on puolet ajasta kiinni. Tämä näkyy välkkymisenä kai joidenkin päässä. Passiivi 3D puolittaa silmään tulevan valon koska vain puolet kuvapisteistä lähettää sellaista valoa joka läpäisee polarisoidun linssin. Näitä voi varmasti kompensoida lisäämällä kuvan kirkkautta. Enemmän tai vähemmän se kuvaa jokaisen oppaan mukaan himmentää. Lisäys: http://www.rtings.com/info/3d-tvs-active-3d-vs-passive-3d
Jatkokysymys: Pysytyykö PS3 näyttämään passiivista 3D kuvaa BluRay-leyvltä 1080p-tarkkuudella? Entä PS4? Jos nyt edelleen tulkitsen oikein niin sieltähän pitäisi tulla ulos "2k" verran pikseleitä passiivista 1080p 3D-kuvaa varten mutta rajoituuuko esimerkiksi PS3:n ulosanti 1080p-kuvaan?
Blu-ray 3D -standardi on 3D-näyttötekniikan suhteen agnostinen, eli sillä ei ole mitään väliä soittimen näkövinkkelistä. Samaa 3D-signaalia pukataan ulos, oli soittimessa kiinni aktiivinen tai passiivinen 3D-näyttö. Soitin lähettää 24 ruutua sekunnissa, mutta ruudut ovat tavallista isompia kooltaan (1920x2205), sillä niihin on asemoitu vasen ja oikea kuva päällekkäin. Se on sitten näytön urakka päättää miten tuollaiseen signaaliin suhtaudutaan ja miten se näytetään.
Puolittaa kyllä, mutt ota hyvä ihminen huomioon, että se linssi on auki vähintään 24 kertaa sekunnissa ja saman verran "mustana". Koska ihmisen silmä ei ole äärettömällä nopeudella valon määrää luxeina mittaava anturi. Tätä nyt on suhteellisen helppo simuloida: räpytä silmiäsi niin nopeasti, kuin pystyt. Ensinnäkin nopeutesi ei ole lähelläkään 24 räpsyä sekunnissa. Siitäkin huolimatta, onko edes tällöin subjektiivinen kokemuksesi se, että maailmasta tuli 50% tummempi paikka? Ei varmasti ole. Voit toistaa saman kokeen television ääressä, jos et usko. Sekään ei pimentynyt 50%, lähellekään. Näet ihan yhtä kirkkaan kuvan, kuin ennenkin - ja välissä mustia räpsyjä. Kyllä, aktiivi voi "välkkyä". Toiset ovat tälle jostain syystä herkempiä, kuin toiset. Omasta mielestä ongelma ilmenee ainoastaan nopeissa pannauksissa tai objektin liikkuessa nopeasti kuvassa. Sama motion flicker tosin tulee 24p -kuvallakin - tätä vastaanhan niillä halvatun liikkeenpaske-, anteeksi, liikkeenparannuspiireillä pyritään - mutta oma kokemus on, että 3D korostaa sitä huomattavasti. Kyllä, 3D vaatii enemmän valotehoa myös aktiiveilla. Itselläkin on tykissä eri asetukset 2D/3D, jälkimmäisessä tykin iiris on huomattavasti isommalla (ja sen puoleen kaikki muutkin asetukset on eri; lasit vihertävät hieman, mikä pitää kompensoida, samoin brightnessia piti muuttaa, ettei musta pää ole tukossa jne). Ilmiselvästi enemmän valotehoa jo siksi, että kuten sanoin, ei se auki oleva aktiivilinssi ole edes 95% valoa läpäisevä. Eli vaikka saisit aktiivit jumitettua "linssi auki" asentoon, valotehoa pitäisi silti nostaa, että lasien vaikutus kompensoituisi. Lisäksi ihan varmasti aktiivi pudottaa jonkin verran myös nimenomaan havaittua kirkkautta kuvassa, mutta missään tapauksessa se ei edelleenkään ole 50%. Joku minua aktiivisempi voisi mitata tuonkin; kirkkaus kuvassa 3D-moodissa ilman 3D-laseja sekä 3D-lasien läpi. Kuinka suuri ero on?
Analogisessa elokuvateatterissa näkyy myös yhtä paljon mustaa kuin sitä kuvaa pyörivästä sulkijasta johtuen. Tämänhän ihmisaivot suodattavat vaivatta, "väärin synkatut" silmät näkisivät vain mustaa. Mutta veikkaisin että 3D ongelma on se, että silmiin tuleva kuva välkkyy nyt eri tahtiin. Eli vain toinen silmä näkee kuvan samaan aikaan, kun taas elokuvateatterissa molemmat silmät näkevät yhtäaikaa kuvaa ja yhtäaikaa mustaa. Se on sitten ihmisestä kiinni kuinka hyvin aivot tuon eriaikaisen välkkymisen suodattavat.
Nyt tuntuu siltä, että omaa ajatusvirhettä yritetään peitellä. Laskin ja kaava käteen. Silmiin kantautuvan valon säteilyvuo J/m2s puolittuu takuuvarmasti kun aika puolitetaan (aktiivinen 3D) tai pinta-ala puolitetaan (passiivinen 3D). Kirkkauden kasvattaminen, pupillin laajentuminen (silmän tottuminen ja subjektiivinen kokemus), linssien epätäydellisyys, polarisaation epätäydellisyys ja muu vaikuttaa asiaan myös mutta siitä ei pääse mihinkään että yli puolia telkkarin säteilemästä valosta ei voi molempiin silmiisi päästä jos tomivat 3D-lasit päässä katselet. Lopetan tämän keskustelun tähän. Aihetta käsitteleviä artikkeleita on netti väärällään eikä tämä anna kenellekään mitään.
Nyt tuntuu siltä, että ei ymmärretä, että nähty kuva on aivojen tulkinta silmien välittämästä aistihavainnosta, eikä se ole niin lineaarinen, kuin mitattu valon määrä. Edelleen, suljen nyt vasemman silmäni ja jatkan kirjoittamista, vaikka läppärini kirkkaus (valoteho) on käännetty niin alas, kuin mahdollista. Kahdellakin silmällä näytön näkeminen on haasteellista. Vaikka silmieni vastaanottaman valon määrä putosi 50%, aistihavaintoni mukaan näyttö on ihan yhtä kirkas, kuin äskenkin. Pystyn edelleen lukemaan tätä. Miksi se toimisi eri tavalla aktiivisten 3D-lasien linssien läpi? Katselukokemuksen kannalta lienee irrelevanttia, minkä verrran valoa tulee mittarilla mitattuna. Ratkaisevaa on kaiketi miltä se näyttää.
Tein ihan mielenkiinnosta nopean testin: laitoin tykin (Panasonic PT-AE 5000) 3D-moodiin ja lasit (Panan omat kolmannen generaation lasit) silmille. Kytkin laseja muutaman kerran pois ja päälle ja vertailin havaitsemaani kirkkauden muutosta. Ainakin tämän kokemuksen perusteella lasit vaikuttivat paljon tummemmilta ollessaan päällä, kuin ollessaan poissa päältä. Havaitun valoisuuden muutoksen määrää on aika hankala arvioida prosentuaalisesti, mutta erittäin merkittävä se oli joka tapauksessa.
Liitteenä zippi, josta purkautuu muutaman sekunnin mp4-videopätkä (720p 25 Hz ilman ääntä) joka toimii ainakin VLC Playerillä, kannattaa panna ikiluuppiin pyörimään. Videossa kuvan kirkkaus pysyy samana jokaisessa freimissä, eli jos valoisuusmittarilla tai pikselien analyysillä asiaa tutkii, joka freimi on käytännössä yhtä suuren valovoiman ulostava. SILMÄ+AIVO on luonnollisesti asiasta ihan toista mieltä. Silmä kokee vilkkuvan valon kirkkaampana kuin mitä se valon määrä todellisuudessa on. Kerron seuraavaksi millä tavalla normaali terve henkilö kokee videon: - Alussa näkyy pari sekuntia vilkkuvaa valoa. Kuvan yläpuoli ja alapuoli vilkkuvat vastavaiheisina, mutta YHTÄ KIRKKAINA. - Sen jälkeen parin seuraavan sekunnin ajan vilkkumista ei tapahdu. Kuvassa näkyy vaaleampi ja tummempi harmaa alue. Ihminen kokee sen VAALEAMMAN alueen olevan suunnilleen yhtä kirkas kuin hetki sitten näkynyt vilkkuva kuva oli. Tummempi alue on ihan selvästi "liian tumma", eikä se tunnu olevan mitään sukua aiemmin nähdyn vilkkuvan kirkkauden kanssa. - Johtopäätös on se, että vaalean ja tumman vuorotteleva vilkutus huijaa silmän+aivon luulemaan vilkkuvan kirkkauden samaksi kuin pelkkä kirkkaampi sävy yksinään ilman vilkuntaa. Tummempi sävy tavallaan lakkaa olemasta ja lakkaa vaikuttamasta yhtälöön. Joten jos joku kokee omituisia pimenemisiä tai valoisuuden vähenemisiä jonkun tietyn 3D-tekniikan vuoksi, se ei ainakaan johdu niistä mustista pimeistä hetkistä, vaan jokin muu tekninen yksityiskohta aiheuttaa tummumisen fiiliksen. Esim. optiikan läpäisyvaimennus ja polarisaatiohilan häviöt. Kirkkaan ja tumman vilkkuva vuorottelu sinänsä ei ole syyllinen pimenemiseen, vaan päinvastoin nimenomaan se vilkkuminen mahdollistaa sen, että ihminen voi kokea vilkkuvan kuvan lähes yhtä kirkkaana kuin stabiilin kuvan. Tämä on tilanne kun verrataan vilkkumattomuutta vilkkuvaan asiaan. Eri tilanne vallitsee silloin jos systeemi vilkkuu jatkuvasti (vilkkuva taustavalo paneelissa), ja siihen lisätään mukaan optiikoita ja muita vaimennuksia, mitä 3D-systeemi sisältää. Silloin jokainen lisävaimennus tietysti pimentää kuvaa entisestään, eikä vilkkumista voi käyttää huijaus-kirkastajana kun se jo oli käytössä alunperinkin. Tein tämän videofileen tarkoituksella tällaiseksi (kaksi harmaasävyä vaihtavat paikkaa tai pysyvät aloillaan), jotta näyttölaitteen gamma-asetus ei pysty pilaamaan testiä. On yhdentekevää millä tavalla näyttövehkeen gamma ja kontrasti ja valoisuus yms. on säädetty kun sävyjä on vain kaksi. Kolme tai useampia sävyjä sisältävät testivideot ovat gammariippuvaisia ja vaativat kalibroituja olosuhteita, ettei tapahdu vääriä tulkintoja. Ja koska tämä testi suoritetaan monitorilla, tai kuka milläkin vehkeellä sitä katsoo, niin tilanne on realistisempi kuin vilkkumisen simulointi vilkkuvan strobovalon tai vilkkuvan leditaskulampun kanssa tehtynä. Jos jollain on 50 Hz progenäyttölaite, hän voi toistaa tuon videon 2X-nopeudella. 75 Hz systeemin omistajat voivat käyttää 3X-toistonopeutta. En ala tehtailla testipätkiä joka nopeudelle erikseen, koska tuonkin tekemiseen meni pirusti aikaa käsityönä, koska minulla ei ole kunnon softia (käytin: Paint, IrfanView, Mpeg VideoWizard DVD, Radeon Video Converter). Minä katson tuota samaa 25 Hz videota 60 Hz monitorilla, ja vilkunnan/kirkkauden ilmiö näkyy silti mainiosti, vaikka repeilyä tai nykimistä voi kuvassa esiintyä (vilkuntavaiheen aikana). .
No nyt otettiin järeät menetelmät käyttöön! Pupillit laajenee, aivot huijaa ym. mutta auttaako mikään suhteessa ympäristön vallitsevaan valoon? Täydessä pimeydessä katsellessa oled-näytöllä kaikki on varmaan hyvin mutta esimerkiksi juurikin projektoreissa tulee varmaan pian vastaan ongelma että valoteho ei riitä epätäydellisessä ympäristössä kun kaikki muukin näyttää kirkkaammalta. Itse olen tässä olohuonetelkkaria vailla joten täydellisistä olosuhteista saa vain haaveilla.
Ei. Toisaalta, valoisassa ympäristössä tarvitaan sille 2D:llekin lisää valotehoa, joten ongelma ei ole mitenkään yksin 3D:n. Tosin suurin osa tykeistä jaksaa antaa riittävästi valoa 2D:lle muuallakin, kuin täysin valokontrolloidussa tilassa, mutta ei välttämättä enää 3D:lle. Esimerkiksi omaa JVC DLA-X35 on kontrastisuhteeltaan yksi parhaista tykeistä koskaan, mutta kilpasisaria tipan heikomman valotehon vuoksi sitä ei välttämättä voi suositella muualle, kuin dedikoituihin tiloihin. Toisaalta, hukkaan menee sekin kontrasti, jos hajavaloa ei saada kuriin.
Siitähän ei mihinkään pääse, että valkoisella kankaalla mustan tason määrittää aina hajavalo, joka pääsee kankaalle. Tuli valo sitten ulkoa, lampuista tai itse kuvasta. Sen vuoksi henk.koht. ihmettelen kovasti, miksi ihmiset hankkivat projektoreita valoisiin tiloihin ja sitten yritetään valoteholla yms. saada kuvasta hyvä. Toki hyvä valoteho ja kontrasti huijaavat silmiä luulemaan mustaa mustemmaksi kuin se oikeasti on, mutta kannattaa oikeasti miettiä tilaa, johon projektori tulee. Varsinkin 3d:n kanssa ongelma korostuu, kun valotehoa katoaa muuallekin. Mutta sehän ei kuitenkaan mene siten, että jos valoteho tippuu puoleen, että kuva näyttäisi puolet himmeämmältä. Eihän ulkonakaan ole niin kirkasta, että silmät räjähtävät, vaikka ero sisävalaistukseen lukseissa on jotain satakertainen. Mutta oli sitten 2d- tai 3d-proju niin olen ehdottomasti sitä mieltä, että pimeä huone on pakko olla hyvään katselukokemukseen. En itse laittaisi toista tonnia (tai useampia) laitteeseen, josta voisi saada kaikki irti muutaman kympin verhoilla, mutta jota ei haluta tehdä. Ja sitten valitetaan, että kun ei tykki toimi hyvin. Isoja 3d-töllöjä saa jo niin halvalla, että suosittelen valoisaan tilaan semmoista. Tai sitten jonkin erikoiskankaan. Olen itsekin niitä miettinyt joskus (pimeään tilaan toki ), mutta ne ovat hieman hinnakkaita.
Ainakin Optoma HD25e halpistykillä on valoteho riittänyt mainiosti 3d leffojen katsomiseen olohuoneessa jossa seinät ja katto valkoiset,tosin vain pimeällä katselen leffat ja ikkunat myös pimennettynä.Tykkinä siis tämä:http://www.valkokangas.net/tuote/870/optoma-hd25e-valkoinen-full-hd-3d Jos olisi mahdollisuus talooni johonkin rakentaa puhtaasti leffahuone niin sen olisin jo tehnyt,yläkerrassa olisi tilaa mutta on auttamattomasti liian matala Siis kesällä en ollenkaan tuijota leffoja,silloin mielekkäämpääkin harrastusta on itselläni.