auttakaa, kotiteatterikärpänen puraisi just äsken!

Kiitokset taas viesteistä, immeiset!

Vemkki-nimimerkin kommenttiin "Jos harrastaa pelkkää stereokuuntelua, niin sitten voi pärjätä kahdella isolla kaiuttimella ja ilman subbaria." toteaisin, että pääasiallinen tarkoitus tässä nyt olisi saada leffoista paljon enemmän nykyistä enemmän irti äänentoiston suhteen. Spotify kyllä soi joka päivä, mutta ei tosiaan mitä jo aiemmin mainittuja monikanava-musiikkia DVD:ltä.

Meni ihan pipariks nyt tää homma, mutta positiivisessa mielessä (voiko rahan palamista mieltää noin...). Aloin miettiin että raaskisko sittenkin ostaa 5 kpl identtisiä kaiuttimia + subbarin.

Pakko kysyä vielä, että oletteko hakeneet tuossa teidän painottamassa ratkaisussa (eli 5 identtistä kajaria) nimenomaan leffanautintoa vaiko monikanavamusiikkia?

Onko teillä käytännön kokemuksia subbareista jotka ei yllä siihen paljon täälläkin puhuttuun taajuusvasteen "maagiseen rajaan" eli 20Hz:iin? Eli esim tuo mun aiemmin mainitsema Velodyne Impact 10 näyttäis olevan 35Hz +-3Hz ------> jääkö siinä oikeasti osa äänistä pois JA kuuleeko sitä tällainen maallikko mitenkään?

 

Jos vaan ne kaiuttimet saa sijoitettua järkevästi, niin raaskii. Omasta mielestäni monikanavakäytössä kokonaisuutta ajatellen viisi samanlaista kautinta, joiden äänessä ei ole kovin pahoja virheitä, olisi parempi kuin erilaisista kajareista koostuvat setti. Jos rahat eivät heti riitä viiteen kaiuttimeen, niin ostat vaikka ensin ne puuttuvat takakajarit ja subbarin. Sitten myyt pois nykyiset pääkajarit ja keskikaiuttimen. Sen jälkeen ostat 3 kpl lisää samoja kaiuttimia, joita aiemmin ostit taakse 2 kpl. Esim. tuo Psb Speakers Alpha B1 olisi varmaan ihan hyvä vaihtoehto, jos rahat eivät riitä kalliimpiin kajareihin. Jos mahdollista, niin kannattaa kuunnella tulevia kajareita vaikka tutulla musiikilla ennen ostopäätöstä. Jos kuuntelumahdollisuutta ei ole, niin sitten täytyy vaan lukea testejä ja käyttäjien kommentteja netistä. Vaikka joku kaiutin pärjäisikin testissä hyvin, niin joku voi silti pettyä sen ääneen, kun saa kaiuttimet kotiinsa. Ihmisillä voi olla hieman eri käsitykset siitä, milloin kaiutin soi hyvin.

Kun kaikkien kanavien kaiuttimet ovat identtiset, niin ainakin elokuvilla äänen siirtyminen kanavasta toiseen kuulostaa luonnollisemmalta, kun äänen sävy ei muutu sen mukana mistä kaiuttimesta se kuuluu. Monikanavamusiikissa ei yleensä käytetä sellaisia miksauksia, että ääni siirtyy esim. etukanavista takakanaviin.

Maalliko ei välttämättä huomaa eroa ilman suoraa vertailua kunnolla 20Hz toistavaan subbariin. Halvempikin subbari voi kuulostaa hyvältä, jos ei ole kuullut parempaa. Kannattaa myös ottaa huomioon, millaisessa tilassa niitä leffoja katselee. Rivi-ja kerrostalossa, jossa naapuri on heti seinän takana, voi saada helposti häädön, jos joka ilta rymistelee toimintaleffojen parissa 20Hz toistavalla subbarilla 100dB tasolla.

 

1. Viisi identtistä kaiutinta on ihanneratkaisu, mutta kuten monesti sanottu, painotuksista kiinni. Itse haluan mahdollisimman paljon potkua etupäähän, joten - kun lisänä oli eräitä muita perusteluja, joita en ala tässä listaamaan - lopullinen valintani on sitten Nitrosäiliö. Toisaalta surround-kaiuttimeksi tuo soveltuu huonosti, koska diskantti on huomattavan suuntaava ja koko kaiutin melkoisen iso (riippumatta siitä, miten tuon kotelon tekee) eikä oikein toimi mun valitettavasti lyhyillä etäisyyksillä (takana), joten taakse tulee sitten muuta. Tämä on kompromissi, josta olikin jo puhetta. Edellisessä laitteistossani kaikki viisi olivat samanlaisia.

2. Monikanavamusiikkia kuuntelee erittäin harva. SACD/DVD-A myyntimäärät ovat erittäin pieniä. Täällä tuskin on montaa monikanavaharrastajaa. Toisaalta, "viisi identtistä" suositus pätee kaikelle monikanavaäänelle samoista syistä, riippumatta siitä, tuleeko mukana kuva vai ei. DVD-plazalla varmaan painotetaan ylipäätään kotiteatteri/elokuvaharrastusta.

3. Kyllä siinä jää "oikeasti" osa äänistä pois. Tuo vaste pitäisi ensinnäkin itse mitata, sillä monilla valmistajilla on iso ripaus optimismia mukana noissa. Toinen merkittävä seikka on, että miten jyrkästi se laskee tuosta. Tuleeko 30hz -6db vai -20db. Ja sitä rataa. Itsellä oli aiemmin BK XLS200, joka toisti vastemittauksen mukaan 34hz saakka. Seuraava oli BK Monolith DF+, jolla sitten päästiin sinne 20hz saakka.

Eroa oli se fyysinen tuntemus ja "slämmi". Pienemmästä kuuli bassoa ja sain elementtipoloisen ajettua suorituskykynsä ylärajalle useammankin kerran leffaa katsoessa. Esimerkiksi tällä kohtauksella (huom: blu-raylta, ei youtuubin äänenlaadulla). XLS200 tuo kuulosti ihan vakuuttavalta. Monolithilla ohjusten paineaalto lopussa ravistelee sohvaa ja sai ornamenttihyllyssä olleet viinilasit kilisemään. Jos tuota ei huomaa, niin vikaa on sekä kuulossa, että tuntoaistissa.

Sivuhuomautuksena: päivityskierre on loputon ja kuuluu tähän harrastukseen. Nyt tekemäsi kaiutinhankinta tuskin tulee olemaan viimeinen seuraavan kymmenen vuoden aikana. Mulla oli XLS200 vuonna 2008, Mono tuli 2010 ja lähti 2013. Nykyään mulla on käytössä tämä. Toisto ei sinänsä ulotu enää olennaisesti alemmas, kuin Monolith, mutta muuten kyseessä on pari kertaluokkaa parempi subwoofer. Jos haluat seota budjettisi kanssa, niin suosittelen. Seuraavaksi sitten varmaan itse siirryn 18" tuplasubwoofereihin...

 

Vastoin yleistä oletusta järeä subwoofer soi tarvittaessa hiljempaakin, kuin 100db voimalla. Sen sijaan pieni subwoofer ei soi koskaan yhtään kovempaa, kuin suorituskykyä on.

 

Toki, mutta jos ei koskaan pysty käyttämään isomman subbarin resursseja, niin silloin varmaan riittää pienempikin subbari, jos järeään ei ole varaa. Käytännössä jos kerros- tai rivitalossa aletaan katsoa leffoja sellaisella voimakkuudella, että matalimmat efektit kuuluvat ja tuntuvat kunnolla, puhutaan jo sellaisista äänenvoimakkuuksista, että "rytinät" alkavat häiritä jo naapureitakin. Itselläni ainakin aikoinaan BK Monolithin resurssit menivät hukkaan elokuvia katsottaessa, kun asuin kerrostalossa. Ero ulottuvuudessa XLS200 subbariin oli selvä, mutta sellaisia volyymeja ei oikein voinut käyttää kuin nopeasti testaillessa. Puurakenteisessa omakotitalossa taas Monolithinkin alkoi käydä pieneksi.

 

Aivan, aivan, puhutte kyllä täyttä asiaa ja oon saanu paljon vinkkejä täältä! Kerrostalokolmiossa tosiaan asutaan jossa olkkari on ihan ok kokoinen, mutta koska mua itteeni rasittaa möykkäävät naapurit, niin olettaa sopii että elelen itsekin kohtuuden rajoissa ja ainakaan ilta kymmenen jälkeen ei viiti enää pauhattaa. Ehkä se tässä tapauksessa on niin, että tuollaisessa 500e XLS200 -subbarissa menis osa tehoista ja laadusta hukkaan, eli koitan pysytellä siinä 250-300e tietämillä. Onks muuten normaalia tää, että ei meinaa käytettynä löytyä myynnistä tuon budjetin subbareita? Onks ne niin suosittuja että menee heti, vai biitsilläkö ne ihmiset makoilee...

Kyllä mulla budjetti riittää esim 5 kpl Psb Speakers Alpha B1 tai jopa noihin vps358:n linkkaamiin Aurelia Aniara:hin.

Vääntäkää vielä rautalangasta mulle; esim Tannoy Mercury F1 -kaiuttimet. Helmikuun BM:ssä oli vertailu tonnin kaiutinpaketeista ja siinä oli noita kaks eessä, VR -kaiuttimet takana ja leveä VC keskellä poikittain. Onko siinä vaan noiden sijoittelu/asettelu takana? Miksi ei viittä F1:stä eessä, keskellä, takana? Tossa paketissa etu- ja takakaiuttimien elementit näkyy olevan identtiset, mutta keskikaiuttimessa basson tuuman pienemmät.

edit: this is what I'm talking about: http://www.mareks.fi/leffa-1-mb-testivoittaja-3-2013.html

edit_edit: artikkelissa oli näin: "Silti kävi selväksi, ettei tuhannella eurolla voi odottaa liikoja, kun se pitää jakaa 5 kaiuttimen ja subwooferin kesken. Kun subbarin hinnaksi voi laskea noin 300e, ei näissä sarjoissa yhden kaiuttimen hinnaksi jää kuin n. 150 euroa. Se ei ole kaiuttimesta paljon. Kaikkien mukana olleiden testaajien yhteinen näkemys oli, että hieman isommalla satsauksella laatu paranisi jyrkästi." Toi viimenen lause, comments?

 

Minulla oli parin vuoden ajan Behringer B2092A, eli 2x8" elementein varustettu ja kaksoisrefleksikoteloitu (band-pass) studiosubbanen (kopioitu takavuosien Genelec 1092A subbarista). Se toisti tasan 30Hz asti sen enempää vaimentumatta ja voimalla (esikuvalle luvattu 115 dB SPL 35 Hz - 85 Hz @ 1m, en tiedä onko tätä kopiota mitattu missään), ja sen jälkeen lopetti subsonicin leikkaamana kuin seinään. Lähinnä maanjäristysten ja räjähdysten "perstuntumajyminät" jäivät Behrulla puuttumaan. Ylemmän taajuusalueen sisältö, kuten iskuäänet tulivat voimalla ja uskottavasti. Thomanin valikoimasta poistamisen aikoihin tarjottuun parin sadan hintaansa nähden tuo Behrukin oli erittäin pätevä.
Kyllähän tuollakin leffoja katseli jonkin aikaa, mutta järeämmän subbarin tuoman lisä-oktaavin ulottuvuudessa todellakin huomaa.

Eroa on vielä siinäkin, että bandbassilla herkäksi viritetty studiomallin tuplakasi toistaa voimalla ja vaivattomasti sen minkä toistaa, kun taasen pikkuruinen kotilaite on tuossa valmistajan ilmoittamalla alarajalla täysin äärirajallaan hajoamispisteessä lotkottamassa.

Tuo XLS200 on erittäin pätevä subbanen, jopa halvin oikea subbari jota Suomessa myydään (SVS myynnin siirryttyä takaisin Norjaan). Siinä EI mene euroakaan hukkaan, eikä kannata noin vain sitä sivuuttaa.

 

Niinkuin joku jo aikaisemmin totesi, siihen keskikajarihommaan on omat aika raadollisiksikin todettavat syynsä...

Moneen kertaan useammankin henkilön toimesta todettua:
"Jos haluat halvan ja hyvän, joudut ostamaan kaksi laitetta, ensin sen halvan ja myöhemmion sen hyvän..."

Hifimaailmassa muistaakseni on joskus modattu noita halpoja paremman äänen toivossa ja siinä myös jotenkin onnistuttu...

Lisäystä: Kaiuttimissa, kuten muussakin pätee suurten lukujen politiikka; Mitä halvemmalla X rahayksikköllä myytävä tuote saadaan valmistettua, sitä enemmän jää valmistajalle tuottoa.
Samasta syystä autoissa ei aikoihin ole ollut kovinkaan kummoisia tunkkeja mukana. Jos valmistat vaikka miljoona kappaletta vuodessa ja saat säästettyä euron valmistushinnasta, olet "tienannut" miljoona euroa "putsia" rahaa...

T: Vesku
T: Vesku

 

Ei se mitään hukkaan mene. Otetaan vertailuun vaikka tuo XLS200 - josta on omaa kokemusta, omistin tuollaisen kaksi vuotta - ja joku random AudioPieru for verkkokauppa.com -malli.

XLS200 toistaa maltillisilla paineilla käytännössä jonnekin 35hz tienoille tai jopa alemmas, jos huone on suosiollinen. Vaste laskee alapäässä suht loivasti, joten siinäkin mielessä se soveltuu alabassokorosteisiin huoneisiin. Toisto on napakkaa (signaali vaimenee nopeasti) ja muutenkin toisto on hyvä. Fysiikan lait tulevat vastaan joten ihan alimpia murinoita ei tuosta irti saada. Kotelo on tukeva eikä ääntele.

Laitetaan viivalle se random audiopieru. Sen lisäksi, että toisto ei ylety yhtä alas eikä äänenpainettakaan lähde, niin toisto on löysää, kotelo rämisee ja viimeistelykin jättää toivomiseen varaa. Ääni säröytyy holtittomasti vähänkään hanaa avattaessa.

Otetaan toinen esimerkki. Tutuista laitteista on helppo puhua. Tämän ja tämän alarajataajuudessa ei käytännössä ole eroa. Enkä usko, että maksimipaineissakaan - kummankaan kanssa ei ole koskaan tarvinnut kokeilla, kun kuuntelija on aina sanonut, että riittää, ennenkuin lisäbasso on ilmoittanut samaa.

Voin kuitenkin omakohtaisella kokemuksella vakuuttaa, että jälkimmäinen on selvästi parempi subwoofer. Niin, rahalla saa lisää laatua ja laadulla on aika monta muutakin määrettä, kuin toiston ulottuvuus.

Oliko kyseessä nyt TM vai MB? Jokatapauksessa ensimmäisen arvosteluihin pitää suhtautua varauksella ja jälkimmäisen voi unohtaa kokonaan suurimman osan ajasta.

Toiseksi, syytä voi vain arvailla. Kenties testiin haluttiiin "sarja". Toisaalta kyseessä on ns. entry level -tuote eli Tannoyn halvin kaiutinmalli, jos satelliitit sivuutetaan. Tällöin ostaja - tietämättömyyttään - usein haluaa "taakse tarkoitetut takakaiuttimet" tai jotain muuta spedeilyä. Samaten moni tuossa hintaluokassa operoiva nimenomaan haluaa sen center-mallin. Testataan sitä, mitä kuluttaja ostaa, ja jätetään valistus Hifimaailmalle ja harrastajille?

Toinen juttu on hinta. VR on edullisempi, kuin V1. Elokuvamateriaalilla selvästi merkittävin osa äänestä tulee edestä. Joten jos jostain pitää tinkiä, niin mieluummin takakanavista.

Hifimaailman näkemys on, että kaiuttimien laatu nousee lähes pystysuoraan hinnan noustessa 200e/pari - 2000e/pari, jonka jälkeen askeleet ovat hyvin pieniä.

Esimerkiksi sittemmin jo markkinoilta poistunut Tannoyn Sensys 1 (listahinta 450e/pari, silloin) oli ja on edelleen aivan eri luokan kaiutin, kuin silloinen puolet halvempi Tannoy Mercury 1 (nykyinen versio Mercy V1).

Vastaavasti vaikkapa subwoofereissa budjetin tuplaaminen BK:n malleissa
- Gemini 2 350e; unohda koko juttu
- XLS200 500e; kelpo peli, ei ihan äänenpainehirmu
- Monolith DF+ 900e; jo ihan oikea leffajyrä joka pärjää yksinään isommassakin tilassa ja toistaa pohjamutiin asti.

Eli, tuo kommentti viitannee siihen, että budjetin puolitoista- tai kaksinkertaistaminen olisi nostanut laatua merkittävästi. Varsinkin kun pyöritään mallistojen edullisimpien mallien parissa, niin pienikin lisäpanostus saattaa mahdollistaa selvästi parempien kaiuttimien hankinnan.

 

Itsekin olen samaa mieltä. Ihan halvimmissa "low budjet"-kaiuttimissa hinta-laatusuhde on yleensä aika heikko. Pykälää kalliimmissa kaiuttimissa laatu paranee jo huomattavasti. Senkin jälkeen ääni kyllä paranee vielä hinnan mukana mutta suhteessa vähemmän. Eli mitä enemmän sijoitat euroja, sitä vähemmän ääni paranee.

Tannoyn Mercury F1 on jo vanha malli. Uusi vastaava malli on Mercury V1, joita näytää oleen 2 kpl pääkaiuttimina tuossa MB:n testissäkin. Jos vaihtaisi setin VC-ja VR-kaiuttimet samalaisiin V1-malleihin, saisi kokonaisuutena paremman paketin ja samalla 1050€ budjetilla subbariin jäisi vielä käytettäväksi rahaa 538€, mikä riittäisi jo BK Electronics XLS200 subbariinkin.

 

Jees. Nyt on tultu selvästi siihen pisteeseen, että enempiä en viiti enää kysellä vaan otan lopuista asioista hetken aikaa ite selvää. Lukemista ja vertailtavaa riittää yllin kyllin! Haluun jo tässä vaiheessa kiittää ja kumartaa teille kaikille joilta tuli hyviä pointteja ja asiallisia vastauksia. Ensin pitää nyt selvitellä pankkitilin saldo, sitten värimaailmaa vois vähä funtsailla (joku pakkomielle mulla nyt tuli valkoisiin, etenkin pianolakattuihin) ja sitten voiskin painella audioliikkeisiin kuuntelemaan. Kyllä mulle nyt sellainen fiilis tästä jäi (prkl kiitti vaa, teijän vika kun yks tili menee kajareihin...) että mieluummin pistäis vähän liikaa euroja palamaan kuin liian vähän, ja ymmärrän - joku heittikin jo kuolemattoman lauseen "köyhällä ei oo vara halpaan".

Mukavaa kesänjatkoa kaikille.

 

Tämä on se kaikkein tärkein. Testit, kommentit, suositukset ovat kaikki hyviä suuntaviivoja, mutta sinähän niitä kaiuttimia lopulta kuuntelet - ehkä testivoittaja ei vain sovikaan sinun korvallesi?

Vielä tärkeämpää olisi päästä kuuntelemaan ne kaiuttimet kotona, mutta valitettavasti noita mallisarjojen edullisimpia ei välttämättä anneta kotikuunteluun - toisin kuin melkein mitä tahansa järempää. Kuuntelematta edes liikkeessä ei kuitenkaan pidä ostaa mitään.

Köyhän ja oikeastaan kenen tahansa järjissään olevan, jolla ei ole enemmän rahaa kuin saa palamaan, kannattaa tutkailla missä se hinta ja laatu kohtaavat omalla kohdalla. Eli millä hinnalla saa omiin tarpeisiin riittävän hyvää.

Jos sitä rahaa on liikaa ja järkeä ei lainkaan, niin sitten voi käyttää vaikka 26 000e kaiutinkaapeleihin..

 

Latexii, nyt ois tutulla myynnissä Chorus Vertigo xls ucd -subbari. Kun puhuit noista ihan ok subvareista jotka halvempia, niin oisko tuo hyvä ostos?

 

Riippuu mitä tuttu siitä pyytää, vai kannattavuushintaako olet kysymässä?
Jos ihka uuden laitteen ja takuut saa 645 pintakäsittelystä riippuen, niin tarjoa ensin parisataa ja maksa sitten neljäsataa....
Ja on hyvä ostos...

T: Vesku

 

Hintaa et maininnu mutta tuossa ylempänä onkin oiva oljenkorsi voisi olla hyvä ostos ! =)

 

Täsmennettäköön vielä, että kyseessä siis HQ-malli ja pianolakattu musta, joka taitaa olla kaupassa kalliimpi. Niin ja kävis kyllä mun sisustustukseenki kivasti. Hinta siinä 500e:ssa.

edit: musta siis. ja 3v vanha.

 

http://murobbs.plaza.fi/sekalaiset/1026017-monitor-audio-bk-monolith-5-1-setti.html

http://www.hifiharrastajat.org/foor...-Hypex-12-2-antimode-ds-4-0-(valkeakoski)-500

http://www.nettimarkkina.com/svs-pb12-nsd-dsp/1135052

Tuossaki olis pari kovaa settiä tosin en tiedä missä majailet ja yleensä noi painaa hitusen ...

 

Koitanpa vielä josko saisi jonkun viisaamman aktivoitua täältä. Edelleen, kiitos kaikille kommentoijille! Nyt on tulossa takapurkeiksi nämä (http://www.radiokulma.fi/kauppa/cat/product_details.php?p=1140) ja subbariksi Chorus Vertigo XLS UcD pianolakattuna. Njam.

Blu ray -soittimenhan tämä vaatii, ja mulla on vahvarina se Yamahan RX-v463, jossa on HDMI 1.2a ja joka EI osaa dekoodata noita "uusia" ääniformaatteja. Luonnollisesti haluaisin saada mahd hyvät äänet kaiuttimista esiin, joten kysyisinkin teiltä vielä tällaista:

Vahvarin arvostelussa sanotaan näin: "This receiver also does not have onboard decoding for Dolby TrueHD, Dolby Digital Plus, or DTS-HD Master Audio. But it does accept high-resolution multichannel PCM via HDMI, so a Blu-ray player that can decode the next-gen lossless codecs to PCM is a go, at least in 5.1 channel modes."

Jos olen oikein ymmärtänyt, niin ilmeisesti vahvistimen kautta voisi saada hd-ääniä ulos taikasanoilla PCM + HDMI Passthrough + blu ray -soittimen dekoodaustaito. Noh, tarkoittaako blu ray -soittimen speksin "Tuetut HD-äänitiedostot" nimenomaan sitä DEKOODAUSTAITOA, eli että se lähtee oikeanlaisena hdmi:n läpi vahvistemelle? Esim jos on ilmoitettu näin: "Tuetut HD-äänitiedostot: Dolby Digital Plus, Dolby TrueHD, dts-HD Master Audio "

Ihmettelen, että jos googleen laittaa hakusanoiksi blu ray dekoodaus niin ei löydy suomeksi oikein mitään :O eli onko tuo blu ray -soittimen dekoodaustaito niin harvinainen tai päinvastoin niin itsestäänselvyys jo nykypäivänä, ettei siitä löydy juttua?

Kiitos kaunis, olette ihania

Edit1: pärjääkö noilla luettelemillani formaateilla, vai tarviiko myös tällaisen kuin "dts-HD High Resolutions"?

 

Pitipä oikein Googlettaa ja todeta, ettei toi Jammu tosiaan osaa koodata HD-ääniformaatteja.

Mutta sitten asiaan. Olet aivan oikeilla jäljillä, tarvitset HD-äänien ulossaamiseksi BD-soittimen, joka tekee äänen koodaamisen itse ja lähettää sen sitten PCM:nä vahvistimelle. Nuo valmistajien/jälleenmyyjien "Tuetut HD-äänitiedostot: Dolby Digital Plus, Dolby TrueHD, dts-HD Master Audio" ovat joskus hieman vaikeaselitteisiä ja kun katsoo esim. Gigantin sivuilta vaikkapa nyt Philips BDP2980 soittimen tietoja, sanotaan siellä sen tukevan myös DTS HD MA, kun taas Philipsin omilla sivuilla ei tästä ole mitään mainintaa...

http://www.gigantti.fi/product/tv-ja-aani/dvd-ja-blu-ray-soittimet/BP420N/lg-3d-blu-ray-soitin-bp420n Tässä soittimessa ainakin pitäisi löytyä sekä Dolbyn, että DTS:n dekooderit, noilla DoldyTrueHD ja DTS-HD MA-formaateilla pärjää jo mielestäni oikein mainiosti, useimmat leffojen ääniraidathan on koodattu näillä formaateilla.

En nyt sitten tarkoita, että välttämättä suosittelisin juuri tuota LG:n soitinta, sillä minulla ei siitä mitään kokemusta itsellä ole, se nyt vain sattui osumaan ensimmäisenä silmään suht edullisena soittimena, joka osaa tuon äänen dekoodauksen tehdä

 

Taitaa olla ns. itsestään selvyys, kun Blu-Ray Profile 2.0 soittimissa tuo on pakollinen, ja 2.0 soittimet ilmestyivät markkinoille 2008.

Ja sellaista, kuin DTS HD ei tarkkaan ottaen ole olemassa. On vain DTS HD High Resolution tai - Master Audio. Noista ei kannata välittää, käytännössä kaikki markkinoilla olevat soittimet tänä päivänä* osaavat dekoodata kaikki tarvittavat ääniformaatit ja lähettää ne PCM:nä HDMI:tä pitkin. Pleikkarista en mene vannomaan, tosin, se on vähän omituinen laite. DTS-HD MA tuki tarkotitaa käytännössä, että sitä heikompi HR dekoodautuu myös.

*Okei, joku valmistaja, josta kukaa ei ole koskaan kuullutkaan, saattaa valmistaa Lidlin varastomyyntiin jotain, mikä ei. Mutta tolkullisista valmistajista ei kukaan.