-Sound Of Thunder Ihan näppärä Scifi mielestäni, perusasetelma ajatuksena kiintoisa. Tosin taitaa olla Bradbyryn(vai Dickin)novellin pohjalta idea. Kaikki Scifi tosin mielestäni hyvää, pyrin mahdollisuuksien mukaan vain Scifiä katsomaan.
Hei, kuka puhuu -trilogia. Vaikka ensimmäinen elokuva olikin jonkinlainen menestys, niin jatko-osat eivät tainneet saada osakseen muuta kuin rankinta kritiikkiä. Allerkirjoittanut on kuitenkin aina pitänyt näistä elokuvista ja viimeksi katsomani kolmas elokuvakin (jonka Tomatometer on pyöreä nolla) toimii edelleen, vaikka tuntuukin hömpältä. Jokaisessa elokuvassa on kuitenkin saatu nauttia Travolta charmista ja tanssimisesta, eikä Kirstey Alleynkaan komediennetaidot ole huonot (vaikka se sama silmät kieroon -ilme tuntuukin olevan pahemmanlaatuinen maneeri). Kun vielä mukana on Bruce Williksen ääni ja myöhemmin Danny DeViton ääni, niin näillä mausteilla tällainen kevythenkinen elokuva on mukavaa ajanvietettä.
Niinkin mainstreamahtavat nimikkeet kuin Sucker Punch, Sin City ja Man of Steel. Omat arvosanani näille ovat suunnilleen 5, 4½ ja 4/5, samassa järjestyksessä lueteltuna (tämänhetkinen fiilis, saattaa olla ristiriidassa aiemmin leffakohtaisiin ketjuihin antamieni arvosanojen kanssa). Suureksi yllätyksekseni oikeastaan yksikään irlissä tuntemani henkilö ei ole tykännyt yhdestäkään noista. Ennemminkin haukkuja on tullut. Kahden ensimmäisen kohdalla 'poikkeava visuaalinen ilme' ilmeisesti hiertää liikaa, mutta tuon kolmannen kelpaamattomuudelle en oikein keksi mitään järkevää selitystä. Samat henkilöt ovat kuitenkin pitäneet esimerkiksi Rodriguezin Machetesta sekä Planet Terrorista ja omasta mielestäni nuokin ovat erittäin kelvollisia neljän tähden leffoja. Snyderin leffoistakin 300 sekä Watchmen ovat olleet edelleen samassa tuttavapiirissä erittäin suosittuja ja hyväksi arvioituja, omissakin kirjoissani täyttä viiden tähden materiaalia. Miksi siis ne kolme ensimmäistä erinomaista elokuvaa eivät kelpaa kenellekään, kun samalle katselijapohjalle samoilta ohjaajilta tulleet ja jossain määrin saman tyyliset teokset ovat aiemmin olleet mieluisia?
Sucker Punch ja Man of Steel ovat vielä toistaiseksi näkemättä, kuitenkin "katso-listalla". Sin City taasen kuuluu kyllä ehdottomasti omiin suosikkeihini ja niin myös monien kavereitteni, joten et sinä yksin sentään joudu tästä tykkäämään :thumbsup:
Vanishing on 7th Street (2010) http://www.imdb.com/title/tt1452628/ Kuumottavaa ja jännittävää kauhua Brad Andersonilta, kummallisen kehnoja arvioita saanut vaikka minun mielestäni oikein hyvä omassa lajissaan ja viime vuosien pelottavimpia elokuvia muutenkin. Suurin kritiikki on tainnut kohdistua lähinnä siihen seikkaan, ettei elokuva liiemmin selittele tai tarjoa tyhjentävää selontekoa mistään. Hyvä näin. Pimeän pelko tuntuu luissa ja ytimissä ja varjoisissa nurkissa asustava selittämätön pahuus ei kaipaakaan mitään rationaalista ratkaisua tai puhkiselittämistä. Hmm, mielestäni Sin City on näistä ihan laajemmaltikin pidetty ja arvostettu sarjakuvasovitus... esim. Rotten Tomatoes 78% ja imdb 8,2. Tietenkään en kaveripiiristäsi tiedä
tällaisia nyt tuli mieleen aluksi vaikka näitä kyllä riittäisi... Punch-drunk love Happiness Gummo Heart of darkness Valhalla rising Enter the void Land of the lost :thumbsup: :king:
En ainakaan itse tunne ketään tai edes ole kuullut kenestäkään, joka ei Sin Citystä pitäisi. Sikäli vähän outo nimi tähän ketjuun...
Snyderista vaan EI SAA tykätä. Ja (henkisesti) teinithän samaistaa 300-leffan sen lukuisiin parodiaversioihin. Lisäksi muita todennäköisiä syitä ovat: -kreikkalaiset JA PERSIALAISET puhu enkkuu -Kreikas ei ollu oikeesti hirviöit eikä jättiläisii -yhteisö tuli sivistymättömästi ennen yksilöä -lapsien kasvatus ei ollu tarpeeks vapaata -vammaset hylättiin, tapettiin tai muuten nolattiin -sotiminen oli kauheen rasistista -ainoa metroseksuaali tapettiin epätasa-arvoisesti -ompunsyöntikohtaus MOS:n pitämättömyyden analysoin jo kanssa puhki ao. ketjussa. Burt Reynoldsin 80-luvun leffat. Mikä hitto teitä vaivaa kun ette pidä?!
Tykkään amerikkalaisista indie- tai pienemmän budjetin leffoista, etenkin ns. "awkward" tai "offbeat" komedioista/dramedioista. Lisäksi tykkään lähes kritiikittä Kevin Smithin sekä Coenien tekemistä jutuista (avovaimo ei voi sietää näitä) ja ainakin osasta Spike Jonzen ja Terry Zwigoffin jutuista. Pidän myös lähes kritiikittä kaikesta, mitä Steve Martin on tehnyt/tekee. Myös Chevy Chase natsaa. Lisäksi Philip Seymour Hoffman, Jeff Daniels ja Paul Giamatti ovat yleensä mieleiseni leffan merkkejä. (Ketään näitäkään tai näiden leffoja ei avovaimo oikein tahdo sietää). Parhaimmistoon lukeutuvat mielestäni esim. Barton Fink, Sideways, Adaptation, Lars and the Real Girl, Paper Man, the Squid and the Whale ja American Splendor. Myös kaikki kirjallisuutta, kirjoittamista, kirjailijoita ja (laajassa mielessä) taide- ja kulttuurimaailmaa tavalla tai toisella käsittelevät leffat natsaavat, mutta harva tuttu moisista välittää. Tajusinpa, että noista ed. mainitsemistanihan melkein kaikki lukeutuvat kirjallisuus- tai kirjoittamista käsittelevien elokuvien "genreen". Voisi lisätä vielä vallan mainion Stranger than Fiction.
Snyder on suosikkiohjaajiani, pidän 300:sta ja Watchmenistä (Ultimate Cut) kohtuuttoman paljon, vaikka olen valmis myöntämään jälkimmäisen pienet ongelmat (lähinnä se loppu...). Edelleen Sucker Punch on käsittämättömän hieno audiovisuaalinen tykitys ja kaikkea muuta, kuin ontto kuori, kuten näkee joskus väitettävän. Se yksi zombie-leffa on kattomatta hyllyssä, kun ei muista. Kuitenkaan pelkästään siksi, että pidän em. ja ohjaajasta sinänsä ei tarkoita, että automaattisesti pitäisi Man Of Steelistä, joka on mielestäni keskinkertainen tekele. Ja omatkin kommentit siitä MOS-ketjussa.
Uteliaisuudesta: miksi? Onko visuaalisesti niin hieno, että se riiittää, vai pidätkö elokuvasta ylipäätään?
Ensi katsomalla ihastuin rohkeaan kuvakerrontaan ja toimintakohtausten energisyyteen; viimeisen kisan maaliintulo aiheutti sellaisen tunnekuohun, että äijä oli haljeta. Toka kerralla huomasin, että onhan siellä joukossa ihan koskettava tarinakin. BTW, samaa mieltä Sucker Punchista kuin sinä ylempänä.
Mielestäni elokuva oli lähinnä peliä, jota itse katsoo vierestä. Eli ei mielekästä katseltavaa. Oma tyhmä juttuni on Toxic Avenger ja siihen suoraa jatkumoa oleva Hobo With Shotgun. Ilmeisesti näiden yhdistäminen ei onnistu, varsinkaan jos Toxicia ei ole nähnyt. Täysin saman tyyppistä toimintaa, liioitelulla väkivallalla tapahtuvaa muka hassunhauskaa väkivaltaviihdettä. Tämähän on lähinnä tätä 80-luvun oikeasti halpapaskaa. Siis Hobo. Kukaan ei tunnu ymmärtävän, vaan hienompaa on hehkutella Machetea, kun on niin roskaviihdetietoista. Machetehan on aivan liian mieto ja hyvin tehty tarkoitukseensa..
Stallonen Judge Dredd. Tästä olen saanut kuulla kuittailua usein. Tykkään vaikka kypärä ei pysy päässä ja sidekick on varsinainen moottoriturpa.