Äänestä digitaalinen vs. putki en osaa sanoa, mutta eikös AudioVideolla kovasti kehutut MaxiMonot ole nimenomaan Ucd700 perustuvia? Ja arvio oli melkoisen postitiivinen, jäivät vakiokalustoon. Psc2.700 on kuitenkin vain yksi sisääntulo, eli kahta kaiutinta ei yhdellä ajella.. Toki voi bi-ampata tai aktivoida yhden.
Jännä etteivät ole laittanu kun yhden sisääntulon, mutta subikäyttöön tuo oliski tulossa, ois vaan kiva samalla testata tuolla pääkaiuttimia että kannattaisko laittaa tuo av vahvistin vaihtoon paremman äänenlaadun toivossa jos tuolle pystyy digitaalista tietä syöttämään suoraan koneelta materiaalia. Oon noista putkivahvistimista semmosessa käsityksessä et niissä ois jotenkin lämpimämpi ääni kuin trankuissa, eli ne hieman värittäs ääntä, ja sen takia kuullostais paremmalta. Mutta toisaalta laadultaan paras vahvistin ei kuullosta taas yhtään miltään
Soundi on säröistä (harmonisista) tehty... Pukkaa ne transistoritkin säröä ilmoille, toiset enemmän toiset vähemmän ja erilaista (IM, TIM, jne...), putkissa on (kuulemma) lämmin sointisävy, puolijohde on kylmä ja kliininen. T: Vesku
Muistaakseni putkissa särö painottuu 2. ja 4. kertalukuun. Transistoreissa 3. ja 5. kertaluvun säröön. Putki mielletään miellyttävämmäksi ja varsinkin 2. kertaluvun suhteellinen särö saa nousta korkeaksikin, ennen kuin se mielletään epämiellyttäväksi. Itseasiassa ihmisaivot kuulee kuulemma äänentoistossa matalampiakin ääniä, kuin mitä kaiuttimet toistaa. Aivot päättelee ne itse kertaluvullisten säröjen perusteella, erityisesti parillisten kertalukujen. Kaikki akustisten soittimien äänethän ovat erilaisia päätaajuuden ja säröjen yhdistelmiä. Eli kun aivot otetaan mukaan, on olemassa "särö"äänia ja säröääniä.
Eikös tähän juuri perustu sekin, että esim. puhelimen kaiuttimestakin ihminen kuulee toisen puhujan äänenkorkeudet ja äänensävyn helposti, vaikka itse puhelimen kaiuttimen taajuuskaista on erittäin kapea. Tai yksi syy tähän taitaa olla, että (ihmisen)ääni sisältää aina monta kerralla kuuluvaa taajuutta. Vaikka joku sanookin pelkästää aaaaaa ni sisältää se silti monta taajuutta tai perustaajuuden kerrannaista.
Jossain vaiheessa annan tuomion Yamahan P7000S päätevahvistimesta. Tuli tilattua moinen pienen T.ampin tilalle (S-150). Pitäisi tuo yämaha olla keskusteluiden perusteella puutumaton myös bassopäässä ja normaalikäytössä tuulettimet eivät lähde pyöriin, eli on äänetön. Melkoinen kone ainakin paperilla.
Onko normaalia behrun inuke 3000:sessa että kun ajaa subia molemmat kanavat sillastettuna niin vain vasemmanpuoleinen äänenvoimakkuussäädin vaikuttaa voimakkuuteen? Crownissa xti 1002 vaikuttaa molemmat säätimet sillastettuna.
Joo-o mietiskelin tässä tuota subwoofer-vahvistimien äänenlaatueroa. Onko muuta eroa kuin taajuusvasteessa. Äänenpaine jutut nyt erikseen, oletetaan että verrokkivahvistimet pystyvät samoihin teholukemiin suurinpiirtein ja säröt jne samat. Eikö noita olisi helppo verrata taajuusvastemittauksin? Varsinkin leffakäytössä voisin itsekin hyväksyä taajuusvasteen vertailut äänenlaadun kriteerinä.
Melkein mikä tahansa koskaan valmistettu vahvistin näyttää taajuusvasteeltaan suoralta, jos mittaus tehdään ilman todellista kuormaa, kuten teknisissä tiedoissa ilmoitettu lukema monesti on. Suurienergisillä bassotaajuuksilla (etenkin leffojen lfe-sisällössä) vaaditaan erityisesti vahvistimen virtalähteestä tarpeeksi virranantokykyä sekä kuormankestoa. Tehoa vaaditaan paljon ja monesti vieläpä kohtalaisen pitkäkestoisia purskeita kerrallaan. Lisämausteena subbarielementin impedanssi ei ole vakio, vaan muuttuu taajuuden funktiona ja saattaa käydä tietyllä taajuudella lähellä oikosulkua (olipa nimellinen ohmiluku mikä hyvänsä). Tuollaisessa tilanteessa hentoisempi vahvari on pahoissa ongelmissa. Subeille pitäisi olla sellainen pääte, joka jaksaa antaa virtaa jännitteen notkahtamatta lähes oikosulkua vastaaviin kuormiin ja lähes tasavirtaa vastaavilla taajuuksilla. Harmi että Krellit ovat niin kalliita..
Jospa tekisi noita taajuusvastemittailuja siis todellisella kuormalla eli valmiilla subilla. Esim joku 18" suljettu.
http://audiovideo.fi/testi/behringer-inuke-1000-3000-6000-ja-6000dsp-paatevahvistimet-testissa Samuhan nämä testasi,ihmetyttää vaan että miksei testannut molemmat kanavat sillastettuna,sehän se oikea testi olisi kun kuitenkin subien ajamiseen näitä käytetään.Todelliset teholukemat olisi silloin olleet toiset ja ENNENKAIKKEA vertailukelpoiset plateamp vahvareihin kuten hypex.Stereokäytössä noita kuitenkaan ei kotona käytetä,pa-jutut sitten eri juttu. Jollain ulkolaisella palstalla löytyy sellainen testi,en nyt jaksa kaivella. Mitä sanoo Samu????
Voisi kuvitella että toimivat identtisesti myös sillastettuna. Eikös se nyt noistakin mittauksista näy että vievät plate-amppeja kuin litran mittaa. Jos ei, niin perustelut ja kuka erottaa sokkotestissä. ps. minä käytän stereona kahdella subilla.
Niin käsittääkseni inuke nu6000 sisältää kaksi inuke3000 vahvistinta sillastettuna,6000 ei voi enään sillastaa. Täten inuke3000 antaa saman tehon yhteen kanavaan sillastettuna kun inuke6000 kahteen erilliseen kanavaan.Siis sillassa Neljään ohmiin saadaan 1 550 wattia. Korjatkaa jos olen väärässä. Itse modasin inuke3000 tuulettimen hiljaiseksi,ei puhise yhtään. Plateamppeihin ei ole enään paluuta,sen verran vakuuttava on tämä inuke.....Tosin toinen subivahvarini Crown xti 1002 on myös täysin äänetön ja myös tehokas,sillassa sitäkin ajelen.
Jos tuon inuke 3000 dsp teho on 250w per kanava neljään ohmiin niin kannattaako tollasta edes kokeeksi tarjota kahdelle dayton audion 18" ultimaxille? Elementit reilu 100l suljetuissa koteloissa
Löytyykö semmonen vahvistin jostain valmiina? Kyllähän tuo voi ns. Tehokkaampana toimia tuon subin kanssa. Ja riippuu myös siitä että kuinka kovia äänenpaineita tarvitsee
Tarkotin valmiilla että itellä taikka jollai tutulla nurkissa pyörimäs ettei tartte ostaa laitetta, koska muuten ehdottasin suoraan tuota pykälää järeämpää mallia
3000dsp löytyy siis jo kun sopivasti löytyi vähän käytettynä. Jos uutta nyt ostaisin niin toki toi 6000 malli tulisi valittua.