Teksasista kotoisin olevan aidon cowboyn Ron Woodroofin (Matthew McConaughey) elämä kääntyi ylösalaisin kun hän sai tietää vuonna 1985 olevan HIV-positiivinen ja hänelle annettiin 30 päivää elinaikaa. Nuo ajat olivat AIDS-epidemian alkuaikoja ja koko USA oli jakaantunut sen perusteella miten taistella virusta vastaan. Järkyttyneenä ja monen ystävänsä hylkäämänä sekä ilman tehokasta lääkitystä Ron päättää ottaa asiat omiin käsiinsä ja ryhtyy etsimään vaihtoehtoisia hoitokeinoja ympäri maailmaa - oli ne sitten laillisia tai laittomia. Yritteliäs Woodroft löyttäytyy yhteen kaikenlaisten puolirikollisten kanssa ja perustaa huikeaksi menestyksesi osittautuneen "ostajien klubin". Heidän taistelunsa kunniasta ja yleisestä hyväksynnästä tulee ainutlaatuinen amerikkalainen tarina peräänantomattomasta sitkeydestä. Katso elokuvan trailer Katso kuvagalleria: selattava | klikattava Ensi-ilta Suomessa 31.1.2014 (USA:ssa 01.11.2013)
Erinomainen elokuva. Ei turhia latteuksia, vaan asiat esitettiin aikuiseen makuun suorapuheisesti ja ilman turhia siirappisuuksia. Moralisointiin ei myöskään sorruttu, kuten ei siihenkään että hahmo esitettäisiin jonain hyvänä messiaana. Tuntui siltä, että tekijät ymmärsivät täysin ajan kauheuden ja tiesivät, ettei sitä tarvitse korostaa entisestään. McConaughey oli hieno pääosassa, mutta Leto varasti shown aivan uskomattomalla roolisuorituksella. On ihme, ellei tästä irtoa sivuosa oscaria. 5/5
Leton rooli oli kyllä aivan mahtava, pelkästään sen takia tämä kannatti jo nähdä. En olisi tällaista mieheltä osannut odottaa. Huh huh, että oli neiti Myös päätähti oli aivan liekeissä. Muutenkin taitavasti tehty elokuva, jos nyt ei ainoastaan originelleillä ideoilla mentykään. 4/5 kevyesti.
Kaksi A+-luokan näyttelijäsuoritusta A-luokan tarinassa B-luokan tuotantoarvoilla. Dallas Buyers Club on erinomainen elokuva, mutta ilman McConaugheyn ja Leton roolisuorituksia se tuskin saisi erityisempää huomiota osakseen. McConaughey oli etenkin elokuvan alussa pelottavan sairaan näköinen, eikä miestä ollut läpi elokuvan helppo tunnistaa siksi rantaleijonaksi, minä hänet on oppinut tuntemaan. Oli kenties jopa vähän ironista, että tässä elokuvassa mies ei tainnut paljastaa ylävartaloaan kertaakaan, vaikka sillä olisi voinut korostaa AIDS:n komplikaatioiden tekemää tuhoa. Leton roolisuoritus ei ollut yhtä puistattava, vaan se nojasi näyttelemisen laadukkuuteen: Rayon välitti katsojalle vuoroin lämpöä ja vuoroin surua. Myös Leton roolisuorituksesta löytyi ironiaa, sillä kohtauksessa, jossa Leton valinta sivuosa-Oscarin ansaitsevaksi näyttelijäksi tuntui selkeimmältä, hän oli pukeutunut miehen pukuun. Elokuva ansaitsee lisäpisteet myös informatiivisuudestaan. 4.5/5 :naminami::naminami::naminami::naminami::thumbsup:
En voisi olla enenmmän samaa mieltä. Erittäin hienot roolisuoritukset, mutta jotenkin jäi enemmän dokumentin maku suuhun kuin elokuvan 2,5/5
Lyhyesti sanottuna — jos tällainen ilmaus nyt sallitaan — Dallas Buyers Club on sairaan hyvä elokuva. Suurin ansio lankeaa Matthew McConaugheyn ja Jared Leton roolisuorituksille. McConaughey tekee jälleen omalaatuisen texasilaistyypin (vrt. Bernie). Hän on rodeoratsastajana ja lännenmiehenä vähintään yhtä uskottava kuin Sam Elliott. Roolihahmon ”valepuvut” yllättivät yhä uudestaan. Jared Leton painonhallinta oli mennyt toiseen äärimmäisyyteen kuin Chapter 27:ssa — vaikuttavaa näyttelijäntyötä tässäkin roolissa. Elokuva on pohjimmiltaan selviytymistarina — poikkeuksellinen yksilö taistelee kohtaloaan ja ylivoimaista vastustajaa (järjestelmää) vastaan. Spoiler Ron Woodroofille luvattiin kuukausi elinaikaa, kun hänellä todettiin AIDS, mutta hän pani hanttiin ja alkeellisen ja kokeellisen estolääkityksen avulla eli seitsemän vuotta. Tällaisia tarinoita amerikkalaiset rakastavat. Nyt vastapuoleksi nousevat lääketeollisuus ja viranomaiset. Elokuvassa vihjataan, että lääketeollisuus lahjoisi FDA:ta, ja on vaikea päättää, missä lopulta menee järkevän kriittisyyden ja vainoharhaisuuden raja. Elokuvassa näytetään havainnollisesti AIDS-epidemian alkuaikoja ja ihmisten epätoivoa (kuten TV-sarjassa Angels in America). Heteromiehelle sairaus oli kaksinkertainen koettelemus, koska häneen oli tarttunut homoseksuaalien tauti. Dallas Buyers Club on ehkä hiukan tyypillinenkin tosipohjainen sankaritarina. Jennifer Garnerin hahmon hillitty myötätunto tasapainotti kokonaisuutta. Sivuroolien ohjauksessa ilmeni hiukan kömpelyyttä, mutta kokonaisuus oli vakuuttava ja mukaansatempaava. 4½/5
Hyvin toteutettu tositarina ilman näille tyypillistä sokerikuorrutusta. Pieniä viitteitä toki annettiin, että päähenkilö välitti muistakin ihmisistä, mutta omaa etuahan tuossa oltiin varsinkin alkuvaiheessa tiukasti tavoittelemassa. McConaughey ja Leto ansaitsivat kumpikin kyllä Oscarinsa, hahmot tuntuivat juurikin aidoilta hahmoilta, eivät esittäjiltään.
Ei elokuva ihan napakymppi ollut, sillä kerronassa oli liikaa suvantokohtia, joissa ei vaan pasty eteenpäin tai jäätiin junnaamaan paikalleen. Hyvä tarina, loistava roolisuoritus McConaughkjdflkjsltä ja erinomainen Letolta. Hieno ja tärkeä aihe, historiasta. 3½/5.