Aikalailla hatusta heitettynä. Sähkärit ottaa varmaan sen 40-50€/tunti, varsinainen keskuksen vaihtaminen ei montaa tuntia kestä, sovitaan vaikka 4 tuntia (Jos keskuksen vaihto menee ihan heittämällä, vanhan purkaminen ja uuden laittaminen samoihin johtoihin), keskus hilppeineen (johdonsuojakatkaisimet, vikavirtasuojat) 400-500€. Irtona johdonsuojakatkaisijat (ns. automaattisulakkeet) varmaan vitosen kappale ja vvsk 50€/kpl Muissa sähköhommissa säästöä saa sillä, että vetää johdot itse ja pyytää tutun sähkärin vain kytkemään ne valtakunnanverkkoon.
Minkä takia keskusta vaihtaessa pitäisi vanhat kaapeloinnit uusia, jos nämä siis vain riittävät uuden keskuksen sisään liittimilleen? Ja keskuksen vaihtoon arvioisin päivän verran töitä...kun uudenkin keskuksen kytkemiseen saa sen verran tuhrattua aikaa...vaikka ei ole mitään purettavaa edes.
^Jep jep Kävi vain mielessä se, että eihän kysyjällä ollut ajatuksena se, että kaapelit pitäisi jonkin määräyksen perusteella vaihtaa...näinhän siis asia ei ole.
Meillä tehtiin saunaosasto-(ym)-rempan yhteydessä niin, että vanhasta keskuksesta vedettiin 5x6mm2 karvat KHH:een, johon tuli uusi alakeskus. Vanhan keskuksen 3 varallaolevaa sulakepohjaa (posliini-) vaihdettiin 20A-mallisiksi ja niistä vedettiin siis vaiheet uuteen alakeskukseen. Alakeskuksessa oli valmiina vikavirtasuojat ym. tilpehöörit. Sähkäri sanoi, että keskuksen vaihtaminen posliini=>automaatti olisi turhan tyyristä ja hankalaa. Alakeskus hoitaa semmoset asiat kuten vedenlämmitin, pesutorni, pesutilojen lattialämmitys ja valaistus. Kiuas on puulämmitteinen, mutta tarvittaessa (though not very likely) alakeskuksesta saa saunaan vedettyä karvat sähkökiuasta varten. Vanhaan keskukseen ollaan kyllä jälkeenpäin laitettu DIN-kiskolle yhtä jos toistakin moduulilaitetta: Vikavirtasuoja (ulkopistorasioille), autonlämmityksen ajastin, ym. Keskuksen etulevyyn piti vain tehdä neliskanttiset reiät moduuleja varten. Edellyttää toki että keskuksesta löytyy sen verran tilaa, että moduulit mahtuvat.
Tämä kuulostaa melko fiksulta idealta. Täytyy ottaa sähkärin kanssa puheeksi kun seuraavaksi tulee, nyt antoi hinta-arvion keskuksen vaihdolle n. 1300€ sisältäen keskuksen. Tässä kun on nyt näitä sähkö- ja putkijuttuja pähkäillyt ja seurannut toteutuksia (muissakin kun omassa remontissa), niin tuntuu aika oudolta, että 80-luvun puolivälissä ollaan tehty niin typeriä ratkasuja ja miten paljon kaikki tekniikka on kehittynyt ja vaihtoehtoja tuosta ajasta on tullut, esim. keskitetty sähkölämmityksen säätö, kauko-ohjattu valaistus ym. No sitä se varmaan on sitten taas kolmenkymmenen vuoden päästä kun miettii mitä tänä päivänä on tehty.
Nyt olisi pattereiden valinta edessä. Onko kenelläkään kokemuksia noista finnparttian tarjoamista Roundline Reco lämmittimistä? Hinnan lisäksi houkuttelee tuo mahdollisuus keskitettyyn ohjaukseen. Hintakaan ei tuossa keskitetyssä ohjauksessa ole kovin paha. Tietysti jos tulee jotain vastaavia mieleen, niin saa ehdotella.
Mielenkiinto heräsi myös tähän. Plussaa olisi tuo langatonohjaus, ulkonäössä olisi kyllä toivomisen varaa. Osa lämpöparistoista pitäisi uusia tai mielellään kaikki, kaikissa mekaanien termostaatti ja vanhenmpien versioihin termarit eivät toimi käytännössä lainkaan. Toisaalta lämmittimet eivät ole edes käytössä, muuta kuin makuuhuoneessa yksi. Ei noiden viallisten/rikkinäisten termareiden takia viitsi pitää niitä hohkaamassa. ROUNDLINE Reco lämmittimet ja ohjausyksiköt Roundline RECO lämpötasot elektronisella termostaatilla. IP 21. Recon ainutlaatuinen mahdollisuus on siihen helposti langattomasti liitettävät helppokäyttöiset energiaasäästävät keskusohjausyksikkö ja huonesäätimet. RECO lämmittimissä on mukana elektroninen termostaatti, kytkin ja merkkivalo. RECO xxxTLJ-versioissa on lisäksi maadoitetulla pistokkeella varustettu 1,8 m liitosjohto. Reco lämmittimet voidaan kytkeä yksinään tai kauko-ohjaus lisäosien kanssa. Takuu 2 vuotta. RECO langattomat keskusohjausyksikkö, huonesäädin ja vastaanotin. RECO lämmittimiä voidaan ohjata ilman mitään lisäosia lämmittimen omalla termostaatilla. Keskitetyssä järjestelmässä V1 vastaanottimien lisäksi käytetään pelkästään M2 keskusohjausyksikköä tai pelkkiä S1 huonesäätimiä tai niitä molempia yhdessä. Mikäli niitä käytetään yhdessä niin aina kun keskusohjausyksikkö on on-tilassa patterit tottelevat sitä, kun keskusohjausyksikkö siirretään stand by tilaan patterit tottelevat huonesäätimiä. M2 keskusohjausyksiköllä voidaan ohjata (max 30 m) langattomia V1 vastaanottimia suoraan tai yhdessä langattomien huonesäätimien S1 kanssa. Valinta normaalilämpötilan 5---35 °C, säästölämpötilan 5---35 °C tai kiinteän 5°C stand by tilan välillä voidaan joko tehdä R2:n näppäimistöllä tai sen potentiaalivapaiden koskettimien kautta esim. kytkinkellolla tai GSM-modeemilla. GSM-modeemilla voidaan esim. nostaa kesämökin lämpötila. S1 huonesäätimessä on useita energiansäästötoimintoja. Yhdellä napinpainalluksella voidaan esim. yön tai työpäivän ajaksi laskea 6 tunnin ajaksi kyseisen huoneen lämpötila valittuun säästölämpötilaan. 6 tunnin kuluttua lämpötila palaa automaattisesti normaalilämpötilaan. Pitemmäksi aikaa ( loman ajaksi tai käytöstä pois olevassa huoneeessa ) lasketaan lämpötilaa aivan yhtä helposti. Napinpainalluksella saadaan säästölämpötilan huoneeseen, toista nappia painamalla saadaan normaalilämpötila. Tuuletusnapilla estetään turha lämmittäminen tuuletuksen aikana. Vastaanotin V1 asennetaan lämmittimeen painamalla ja kiristämällä sen lukitusruuvi. Samalla lämmittimen oman termostaatin säätönuppi jää vastaanottimen alle piiloon. Keskusohjausyksikköön ja/tai huonesäätimeen yhdellä napinpainalluksella rekisteröitävät vastaanottimet kytkevät lämmittimet päälle/pois porrastetusti jotta vältyttäisiin kuormituspiikeiltä. Keskusohjausyksikkö ja huonesäätimet näyttävät myös vallitsevan huonelämmön 0,5°C tarkkuudella. Lämmitin voidaan milloin tahansa irroittaa keskitetystä ohjauksesta irroittamalla RECOV1 vastaanotin lämmittimestä, jolloin sen oma termostaatti tulee näkyviin ja alkaa taas toimimaan itsenäisesti. Säätöväli +5 - +35°C. Takuu 2 vuotta. Hyödynnettäessä kaikkia RECO osia voidaan eri huoneisiin säätää helposti eri lämpötilat. Kun kiinteistö tyhjenee voidaan yhdellä napinpainalluksella pudottaa kaikissa tiloissa keskitetysti lämpötila samaan säästölämpötilaan . Tiloihin palatessa saadaan taas vain yhdellä napinpainalluksella nostettua huoneisiin niiden normaalilämpötilat. Keskusyksikköä voidaan ohjata paikallisesti esim. kytkimellä tai kellolla tai vaikka etänä gsm modeemin kautta. Sivu 199 http://www.finnparttia.fi/kuvat/fp_hinnasto.pdf
Kuitulevyn (huokoinen Kovalevy) leikkaaminen helposti? Yläpohjasta pitäisi kuitulevyt poistaa ja siihen joku sopiva työkalu olisi poikaa, minkä niminen on katkoteräveitsi/mattopuukko jonka terä on koukun mallinen, sillä varmaan saisi aika kivuttomasti kuitulevyn leikattua. Mielestäni olen sellaisen joskus nähnyt. edit: eli siis ihan mattopuukko ja siihen koukkuterä :hitme: http://tuotteet.etra.fi/main.html?n...4824613&path=0&catalogUid=2224442&style=view0 Parempia ehdotuksia leikkaamiseen? Tilaa ei hirveästi ole joka puolella yläpohjaa, joten tuo varmaan on se paras (lue. nopein), mattoveitsi puree siihen aika helposti.
Kokemuksia liukuovista? Olisi tarkoitus hankkia peililliset liukuovet makuuhuoneen kaapistolle. Kaapiston mitat(ovat koko seinän kokoiset) on L286cm x K245cm. Valkoisilla kehyksillä mielellään. Ongelmana on, että kaapistoseinän viereisellä seinällä on ovi aivan kulmassa. Kaappiseinän kulmasta on matkaa vain 35mm oven saranan reunaan. Mahtuuko tähän tilaan mitään liukuovia?
Mulla itselläni on myös juuri ajankohtainen liukuovien hankinta. Tai oikeastaan kokonaisen liukuovikaapiston. On tullut aika paljon käytyä katselemassa ja tilattuakin (tulee ensi viikolla). Hyvin monista putiikeista saa tyylin puolesta varsin laajan valikoiman liukuovia ja haluamasi tyyli on aika tyypillinen, joten ei se paljoa rajoita vaihtoehtoja. Tuo asennussyvyys sen sijaan on ongelma. En usko, että tuohon saa kahta kiskoa, tai jos saa, niin ei välttämättä laatu vakuuta. Yksi vaihtoehto olisi laittaa myös uusi kaapisto. Tällöin kiskojen tilan voi nipistää sisätilavuudesta. Hinta tietysti nousee. Laadusta: Peiliovet ovat aika raskaita, mikä on hankala juttu, jos mekanismi ei ole laadukas. Esim. Ikeassa on halpoja liukuovikaapistoja, mutta peilillä tai lasilla varustetut ovet liikkuvat varsin raskaasti. Tank indoor on ollut paras johon olen törmännyt, mutta hinta on sitten sen mukainen. Kirena, Inaria ja Kabinetti ovat keskenään suht samassa hintaluokassa ja hieman halvempia, eivätkä ihan yhtä hyviä, mutta mielestäni Kabinetti on noista teknisesti vakuuttavin (itse tilasin Kabinetin kaapiston). Erinäisiä halpisrimpulavalmistajia en ole sihdannut Ikeaa lukuunottamatta.
Vanhoista lastulevykaapeista jää seiniin L147cm x K250cm ja L163cm x K250cm kokoiset aukot ja näihin pitäisi katsoa liukuovet ja sisukalut. Kabinetti merkin huomasin paikallisia liikkeitä tutkiessa (harmittavasti lomalla heinäkuun) ja nettiä selatessa. Kabinetti vaikutti laadukkaalta ja mallistosta löytyy jos jonkinmoista ovea ja kuosia sekä hyllykköratkaisuja. Minua kiinnostaisi myös millaista kokonaisuutta vemkki on hankkimassa ja missä hinnoissa liikutaan. Kannattaako esim. hankkia vain ovet ja askarella sisukalut itse vai hommata samalla koko paketti hyllyineen ja kelkkoineen. EDIT: Kabinetin ovet ja tilankäytön maksimointi esim. Sovellan sisukaluilla... pitääpä tutkiskella lisää. Asiasta toiseen. Paklasin ja pohjamaalasin pariin kertaan valkoisella vanhat kipsilevyseinät tapettien repimisen jälkeen. Kannattaako myös vanhat ok maalissa olevat vaaleanharmaat betoniseinät pohjamaalata samalla pohjamaalilla (edes kerran) ennen pintamaalia, vai riittääkö nälle betoneille pelkkä uusi pintamaali? katso liitettä sävyero.jpg
No mulle tulee kolmen oven liukuovikaapisto 3 metriä pitkälle ja 2,50 metriä korkealle seinälle. Noin 2900 euroa ilman asennusta. Ovien osuus noin 1200 euroa. Aika monessa lafkassa tuntui pyörivän hinta tuossa kolmen tonnin nurkilla.
Meillä on erillinen talli/autokatos/varasto kompleksi.. Tarkoitus olisi tehdä tuosta katos-osasta lämmin harrastetila.. Routaeristyshän siellä on pohjalla, ja koska koko laitos on kylmätila, eristyshän on erilainen. Mutta onko sillä mitään merkitystä, kun eikö se kuitenkin ole eristykseltään parempi nyt, kun ei ole sitä lämmintä tilaa lämmittämässä pohjaa? Lähtökohtaisesti, riittääkö että valaa lattian (katoksessa on seinät jokapuolella paitsi oviaukossa) ja eristää seinät ja katon? Jotain lupiahan tuohon pitää varmaan olla, koska ei sitten enää ole autokatos - tosin ei asumatilakaan?
Korkeutta yli 160cm, lämmin ja suora yhteys asuintiloista = lisää asuintilaa, lähtökohtaisesti. Eli eteen tulee ainakin tontin rakennusoikeuden riittävyys. Lisäksi asuintiloilla on vaatimukset poistumisteistä, ikkuna-alasta jne. Tosin viimeinen ei ole kiveenhakattu, jos kyseessä on harrastetila. Ota ensimmäisenä yhteys oman kunnan rakennusvalvontaan ja kysy, millä ehdoin tuo on toteutettavissa. Rakennusoikeudenkin voi ylittää, mutta se vaatii poikkeusluvan, minkä kyllä yleensä saa, mutta teettää lisävoltteja. Jos asut asoy:ssa, niin sitten asuinneliöiden lisääntyminen on isompi ongelma: lisää neliöitä, lisää arvoa, muutokset osakirjoihin, kiinteistöveron nousu...
Suora yhteys, ulkokautta kyllä.. eikä tartte vaihtaa bussia matkalla..=) Kuitenkin erillinen rakennus.. Ikkunoista ja noista muista "vaatimuksista" olen tietoinen, lähinnä mietityttää tuon projektin helppous - ja hinta.. Vai pitääkö vaihtaa harrastusta..=)
Moro. Olemme avopuoliskon kanssa miettimässä 80-luvun alkupuolella rakennetun rivitalonasunnon ostamista. Asunto pitäisi remontoida alusta loppuun kokonaan, joten työsarkaa ja rahanmenoa tulee riittämään. Tässä budjettia laskiessa tuli mieleen kysymys mihin en oikein googlella vastausta löytänyt ja ajattelin täällä kysyä mielipiteitä tai kokemuksia, jos jollakin olisi. Eli tuolla on kylpyhuoneessa, vessoissa ja kodinhoitohuoneessa sähkökäyttöinen lattialämmitys joka käsittääkseni toimii ihan oikein. Mutta jos noista tiloista kuitenkin vaihdetaan kaakelit lattioilta, niin onko mahdollista säilyttää tuo vanha lattialämmitys? Tai onko se järkevää säilyttää? Millainen kestoikä noilla lattialämmityskaapeleilla on? Pystyykö sähkömies jollain konstilla mittaamaan niitä / niiden kuntoa? Termostaatit voidaan varmaankin vaihtaa hiukan nykyaikaisempiin? Erittäin suurella kiitollisuudella kuulisin mielipiteitänne / kokemuksia asiaan liittyen.
Itse vaihtaisin kaapelit, takuuta monet antavat 10v ja se on lopulta aika vähän. Tuon uusiminen on myös aika helppo homma, koska piikkauksen jälkeen lattia on epätasainen > päälle lämmitysmatto > tasoitus eli työvaiheita ei juuri tule lisää. Samalla saatte uudet anturi maahan ja niiden avulla voi optimoida sähkönkulutusta aika hyvin