Kaiutinkaapelit

Ei sinun tarvitse juuri sähköoppia "opiskella" jos ei kiinnosta, mutta eikö yhtään kiinnosta fysiikan ilmiöt, se miten maailma toimii? Sähkön ymmärtäminen lähtee yksinkertaisesta ohmin laista virta = jännite / vastus. Kyse ei ole siitä että oppisi laskemaan Eiffelin tornin ympärille muodostuvia sähkökenttiä salaman osuessa siihen, vaan että osaa suhtautua objektiivisiin ja subjeksiivisiin ilmiöihin järkevällä tavalla esim. kaiutinkaapeleiden kohdalla.

Valitset äänentoistolaitteesi sen perusteella mikä kuulostaa parhaalta mutta miten olet määritellyt "parhaalta"? Kuinka hyvä paras voi olla? Äärettömän hyvä? 10 kertaa parempi kuin vuonna 1980? Onko tuo "parhaalta" jokin vakio vai muuttuuko se ajan funktiona? Onko jonkun muun käsitys parhaasta sama kuin sinulla ja jos ei niin miksi ei?

Neutraalissa äänentoistossa ei ole mitään "parhaalta" problematiikkaa puhumattakaan subjektiivisuuden koukeroista. Se on yksinkertaisesti oikein ja sen käsite ei muutu mihinkään. Neutraali äänentoisto on selkeä tekninen päämäärä, jonka lähelle pääseminen tulee teknisen kehityksen kautta vuosi vuodelta helpommaksi ja halvemmaksi. Subjektiivisuuden kaapelirahoineen voi silloin suunnata itse musiikkiin eli pääasiaan.

 

Joskus vuosia sitten tuli roplattua johtojen kanssa enemmänkin, kun sattuneista syistä yhdet isot lattiakaapit olivat jatkuvasti liikenteessä. Jotain ihan kaameaa paukkulankaa (siimanohutta), peruskaapelia ja jotain olevinaan "huomattavasti parempaa" supraplyn kaapelia tuli käytettyä. Ja kerran jotain eksoottista käärmeennahkapäällysteistä, merkistä ei mitään hajua, hintaa niin paljon, että pää pyöri. Ei minkäänlaisia havaintoja eroista.

En tiedä, mikä on "laadukas laitteisto" ts. mitä mittapuuta tässä sovelletaan. Onko muun laitteiston atomit pitänyt järjestää oikeaan järjestykseen röntgensäde-käsittelyllä, ennenkuin kaapeli pääsee oikeuksiinsa? Vai mitä tarkoitat?

 

Minua kiinnostaa paljonkin se miten maailmankaikkeus toimii, aina hiukkastasolta galakseihin asti, mutta sähkön salat eivät minulle ole koskaan auenneet. Se on aina ollut minulle eri termien sekava viidakko.

Sen laitteen valitsen mikä antaa parhaat fiilikset kuunnellessa. En minä sitä parhautta millään lailla lähde kvantifioimaan koska en siihen mitään tarvetta koe. Aivan varmasti jonkun muun käsitys parhaasta poikkeaa minun käsityksestä, mutta itsellenihän minä niitä laitteita olen hankkimassa joten mitä minun pitäisi muiden mielipiteistä välittää?

Entä jos ei satu pitämään neutraalista toistosta? Jos haluaakin jonkin osa-alueen olevan korostunut tai vaimentunut? Kuunteleeko silloin väärin vaikka itse siitä tykkäisikin? Pitäisikö silloin itselle valita laitteisto josta itse ei pidä mutta joka jonkin muun mielestä on 'oikea'?

 

Nyt meni muuten "onko kaapeleilla mitään vaikutusta vai ei" -aiheesta huomattavasti laajempaan probleemaan.

Ei, silloin ei kuuntele oikein tai väärin ja alles gut, kunhan myöntää tosiasian, eli että toistoa on tietoisesti muokattu johonkin suuntaan oman maun vuoksi ja mahdollisia suosituksia esittäessään tämän mainitsee.

Eri juttu sitten, että tuollainen muokkaaminen ei edelleenkään onnistu vaihtamalla riittävän paksu/lyhyt kuparikaapeli hopeiseen.

 

Sinä varmasti silloin keräsit mittavan määrän tieteellistä todistusaineistoa mikä todistaa erojen puuttumisen? Vai voiko omiin korviin silloin luottaa jos eroja ei kuule eli ainoastaan erojen kuuleminen on aistiharha?

No joo, eiköhän tämä keskustelu ollut tässä kun noin lapselliselle tasolle vastaukset pitää laittaa.

 

En kerännyt. Miten halvatussa tuollaisen todistusaineiston voisi koota? Tämä seisoo päälaellaan koko asetelma. Jos haluaisin todistaa, että kaapelien välillä ei ole eroa, urakka olisi aivan tolkuton. Pitäisi hankkia ja mitata joka ikinen maailmassa olemassa oleva kaapeli. Täysin mahdotonta.

Vaikka otannan rajaisi niin, että rajoituksiksi otetaan vaikka pituus alle 3m ja jokin tietty mini/maksimi paksuus, niin silti kaapeleita olisi enemmän, kuin yksi ihminen voisi koskaan testata. Tai edes useampi. Ja kaapeleita tulee koko ajan lisää. Negatiivisen seikan todistaminen, erojen kategorisen puuttumisen, todistaminen kävisi mahdottomaksi.

Lähdemme siis liikkeelle oletuksesta: eroja ei ole. Tuon väitteen kumoaminen edellyttää vain yhden ääntä muokkaavan kaapelin löytymistä, vaikka sitten vastaavissa rajoissa. Ei pitäisi olla vaikeaa. Silti kerran toisensa jälkeen itse eroja kuuleviksi ilmoittautuneiden osumatulokset sokkotesteissä ovat lantinheittoluokkaa. Kahdessa kaapelissa kuullaan selviä eroja avoimessa kuuntelussa, sokkona kaapeleita ei eroteta toisistaan ja sitä rataa.

Minulle riittää se, että yksikin ihminen luotettavasti pystyy kuulemaan sen verran eroa kahden reunaehdot täyttävän (rakenteellisesti ehjä, riittävän paksu, löytyy kaupasta parilla eurolla) kaapelin välillä, että voi omassa laitteistossaan sanoa, kumpi on kumpi.

Jos tämä onnistuu, tunnustan ilmiön olemassa olon välittömästi ja olen äärettömän kiinnostunut selvittämään, mistä fysikaalisesta ilmiöstä tämä johtuu.

Haluatko tehdä sokkotestin sinun laitteillasi ja sinun tutulla kaapelillasi vs. mitä ikinä tavanomaista Norstonea satun nurkistani löytämään testiä varten. Panokseksi vaikka parisataa euroa, aikaa tutustua minun kaapeliini vaikka viikko ja sen jälkeen satunnaisesti arvottu 20x kumpi tahansa kaapeli ja vaikkapa neljä sinun itse valitsemaasi musiikkikappaletta aikaa kertoa, onko kyseessä sinun hyvin soiva kaapelisi vai minun tavallinen kuparinaru. Jos onnistumisprosenttisi on 75 tai parempi, saat erillistä palkkiota vastaan suositella minulle uusia kaiutinkaapeleita ja minä alan kiusata paria sähköfysiikan tuntijaa, että mitäs helvettiä tapahtui?

Lapsellisuus on ihan itse kaapelinöljyäjien syytä. Sen sijaan, että puhuttaisiin reaalielämän ilmiöistä ja perusteltaisiin kaapelien paremmuus niillä, keksitään tuollaisia tässäkin ketjussa linkitettyjä "kaapelin sisäänajajajia" ja myyjät (musiikin.com) ihan pokkana selittävät, että ääni paranee, kun laitteet "kättelevät toisensa" kaapelin läpi.

Oikeasti.

"Sisäänajetun" kaapelin massa, sähkönjohtokyky ja sähköiset ominaisuudet eivät muutu mitenkään, mutta ääni paranee. Olisikohan kyse siitä kuuluisasta kuulijan sisäänajosta...

 

En minä mitään puhunut kaikkien olemassa olevian kaapelien testaamista, vaan ainoastaan niiden joita itselläsi silloin oli. Tuskinpa sentään lopullisen valinnan teit pelkästään kuuntelemalla?

 

Jaa silloin aiemmin? Ne kaikki kaapelit oli silloin olemassa, se yksi pari "hifimpää" lainassa. Ei havaittuja eroja.

Yhdessäkään sokkotestissä, josta olen lukenut, ei ole erotettu kaapeleita toisistaan. Mitään sellaista fysikaalista ilmiötä, joka voisi aiheuttaa eroja, en ole toistaiseksi kuullut/lukenut olevan olemassa. Että päästäisiin edes tosissaan tappelemaan siitä, onko ero kuultavissa (minä en ainakaan usko kuulevani diskantin vaimentuvan 0,5db ja tuokin tulisi vastaan todella pitkällä kaapelinvedolla).

En siis ole koskaan omin korvin kuullut mitään eroa missään kaapelissa, enkä ole koskaan nähnyt mitään tieteellistä selitystä sille, mitä tekemällä toisin (paremmin) kaapeli saataisiin kuulostamaan paremmalta.

Joten viimeksi kun ostin lkaiutinkaapelia, niin pyysin "peruskaapelia alle 10m vetoon". Maksoi muistaakseni kaksi euroa metri. En suorittanut vertailevaa kuuntelua.

 

Sähkömagnetismi ei ole mikään maailmankaikkeidesta erillinen ihmisen "keksimä" asia, vaan yksi neljästä perusvuorovaikutuksesta. Sähkötekniset laitteet ovat sitten ihmisen kekseliäs tapa käyttää tuota perusvuorovaikutusta erilaisiin asioihin. Kaikkiin asioihin liittyvä terminologia vaikuttaa aluksi sekavalta mutta esim. mainitsemani ohmin laki on hyvin yksinkertainen asia. Jännite (V) kuvaa elekronien "halua" virrata alemmasta potentiaalista ylempään potentiaaliin. Esim. 9 V paristossa elektronit "haluavat" siirtyä miinusnavasta pariston plusnapaan ja tuon "halun" määrää kuvaa pariston jännite 9 V. Virtaamista hillitsee kuitenkin napojen välinen vastus (resistanssi R). Kytkemättömässä paristossa napojen välissä on vain ilmaa ja elektronien on todella vaikea siirtyä ilmaa pitkin, joten virtaus on olematon, vastus on erittäin suuri. Jos pariston navat oikosuljetaan johdonpätkällä, elektronien siirtyminen muuttuu erittäin helpoksi ja ne suorastaan säntäähän sinne plusnapaan niin hirveällä tohinalla että syntyy paljon kitkalämpöä. Paristo voi jopa räjähtää tällaisesta nopeasta energiapurkauksesta.(kännyköiden akkuja räjähteleekin silloin tällöin vikatilanteessa).

Kun se paristo sitten kytketään johonkin paristolla toimivaan laitteeseen niin napojen välille syntyy jokin sopiva vastus, joka saa elektronit siirtymään mutta maltillisemmin. Jos elektronien virtausta vastustetaan vaikkapa 180 ohmin vastuksella, virtauksen suuruudeksi tulee 9 V / 180 ohm = 0,05 A (ampeeria)

Sähkövirta määritellään kuvitteellisten positiivisten varausten virtaukseksi, mutta koska negatiiviset elektronit liikkuvat todellisuudessa, on sähkövirta päinvastainen elektronien liikeeseen verrattuna. Eli siis vaikka todellisuudessa elektronit liikkuvat pariston miinusnavasta (alemmasta potentiaalista) plusnapaan (ylempään potentiaaliin), määritellään tilanne siten että sähkövirtaus tapahtuu plusnavasta miinusnapaan.

Ei tarvitsekaan välittää muiden mielipiteistä mutta muilla kuitenkin on niitä mielipiteitä.

Oletko edes yrittänyt? Siis tosissasi? Lapsetkaan eivät pidä "aikuisten" ruuista, kunnes oppivat pitämään niistä.

Eikö sinua vaivaa tällaiset asiat periaatetasolla? Yhtä hyvinhän voisi ajatella että hankkii itselleen huonoa musiikkia ja ihmehifilaitteet, jotka muokkaavat musiikista hyvää omaan makuun. Siellä äänitteellähän on JO korosteltu ja vaimenneltu asioita niin että ääni on miksaajan korvaan tasapainoinen ja hyvä. Miksaajilla on keskenään hieman erilaisia näkemyksiä asioita ja siksi he korostelevat ja vaimentelevat hieman eri tavalla. Sinun laitteistosi pitäisi osata ottaa tämä huomioon että aina päästäisiin samaan lopputulokseen mutta näinhän ei ole. Samat korostukset ja vaimentumat kaikille äänitteille siitä huolimatta miten ne on miksailtu. Neutraalin äänentoiston kuuntelija vaan toteaa että tämä äänite soi hieman kirkkaasti ja tämä toinen hieman tummasti hyppimättä seinille. Neutralisti ostaa seinilleen mielestään hyvää taidetta sen sijaan että katselisi ties mitä tauluja ruusunpunaisten lasien läpi.

Tavallaan voisi sanoa että hälytyskellojen pitäisi soida mikäli oma käsitys tasapainoisesta soinnista eroaa selvästi ääniammattilaisten käsityksistä.

Ei tietenkään, mutta se mistä tykkää ei ole mikään kiveen hakattu asia. Ihmisen maku voi muuttua. Sitä voi tottua erilaiseen toistoon. Neutraalin toiston puolesta puhuu se että se on selkeä yksikäsitteinen asia sekä se että se luo parhaan mahdollisen teknisen tavan välittää äänentoistoketjussa äänelliset yksityiskohdat. Neutraalista äänentoistossa puuttuu myös kaikki älytön "rahat pois" -käärmeöljysekoilu. Siksi kannattaa totutella neutraalin äänentoiston ystäväksi.

 

Pitää myös huomioida, että jotkin vahvistimet on myös suunniteltu niin, että niiden kanssa on käytettävä tietyt sähköiset arvot omaavia kaiutinkaaapeleita ja ainakin vanhemmat Naimin vehkeet ovat tästä ehkä se helpoin esimerkki. Mutta kuten tuolla "26000 euron kaapelit"-keskustelussa ja muuallakin on jo esitetty, niin vanha kliseehän on, ettei se ole hullu joka pyytää, vaan... Kun se vaan tuntuu olevan harrastajissa hyvin lujassa se käsitys, ettei halvalla voi saada hyvää ja hinta korreloi suoraan laadun kanssa (mikä tosiaankaan pidä paikkaansa). Ja varmasti tästä johtuen varsinkin kaapelivalmistajat ovat löytäneet oivan markkinaraon ökyhintaisille kaapeleille, sillä henkilöauton hintaisten johtojen sähköiset arvot eivät voi mitenkään olla niin paljon paremmat kuin kohtuullisen laadukkaiden, mutta edullisten piuhojen. Elleivät tosiaan ole löytäneet sitä keijukaispölyä jostakin maahisten luolasta...

Mainitsen tässä (jälleen) omakohtaisen kokemukseni hinnakkaammista kaiutinkaapeleista ja otin ihan mielenkiinnosta liikkeestä lainaan n. 1,5 kiloeuron täyshopeiset kaiutinkaapelit ja en todellakaan tarvinnut mittalaitteita huomatakseni, että eroa syntyi ja paljon. Tosin tällä kertaa huonompaan suuntaan Itselläni on laitteistona täysi setti Regaa ja pari-kolme euroa metriltä maksanut Rega Quattro-kaapeli oli selvästi neutraalimpi, eikä sössinyt oikeastaan mitään osa-aluetta, kun taas tämä luksusjohto veti soundin täysin tukkoon (mitä ei yleensä audiopiireissä pidetä hopeakaapeleiden ominaisuutena, vaan pikemminnkin päinvastoin)... Rega käyttää samaa johtoa myös kaiuttimiensa sisäisessä johdotuksessa, mutta tokkopa tuolla nyt niin suurta merkitystä ole.

Nyt tosin siirryin käyttämään Regan SC42-kaapelia (jo poistunut malli), kun sellaiset eBaysta sain huudettua ns. asevelihintaan terminoituina ja nämä olivat myynnissä ollessaan jo varsin ronskisti tuota Quattroa hinnakkaammat piuhat, enkä rehellisesti sanottuna pysty kuulemaan todellista eroa tuohon Quattroon verrattuna. SC42:ssa tuli mukana sentään Eichmann Silver Bullet-banaaniplugit, joiden ovh on n. 350 euroa (tai ainakin jossain vaiheessa oli)... Mutta pitihän nuo keräilymielessä ostaa ja kun ovat niin kivan keltaisetkin...

Mutta erilaisia ja eri hintaisia kaiutin- ja välikaapeleita kuulleena, en voi mitenkään yhtyä varsinkin hifimediassa ja täysuskovaisten puheissa usein esiintyviin mainintoihin kaiutinkaapelien tuottamista "yö ja päivä"-eroista, sillä sen verran minimaalisia ovat erot olleet ja sokkotestissä tuskin kovin hyvää tulosta tulisi... Edelleenkään se kaapeli ei voi tuoda mitään sellaista lisää, mitä äänitteessä ei jo ole ja kysehän on vain siitä, mikä pilaa soundia vähiten. Tietty on eri asia jos haluaa muokata soundia omien mieltystensä mukaiseksi ja silloin voi puolestani ihan vapaasti käyttää näitä ääntä värittäviä johtoja

Just my 2 (euro)cents...

 

mustanaamioit ym. urpot kysyn mikä nyt on niin vaikea ymmärtää?
Jos jossain kappaleessa kuuluu johdoilla eroja, ei vain tuon sekunnin ajan vaan useassa kohdsasa.
Esimerkkini kaapelit olivat 10-400€ ja hinnan perusteella ei voinut tehdä johtopäätöstä.

Esimerkkini halvimmat johdot joilla ero kuului oli, 10€ ja 40€

Eikä kukaan teistä vieläkään tiedä pitääkö särön kuulua vai ei?
Joku tästä voi ottaa selvää ja kertoa myös muille.

 

Tämähän alkaa olla viihdyttävä threadi.. jatkakaa toki, mä haen popcornit ja limut :hitme:

 

Kyse ei ole edes siitä, onko eroja vai ei. Kaksi kaapelia tuottaa teoriassakin erilaisen äänen, mikäli niiden sähköiset ominaisuudet eroavat toisistaan. Kyse on siitä, ovatko erot äänentoiston kannalta merkittäviä. Äänentoiston harrastajien suurin synti mielestäni on siinä että ei hyväksytä omien preferenssien sattumanvaraisuutta ja kykyä adaptoitua. Omia preferenssejä ei edes haluta kyseenalaistaa. Jos esim. tykkää "tummasta" soundista ja kokee monen äänitteen soivan liian kirkkaasti niin eikö mieleen juolahda kysyä että MIKSI ne äänitteet ovat kirkkaita? Olisiko jopa niin että kirkkaammastakin soundista voi pitää jos on sellaiseen tottunut? Voiko silloin pitää omaa preferenssiään tumman äänen ystävänä jotenkin parempana kuin jonkun muun? Jos oma laitteisto pitää viritellä tummentamaan kaikki toistettu musiikki, niin olisiko silloin hälytyskellojen soimisen aika? Omat preferenssit kun voivat olla poskellaan! Mieleen voisi juolahtaa jopa niin hurja ajatus, että ehkä se "kirkkaan" toiston riipivyys ja rasittavuus johtuukin siitä että itse musiikki on huonoudessaan riipivää ja rasittavaa ja kun tätä ei itselleen pysty myöntämään niin sitten on pakko "tummennella" musiikin surkeus piiloon. Riippumatta siitä, millaisia vastauksia tällaisiin kysymyksiin löytyy niiden kyseleminen on tervettä asioiden kyseenalaistamista.

Sitten on tämä äänellisten asioiden kuuleminen ja luuleminen. Koska sokkotesteissä katoaa suurin osa muuten "kuulluista" eroista niin kyllä silloin on kyse luulemisesta, placebosta. Se pieni osa eroista joka säilyy sokkotestissä on sitten sitä todellista, äänentoiston kannalta oleellista eroa. Olen vakuuttunut siitä, että mitä paremmin ihminen tiedostaa placebo-efektin suuren vaikutuksen, sitä paremmin sen vaikutuksen pystyy minimoimaan ja kuulemaan sen, miten laitteisto oikeasti soi. Silloin on paremmassa turvassa käärmeöljykauppiaiden kusetuksilta ja rahansa osaa rationaalisesti ohjata oleellisiin asioihin.

Ei ole tietenkään pois muilta, mikäli fiilistelee 10 kiloeuron kaapeleilla, mutta silloin olisi myös hyvä osata nauraa itselleen. Minusta ei ole yhtään paha asia tehdä elämässään pöhköjäkin asioita jos vaan osaa nauttia niistä tsoukkina. Otsa rypyssä ei kannata elää.

 

Tapahan se on tuokin. Ainakin teinit tykkäävät kovasti korostetusta bassosta ja säätävät kotihifinsä ja autonsakin sen mukaisesti. Joten ei tyrmätä sitäkään puolta harrastuksesta ihan suoralta kädeltä

 

Biltema 2,5^mm2 on hommansa hoitavan kaiutinjohdon perikuva. Siitä poikkeavalla tavalla toistavissa johdoissa on jotakin mätää.
Kirjoitat palturia tai olet johtokauppias 95% tod. näköisyydellä. On kuitenkin olemassa pieni mahdollisuus, että eksoottisissa high end -kaapeleissasi ja käyttämäsi passiilörpöttimen interaktiossa on jotakin impedanssillisesti epätavallista.


Tässä tuli nyt taas tehtyä se virhe, että subjektivistin "henkilökohtainen kuuntelukokemus" otettiin ikäänkuin automaattisesti totena analyysiin. Ja lähdettiin suoraan analisoimaan kaapelia ja impedansseja. Näinhän ei tulisi milloinkaan toimia. Rajuja väitteitä esittävät subjektivistit pitäisi ensin mitata: uskooko elämää suurempi kuuntelija itsekään väittämiinsä.
Juukeliksen tulisikin ensin läpäistä johtokuunteluittensa kuulustelu valheenpaljastimeen kytkettynä. Kysymyssettiin sisältyy lista käyttämistään kuuntelukolmiolääkkeistä ja selonteko kaupallisista kytköksistä.
Jos paljastin antaan suoraa taajuusvastetta muistuttavan printin juukeliksen sopotuksesta, vasta sen jälkeen voidaan harkita LCR -analisaattori -tutkimuksia ja KAAPELIN laajennetuja lisäpähkäilyjä.

 

Tuossa on vaan melkoinen ero. On täysin mahdollista, että kaapeli esimerkiksi vaimentaa diskanttia (käytännössä ohut kaapeli ja kymmeniä metrejä pitkä veto, käsittääkseni; vaimennus on kuitenkin edelleen pieni).

Sen sijaan kaapelikauppiaat ja niiden eroja kuulevat puhuvat säännönmukaisesti 'parantuneesta rytmisyydestä' tai 'terävöityneistä iskuäänistä' tai 'laulajan artikulaation parantumisesta', mikä on jotain ihan muuta, kuin alle kahden desibelin muutos parilla oktaavilla.

 

Joskus aikoinaan hifi-lehdessä tehtiin koe jossa oli 2,5 neliöinen mkem sähköasennuskaapeli vastaan joku huippu kaiutinkaapeli,sokkokuuntelutestissä eivät eroittaneet kaapeleita toisistaan,siis mkem on tavallinen kuparikaapeli ei mikään kaiutinkäyttöön tehty nyöri.

 

Vois ottaa seuraavaks projektiks kaiutinkaapelin tekemisen Genelecien 4020C-etukaiutinparille. Eli lähtee tietokoneelta yhtenä kaapelina 3,5"-liittimestä (emon audiopiiri ROG SupremeFX 7.1 Surround Sound High Definition Audio CODEC ALC4082) ja haarautuu lähemmän kaiuttimen luona kahdeksi johdoksi. Matkaa 1. kaiuttimelle n. 3 metriä ja 2. n. 6-7 m (molemmat mitat tietokoneelta). Viimeinen 60 cm menee jalustan metallisen putken sisällä (Atacama Nexus 6). Kaiuttimissa siis 314-1003 Euroblock -liitin vapaita johdonpäitä varten.

Koska veto on balansoimaton, niin tuli ajatus mitä jos käyttäisi laadukasta Ethernet-kaapelia? Onko se niin, että mitä paremmin suojattu, sitä vähemmän haittaa balansoimattomuudesta?

https://www.universalnetworks.co.uk/faq/what-does-utp-s-utp-ftp-stp-and-sftp-mean/

Olisiko tuosta listasta ihan ilmeisesti parhaiten suojattu SF/FTP paras vaihtoehto? Jaksanee kantaa linjatasoisen signaalin aktiivisille Geneille koneelta asti?

Ajattelin, että koneen päähän mahdollisimman laadukas DIY-3,5"-liitin. Heti siinä yhdistyy molempien kaiuttimien miinus-linjat ja maa, eli koneelle menee 3 linjaa: molempien kaiuttimien plus-linjat sekä maa, mihin yhdistetty molempien kaiuttimien miinukset. Käsittääkseni balansoimaton veto kolmijohtimisille Geneleille tehdään noin. Heti siitä tietokoneen liittimeltä molempien kaiuttimien +--vedot lähtee omana kierrettynä parinaan (Twisted Pair). Mutta entäs maa (johon yhdistetty miinuslinjat)? Kytkenkö sen lisäksi myös kaapelin kuoreen? 1. kaiuttimen juurella sitten pieni kytkinboksi, mistä kaapeli haarautuu molemmille kaiuttimille omana SF/FTP-kaapelinaan. Jatkanko siitä samanpituisilla johdoilla vai vain tarvittan pituisilla? Jälkimmäisessä tapauksessa pituuseroa tullee se n. 3-4 metriä. Jos eripituisista johdoista voi olla jotain haittaa, käytän samanpituisia. Ajattelin myös, että jottei 3,5"-liitin ja kytkinboksi kerää häiriöitä, niin molempiin eristetty foliokerros. Liittimessä voisi foliokerroksen alle ja päälle laittaa siistin, johdon värisen kutistesukan.

https://support.genelec.com/hc/en-u...on-my-equipment-How-do-I-connect-my-monitors-