Vähän aikaa sitten tuli tajuttua, että itse useimmiten 4:3 nähdessäni olen kenties tyhmästi olettanut aina sen olevan suoraan pan & scania ja open matten olevan lähinnä poikkeustapauksia, mutta pitäisiköhän sittenkin olettaa toisin päin? Etenkin 1.85:1 kuvattujen kohdalla ja etenkin tietyn (VHS) aikakauden leffojen kohdalla. Hard mattea ei kai enää ole käytetty pariin vuosikymmeneen kovin laajasti, joten teknistä estettä full frame version tekemiselle ei useimmiten pitäisi olla. Toki open mattekin on raiskausta, mutta kuitenkin huomattavasti pienempi paha kuin pan & scan.
Kiitos Samppa, erittäin mielenkiintoinen pikku luento. Täytynee tutustua FilmmakerIQ:n muihinkin videoihin.
Palkit perityvät tuon pätkän mukaan ysärin lopulla alustavaa HDTV-standardia varten keksitystä 16:9 kuvasuhteesta. Tuo kuvasuhde valittiin siksi, että siinä varsinaiselle kuvalle jää suunnilleen yhtä suuri osuus ruutualasta näkyviin sekä 4:3 että 2.39:1 ohjelmilla. Kompromissi noiden vanhojen suhteiden välillä siis. [Ei perustu em. pätkään:] Kuvakoon vakiointi 16:9 suhteiseksi ja lähdemateriaalin suhteen mukaan mustilla palkeilla varustetuksi johtunee ihan puhtaasti aikansa tv-teknologiasta. Tv-kuvaputkesta (ja myöhemmin myös LCD-paneelista) tulee aina kiinteästi tietyn kokoinen ja muotoinen, joten vakiokokoinen frame, jossa on aina vakiomäärä pikseleitä (vaikka osa reunimmaisista pikseleistä näyttäisikin pelkkää mustaa), oli paljon helpompi näyttää sen aikaisella kotielektroniikalla. Esimerkiksi kuvan vakiokorkeuden perusteella tehty määrittely kuvasuhteen mukaan vapaasti muuttuvalla leveydellä olisi ollut paljon hankalampi toteuttaa.
Tullut katseltua Peppi Pitkätossua Blu-raynä. Televisio säädettynä muokattu tilaan, eli näkyy kuten kuuluukin esim.. tietokone liitettynä kaikkine pikseleineen. Pepin valikko 16:9, mutta kun jakson klikkaa niin kuva onkin 4:3. Pillarboxing?
Eiköhän se ole alunperin 4:3:sta eli ihan alkuperäisessä kuvasuhteessaan. Myös julkaisun takakansi kertoo kuvasuhteeksi 4:3 / 1.33:1, jos tätä siis tarkoitat: http://www.blu-ray.com/movies/Pippi-Langstrump-Box-Blu-ray/112198/ Ja mustat palkit ovat tosiaan siinä levyllä olevassa AVC-filussa.
Hetkonen. Kun on noita devuja hyllyssä X-filesiä, Allo alloa ym. Niin niiden kanssa pitää aina pumpata tv:n kuvasuhdenappin kanssa ettei näy venytettynä. Ja ei ainakaan mieleen tule muuta julkaisua, jota itseltä löytyisi Reiskana 4:3-muodossa. Siis näkyykö Peppi siis ihan kuin kuuluukin tällaisenaan?
Niin joo, kyseessä olikin DVD. Mutta eipä sille estettä ole, etteikö DVD:lläkin voisi 16:9-matskussa olla palkit suoraan. Ei toki kovin yleistä. Jos kuva ei näytä vääristyneeltä, niin eipä kai sillä väliä.
Joo siis tuo Peppi (ei Puolakka) on tosiaan Blu-ray. Ja muut ovat DVD:itä. Ja nyt kun tarkemmin ajattelee niin ei tietenkään pidäkään muuttaa kuvasuhdetta TV:stä. Matskuhan on 1080p eikä kuin DVD:llä anamorfista vs. 4:3.
Blu-rayllahan tuo on tosiaan ihan standardi, että 4:3-matskun palkit ovat jo levyllä siinä 1080p-videofilussa.
Sikäli mikäli outoa, että onhan mulla tuo Twin Peaks myös Blu-raynä ja sitä tullut paljon katseltua. Ja sama hommahan tuossakin on, kuva on 4:3 eikä suhdetta tv:stä tarvitse vaihtaa. Olisin voinut vaikka vannoa, että tähän asti on pitänyt.
Tänään sitten Kummelia ja Poirotia Yleltä. Kuvahan niissä on 4:3, mutta ei tarvinnut kuvasuhdetta muuttaa. Pillarboxing. Ei näin. Vanhaan hyvään scart-aikaan (hehheh) sentään ei lähetyspäässä tietoisesti huononnettu kuvaa.
Samalla logiikalla kaikki elokuvat, joiden kuvasuhde on leveämpi kuin 1.78:1, ovat blu-raylla huononnettuja, koska ylä- ja alapalkit ovat itse kiinteänä itse enkodauksessa/videofilussa. Toki olisi järkevämpää käyttää kaikki resoluutio itse kuva-alaan. Jännä juttu, ettei blu-rayllekaan todennäköisesti koskaan tule anamorfisia kuvasuhteita (yli 1.78:1) - mahtaako edes 4k blu-raylle. Toisaalta jo AVC:llä musta pakkautuu varsin hyvin.
Kummelissa (niinkuin monessa muussakin ohjelmassa) on käytetty kuvasuhdekikkailua tehokeinona. eli kuvasuhdetta vaihdetaan kesken kaiken alkuperäismateriaalissa, esim. kun joku artisti aloittaa "musavideonsa". Oma töllö ei mulkkaa mitään, kun suhteen pistää jo alkuun 4:3, silloin kuva on aina 1:1 ja töllö ei venytä eikä vanuta, mutta 16:9 toistuu silti "oikealla" suhteella. Mikään muu ei raivostuta enempää kuin "pakkovenytys" ilmeisesti olen herkkä geometrialle ja sen virheille.... T: Vesku
Kyllähän kuva on yhtä tarkka leveämmissäkin elokuvissa, mutta reiskan koko kapasiteettia ei ole käytetty. Sama kai se on 4:3-reiskassakin. Tuosta Kummelista en sitten varma ole. Mutta Poirot on ainakin huononnettu. Alkuvaiheessa laajakuvaan siirtymistä kuvan pumppaamista näkyi enemmän. Ja ainakin yksi esimerkki toisin päin oli Musiikki-TV, joka saksi 4:3-videot 16.9-muotoon. Ja lastenohjelmat myös. Kun tuota pumppausilmiöltä haluttiin välttyä. Silloin ei sentään tarkkuutta hävinnyt mitä nyt Poirotin kohdalla.
No siten, kun näkyi 4:3 ilman tv:n suhteen kavennusta. Ja nyt kun tuota Kummelia katsoi tämän päivän jakson niin tosiaan siinä musiikkivideokohta näkyi letterboxina. Mutta, jos tästä joku osaa DVD-versiosta kertoa niin kiinnostaisi kovasti tietää.
Millä perusteella tuo on kuvan huonontamista? Toki siinä on vähemmän pikseleitä itse kuva-alalle, mutta 720p & 1080p/i-lähetyksissä, streameissa ja kotivideojulkaisuissa tuo on ihan standardi.