The Wire subteeveellä (& MTV3:lla)

koko sarja on kuvattu 4:3, joten toivottavasti jatkossakin lähetetään 4:3.

 

Katos. Mietinkin, että olisiko sittenkin alkuperäinen kuvasuhde, mutta päättelin varmana, ettei voi olla 2000-luvulla tehdyssä sarjassa.

 

Jepa. Samasta syystä HD julkaisua ei ole tullut, kun 4:3 ei katsota HD materiaaliksi mikä on aika älytöntä sillä sarja on kuvattu filmille ja resoluutiota riittäisi vaikka muille jakaa.

 

Esimerkiksi The Artist on 1440x1080 pisteen kuvaa, eli alkuperäisellä 1.33:1 suhteella BD-kiekollakin. Sikäli varmaankaan mitään teknistä estettä ei olisi julkaista muitakaan kapeampia nimikkeitä teräväpiirtona.
Todennäköisesti myyntilukujen boostaamiseksi mahdollinen BD-julkkari tulisi olemaan leikattua mallia, kuten nähtiin The World At War dokumentissa, jossa on ensin nähty valtavasti vaivaa restauroimalla ikivanhat sotafilmit upean näköisiksi ja sitten silvottu kuvasta 1/3 osa pois jotta se täyttäisi paremmin kuluttajan uuden laajakuvatelkkarin viimeistä pikseliä myöten. (Saman dokumentin DVD-versio on filmien alkuperäisellä ~4:3 kuvasuhteella.) Ja kun samaa ajatusta hiukan jatketaan, niin pian 2.39:1 elokuvistakin aletaan BD-versioissa leikkelemään vastaavasti sivuilta turhia pois, kuten TV-kanavat jo nykyisin tekevät.. [/rant]

 

Tätä sarjaa on hehkutettu maasta taivaisiin. Nyt aloitin itse katsomisen ja 1. jakson jälkeen jo herää kysymyksiä.

Kertokaa sarjan nähneet. Onko odotettavissa kovat kaulassa meininkiä ja iso osa oikeussalissa, tämä jos mikä etoo allekirjoittanutta.
Varauksella myös aika paljon tuli myös fuck,fuck-osastoa. Meni vähän överiksi.

Pikaiset plussat musiikista, ghettomeiningistä.

Joka tapauksessa useampi jakso tätä katsotaan ennen kuin tuomitaan täysin.


Iso

 

En tiedä mitä tarkoitat "kovat kaulassa meiningillä", mutta oikeussalit ovat minimalistisessa osassa. Äkkisältään koko viiden kauden kaareen muistelen, että oikeudenkäyntejä on jotain kolme. Ehkä. Eikä yksikään niistä ota edes puolta ao. jaksosta.

Tuossa ekassa jaksossahan oikeudenkäynnin pointti oli luoda pohjaa monelle asialle, ei itse se oikeudenkäynti tai sen tulos.

Fuck putoilee tiiviiseen tahtiin, mutta ilmeisesti se on vaan tämä, miten nämä hahmot puhuvat.

 

Kyllä muutama fuck-sana silloin tällöin sanotaan:

محتوى مخفي

Fuck-scene

 

Musiikinkäyttö on parasta sillä sarjassa ei ole scorea lainkaan vaan kaikki kuultava musiikki on ns. spottimusaa eli jos autossa on radio päällä niin tulee musiikkia muuten ei. Samoin eräs kohtaus missä vanhemmat ganstat seuraa autolla nuorempia, niin nuorien autossa soi räppi ja vanhojen autossa soul. Hyvä kontrasti

 

Musiikista olen kuullut paljon hyvää ja juuri tätä odotan. Kuullostaa hyvältä.

Omissa suosikeissani on aina musiikki ollut isossa osassa. Jo teinivuosien Miami Vice ja jokin Baywatch soitti aikakautensa musaa merkittävässä osassa tarinaa. Lähiajoilta tulee mieleen Sopranos ja Boardwalk Empire missä erittäin hieno musiikkimaailma rakennettu juuri näin mitä kuuluu kkulloinkin taustalla baareissa, radiosta jne.


Iso

 

On se vaan hyvä näin vanhaksi sarjaksi. Täällä myös yksi myöhännäisherännäinen.

 

Vanhaksi? Sarjaa esitettiin alunperin 2002-2008.

 

Ei koske Subia, vaan mahdollista tulevaa Blu-Ray julkaisua:

Wirestä on nyt virallisesti valmistumassa uudet HD-tasoiset masterit. HBO valmistautuu uudelleenlähettämään sarjan teräväpiirtona.

Saas nähdä miten tässä nyt käy. Sinänsä jos (ja kun) jo alunperinkin kuvausvaiheessa asettelu on tehty 16:9 huomioiden, niin onko tuo "tähän asti puuttuneen kuvamateriaalin" julkaiseminen suurikaan rikos?

Tämähän siis on päinvastainen tilanne, kuin se tyypillinen ja tuomittava teurastus, missä vanhasta 4:3 filmistä leikataan tavaraa pois ylhäältä ja alhaalta. Tämäkin sarja, kuten myös X-Files, on kuvattu alunperin laajakuvana, ja siitä on vasta levitykseen laitettaessa leikattu sivuilta kuvamateriaalia pois.

 

Onkohan näin. Tämän mukaan julkaisu tehdään mahdollisesti leikkaamalla kuvaa ylhäältä ja alhaalta.

 

Blu-Ray.com foorumilta: http://forum.blu-ray.com/showpost.php?p=9626979&postcount=121 Hyvin minimaallista leikkaamista. Ei huono ollenkaan.

 

No voe helevettiläenen jos noin tekevät :hitme: Mitäs ne "they framed it for 16x9 as a way of future-proofing" -puheet sitten olivat?

Eli onko ne alkuperäiset (tyypillisesti 1.85:1 kuvasuhteen) 35mm filmit hukattu johonkin?

Edit: Juu, kyllähän noista Sädettäjän linkkaamsita käy selvästi ilmi, että sivuilta on löytynyt "täysin uutta" materiaalia. Ei siis onneksi ole pelkästään 4:3 framen silpomisesta.

 

Lisätietoja HD-versiosta:

As if staring down the barrel of Omar’s shotgun wasn’t enough to make viewers’ knees quake, soon it’ll be in high definition. HBO said today that it has remastered all 60 episodes of its Peabody Award-winning drama The Wire. All five seasons of the gritty Baltimore series will be available in 16×9 full-frame HD for the first time, and HBO Signature will run them in order starting the day after Christmas. It’ll be the first time the ensemble drama starring Dominic West, Wendell Pierce, Idris Elba and dozens of others has aired on a linear channel since the show wrapped in 2008. The update also hits HBOGo on December 26. The Wire: The Complete Series also will be available for digital purchase starting January 5 and comes to Blu-ray in the summer.

http://deadline.com/2014/12/the-wire-remastered-hd-hbo-1201306576/

David Simon kommentoi:
“At the last, I’m satisfied what while this new version of ‘The Wire’ is not, in some specific ways, the film we first made, it has sufficient merit to exist as an alternate version. There are scenes that clearly improve in HD and in the widescreen format. But there are things that are not improved. And even with our best resizing, touch-ups and maneuver, there are some things that are simply not as good. That’s the inevitability: This new version, after all, exists in an aspect ratio that simply wasn’t intended or serviced by the filmmakers.

“Still, being equally honest here, there can be no denying that an ever-greater portion of the television audience has HD widescreen televisions staring at them from across the living room, and that they feel notably oppressed if all of their entertainments do not advantage themselves of the new hardware. It vexes them in the same way that many with color television sets were long ago bothered by the anachronism of black-and-white films, even carefully conceived black-and-white films. For them, ‘The Wire’ seems frustrating or inaccessible — even more so than we intended it. And, hey, we are always in it to tell people a story, first and foremost. If a new format brings a few more thirsty critters to the water’s edge, then so be it.”

http://variety.com/2014/tv/news/david-simon-weighs-in-on-hbos-hd-remastering-of-the-wire-1201369214/

 

Katsoin Yleltä tallentamani jaksot parin viikon aikana ja olihan se kakkoskautta lukuunottamatta melkoista nautintoa. Pidän 1. kautta parhaana, koska se on niin erilainen verrattuna muihin sarjoihin tai edes The Wiren myöhempiin kausiin. Siinä on jotain arkisen hienoa, mikä puuttuu muista kausista. Jos haluan katsoa reilun kymmenen tuntia aitoa poliisien ja rikollisten välistä kilvoittelua, katson tuon tuotantokauden. Jos pyrkimys realismiin unohdetaan niin 4. kausi on tarinaltaan ja hahmoiltaan kenties jopa ylivoimaiseti paras.

Ei The Wire muutu missään vaiheessa epärealistiseksi sarjaksi, vaan "realistinen" tyyli säilyy loppuun asti. Ykköskausi on kuitenkin oikeasti realistinen, eikä ainoastaan suhteessa muihin sarjoihin. Myöhemmillä kausilla on enemmän elokuvamaista tyylittelyä (esimerkiksi Brother Mouzonen ja Omarin kohtaamiset ovat hyvinkin leffamaisia), parvekkeelta hyppelyä, sarjamurhaajan keksimistä, Hamsterdamia ja muuta tuollaista. Sarja pysyy huippumielenkiintoisena alusta loppuun, mutta kausien välillä on suuret erot siinä miten se ilmenee.

Season 1 - Poliisilta arkista ja puuduttavaa työtä, tavoitteena saada huumejärjestön jäsenet linnaan. Samalla seurataan tiiviisti toisen puolen eli rikollisten toimintaa ja tapoja yrittää välttää kiinnijääminen. Myös huumeiden käyttäjien elämää kaduilla seurataan varsin tarkasti.

Season 2 - Sataman asiat ei minua hirveästi kiinnosta. Alkupuoli on tylsä, mutta loppupuolella on monta erittäin hyvää jaksoa. Kiinnostavinta on ykköskaudelta tuttujen henkilöiden seuranta, mutta se on selvästi sivuosassa sataman tapahtumiin nähden.

Season 3 - Testosteronista gangstailua. Ruumiita alkaa putoilla kun Avon palaa vankilasta sotkemaan Stringerin järjestämät kuviot old school -asenteellaan. Avonin ja Stringerin välillä oleva jännite on kauden kantavia voimia. Pitkän istumisen jälkeen vapaaksi päässeen Cuttyn eloa on kiinnostavaa seurata ja loppukausilla suuressa roolissa oleva Marlo nousee tällä kaudella merkittävään asemaan.

Season 4 - Kuten alussa sanoin, tämä on mielestäni sarjan toiseksi paras tai paras tuotantokausi riippuen painotuksesta. Tuossa iässä olevia nuoria on kiinnostava seurata, sillä elämät saattaa lähteä hyvinkin eri suuntiin. Tästä on hyvä esimerkki vitoskauden lopulla kun Dukie ja Michael keskustelevat autossa vain paria vuotta aiemmin tapahtuneista asioista, jotka melkein tuntuvat irrallisilta heidän nykyelämästään. Nelonen on ehdottomasti sarjan syvällisin kausi. Chrisin ja Snoopin murhatouhut ja ruumiiden "hautaaminen" hylättyihin taloihin luo omanlaisensa hyytävän fiiliksen kauteen. Suosittelen aloittamaan tämän kauden näyttämisellä, jos joku toivottomalta vaikuttava tapaus pitää saada ymmärtämään The Wiren hienous.

Season 5 - McNultyn sekoilua seuratessa saa ainakin nauraa enemmän kuin muilla kausilla yhteensä. Onhan tässäkin kiinnostava juoni, mutta jotenkin kepeä fiilis kaudesta jäi. Omarin tarinaa ei mielestäni viety kunnialla päätökseen. Hän hyppäsi parvekkeelta alas ja siinä heitettiin hyvästit realismille. Silti Omarin loppu oli äärimmäisen laimea kun ärsyttävä pikkuskidi ampui yllättäen. Mielestäni Omar olisi saanut kaatua suuressa tulitaistelussa. Omarin hitlistiltä ainoastaan Savino sai kuulan kalloonsa ja 1/9 ei tarpeeksi.

Vaikka kaudet ovatkin itsenäisiä kokonaisuuksia, niin tietysti se palkitsee jos ensimmäisellä kerralla katsoo ne järjestyksessä. Season 4:n koukkuhoitoa suosittelen ainoastaan kaikista pahimmille bimboille. On ajateltava niin, että on parempi aloittaa edes jostain kuin ettei alottaisi ollenkaan. Itse kun olen katsonut sarjan nyt kaksi kertaa järjestyksessä alusta loppuun niin aion katsoa ainoastaan lemppareitani jatkossa eli kausia 1, 4 ja 3.

Sarjan hahmoista voisi kirjoittaa kymmenen sivua, mutta enpä taida jaksaa. Loistavia hahmoja täynnä koko sarja. Wee-Beyn naiselle eli Namondin äidille on kuitenkin pakko antaa tunnustus siitä, että on kaikkien aikojen vittumaisin ämmä.

Sarjan kantavia teemoja ovat vehkeily, rahoitus ja tilastot. Luin vuosi sitten The Wiren luojan David Simonin vuotta 1988 käsittelevän kirjan Homicide: A Year on the Killing Streets ja sen vuoksi suhtauduin toisella katselulla paljon herkemmin tähän asiaan. Mielestäni Simon vie tuon tilastoasian ihan vääriin mittasuhteisiin ja liioittelee ilmiön kokoa. Hauskin tilastoihin liittyvä asia nähdään kakkoskauden alussa, kun McNulty laskee vedessä ajelehtineen ruumiin kuolinpaikan merivirtojen perusteella ja siten saa sen Baltimoren poliisin tutkittavaksi.

Tuossa kirjassa olevista murhapoliiseista Jay Landsman esittää sarjassa Dennis Melloa. Ammattinäyttelijä Delaney Williams taas näyttelee hahmoa nimeltä Jay Landsman. Toinen kirjasta tuttu Gary D'Addario näyttelee Gary DiPasqualea.

https://www.youtube.com/watch?v=pUjh9Id6Id8

 

^hyvin kuvattu Tilt-typeltä. Olen pitkälti samaa mieltä kausien hyvyydestä.

5. Kaudelta

محتوى مخفي

Tämä antiklimaattinen loppu korosti minusta dokumentaarisuutta. Huumepiireissä (ja miksei muuallakin) loppu on useammin karu kuin eeppinen ja asiat tuppaavat jäämään kesken. Se, että tappamisen suoritti pikkunappula kuvasi vain sitä, miten tuo rikollinen koneisto ulottuu kaikkialle, eikä rajoitu vain "oikeisiin" rikollisiin.

 

Niin. Oikeasti Omarin esikuvana ollut mies (näitä oli muutama)

محتوى مخفي

hyppäsi pari kerrosta korkeammalta kuudennesta kerroksesta,

mutta tätä pidettiin liian epäuskottavana, joten sarjassa tuo toteutettiin vähemmän epäuskottavalla tavalla.



Täältä voi lukea, suosittelen lähteiden aukiklikkailua.

Sehän tuossa oli pointti. Suuren Omarin kohtaloksi koitui lopulta räkänokka kakara, joka yritti saada itselleen nimeä. Eikä kuolema ansainnut kuin pienen alakulman uutisen lehdessäkään.

Kadulla kuitenkin legenda jatkoi elämää ja tarina paisui...

 

Onkohan noin käynyt tuon hyppäystarinankin kanssa Mielenkiintoinen tieto joka tapauksessa.

Olen samaa mieltä ylläolevissa viesteissä luetelluista tylsän kuoleman hyvistä puolista, mutta odotin hyppäyksen innoittamana jotain todella erilaista ja petyin pahasti. Tällä hetkellä en ole niin pettynyt, jos lähdetään siltä pohjalta että hyppy ei ollut hollywoodia.