Miten voisin toteuttaa helpoiten jonkinlaisen herätesysteemin PA-päätteelle jossa on vain painettava ON/OFF nappi? Tarkoituksena pitää vahvistin ON -asennossa koko ajan. Vahvistin käynnistyisi ja sammuisi samalla kotiteatterivahvistimen kanssa. Uuden kämpän olohuoneessa on vain yksi 10A automaattinalli valaistukselle ja pistokkeille, joten vahvistin pitää siirtää vaatekaappiin ja ottaa virta eteisen ryhmän takaa. Aiemmin homma hoitui tuollaisella Master/Slave jatkojohdolla, josta lähti Slave puolelta pitkähkö roikka vahvistimelle. Aina kun kotiteatterivahvistin kytkettiin päälle, niin se käynnisti myös subin vahvistimen. Nyt homma ei toimi näin, koska nalli pamahtaa samantien kun laittaa subbarin vahvistimen päälle muiden vehkeiden ollessa päällä. Vaihtoehdot mitä itselle tuli mieleen: 1. Jatkojohto Yamaha vahvistimen virta-annosta erilliseen Master/Slave jatkojohdon Master pistokkeeseen ja Slave pistokkeesta subivahvistimelle. Master/Slave jatkojohto seinään kiinni eteisessä. Laillinen kytkentä? Toimisiko? 2. Pesuhuoneesta yksi jatkojohto olohuoneen kaikille värkeille 16A nallin takaa. Pitäisi kestää? Muita vaihtoehtoja?
tulee mieleen, että mikäli otat laitteisiin virtoja eri "vaiheista" syntyy noiden välille helposti maalenkkejä->hurinaa. ottaako se pa-vahvistin vain ison käynnistysvirran vai kyykkääkö toi 10A normikäytössä?
Itse en tuota maalenkki hommaa muistanutkaan. Pitänee melkein testata... Kun kaikki kamppeet on saatu päälle, niin ei ainakaan vielä ole kesken soittelun tai leffan paukkunut sulakkeet. Eli ottaa siis niin kovan käynnistysvirran. Voiko sitä rajoittaa jotenkin jollain yksinkertaisella konstilla? Oiskoha miten vaikea tehdä joku pieni verkkovirralla toimiva tökkäin sille virtanapille. Kun Yammu menisi päälle niin tökkäisi kerran ja toisen kerran sitten kun Yammu suljetaan... Ei voi olla näin vaikeeta...
Siihen pitäisi rakentaa joku tuollainen ajastettu virranrajoitin verkkojohdon väliin: http://i225.photobucket.com/albums/dd27/syncopator/inrushcurrentlimiter.gif Mutta tuossa pitää tietää mitä tekee ettei käy huonosti...
Maa on vaiheesta riippumaton. Maalenkki syntyy siksi, että pistorasiat ovat kaukana toisistaan ja maadoitus muodostaa näin ollen ihan fyysisen lenkin. Lenkki voi syntyä myös yhtä vaihetta käytettäessä! Joskus verkkohurinan saa häviämmän pistotulppaa kääntämällä (vaihe ja nollajohdin vaihtavat paikkaa hurisevan laitteen sisällä). Sinäänsä alttius hurinoille kertoo puutteista laitteen suunnittelussa.
Ei synny maalenkkiä, vaikka subivahvari on jatkoroikan päässä eteisessä ja muut vehkeet olohuoneessa. Eli menisin mielellään nyt sillä polulla, että kun kotiteatterivahvistimen laittaa päälle, niin se ohjaisi myös subivahvarin päälle. Samaan tyyliin kun aiemmin se Master/Slave kytkentä. Signaalikaapelissa menee 2 ylimääräistä lankaa tyhjillään. Voisiko niitä käyttää tässä jotenkin hyödyksi? Oisko mahdollista muuttaa se Crownin painonappi joksikin muunlaiseksi kytkimeksi?
Käynnistysvirran rajoitus toimii helposti NTC-vastuksella. Kustantaa noin siideritölkin. Voi rakentaa sellaiseen pistotulppa-pistorasia muovikoteloon, tai sitten laittaa laitteen sisään, mitä ei pidä tehdä itse, jos ei tiedä mitä on tekemässä. Mitoitusohje: sarake maksimivirta, laitteen arvokilvestä, sitten suurin vastuarvo joka löytyy(IMHO). Noita aikaviiverele-vastus-viritelmiä en suosittele, paljon suuremmat mahdollisuudet sössiä homma ja tehdä vaarallinen laite. Hakusanat: syöksyvirran rajoitus/rajoitin, inrush current limiter (ntc) Pitkät jatkojohdot huonetilasta toiseen eivät ole sähköturvallisuusmääräysten mukaan sallittuja, varsinkaan jos toisessa tilassa on maadoitettu ja toisessa maadoittamaton pistorasia. Luin vielä uudestaan, joko en ymmärtänyt lukemaani, tai sitten sinulla on mennyt virta- anto ja otto sekaisin, ei kuitenkaan kuullosta hyvältä ratkaisulta. t:j:hitme:
Paitsi että kytkentävirta piikki on usein suurempi kuin laitteen persieessä mainittu. Lisäksi NTC:n mitoitukseen vaikuttaa ladattava kapasitanssi. Enkä välttämättä ihan pieneen muoviboksiin tunkisi, NTC kun käy lämpöisenä jatkuvasti, eli ei kiinni koteloon. Toinen ongelma on riittävän NTC:n löydyttyä se, että vahvistimen lepokuorma on niin pieni, että NTC jäähtyy ja rajoittaa virtaa nopeissa piikeissä, näinkin on käynyt. Lisäksi se vaatii parin minuutin jäähtymisen virtojen sammutuksen jälkeen, ennen kuin rajoittaa taas. Joten kaikista helpoin on käyttää NTC vastusta starttihetkellä ja ohittaa se 2 sekunnin kuluttua releellä. Releelle kun tekee sarjakonkalla ja tasasuuntamalla (plus hieman muuta sälää) käyttiksen ja simppeli RC-viive, saa ihan verkkojohtoon kytkettävän näppärän pikku piirikortin. Itsellä tuollainen NTC-käytössä: http://www.ametherm.com/datasheetspdf/MS3520010.pdf Melko kallista siideriä juot, veroton hinta tuolla em. NTC:llä 5.3 euroa Digikeyllä
Sähkökatkot voivat aiheuttaa valtavaa tuhon kumuloitumista, jos ei ole niihin varautunut, tai tee-itse-viritys eskaloi ongelmia väärine viiveineen ja toimintalogiikkoineen. Kannattaa mielessään tai paperilla simuloida mitä tapahtuu millekin laitteelle ja komponentille (typerät hengenvaaralliset ntc/ptc-vastukset!) kaikissa mahdollisissa toimintavariaatioissa jokaisen millisekunnin aikana sähkökatkoa ennen, aikana ja jälkeen. Ainakin nämä skenariot pitää simuloida kukin erikseen, koska niistä aiheutuu aivan erilaiset ilmiöt laitteistoille: 1) Laite on yksin kotona virta pois päältä ja sähköverkossa on normaali 230 V, ihminen ei ole paikalla valvomassa ja pelastamassa laitteita. Mikään ei saa mennä rikki tässä tilanteessa, ei siis se tee-itse virityskään. 2) Laite on yksin kotona virta PÄÄLLÄ ja sähköverkossa on normaali 230 V, ihminen ei ole paikalla valvomassa. Mikään ei saa mennä rikki tässäkään normaalissa tilanteessa, ei edes se tee-itse virityskään. 3) simuloidaan tapaukset 1 sekä 2 siinä tilanteessa kun 230 V valtakunnanverkossa ilmenee 0,1 sekunnin sähkökatkos. Mitä se aiheuttaa katkoksen aikana ja sen jälkeen. Esim. käynnissä oleva tietokone ei vielä reagoi tällaiseen katkokseen. Sammuneena oleva pc voi silti reagoida imemällä rajun virtapiikin. 4) simuloidaan 1 sekä 2 siinä tilanteessa kun 230 V valtakunnankerkossa ilmenee 0,5 sekunnin sähkökatkos. Mitä se aiheuttaa katkoksen aikana ja sen jälkeen. Jokin käyvä PC-malli voi tiltata, toinen selviää pystyssä nätisti. Nukkuva PC voi taaskin imeä kamalan virtapiikin, kuten tekee esim. DELL Optiplex 280, joka sähkökatkolta palattuaan herättää väkisin itsensä sekunniksi ja menee heti sen perään takaisin nukkumaan tai jatkaa ylösbuuttausta, riippuen mitä biosissa on määrätty. 5) simuloidaan 1 sekä 2 siinä tilanteessa kun 230 V valtakunnankerkossa ilmenee 5 sekunnin sähkökatkos. Mitä tapahtuu katkoksen aikana ja sen jälkeen. Tietokoneet kaikki nukahtavat näin pitkän katkon takia. Ja katkolta palatessa osa nukkumaan määrätyistä tietokoneista imee hirveän starttipiikin, osa imee vain laimean tehopiikin powerin herätessä, herättämättä emolevyä+prossua, ja palaa nukkumaan. Jokainen laitemalli reagoi omalla tavallaan. 6) edellämainitut asiat simuloidaan TOISTUVILLA sähkökatkoksilla, joita tosiaan esiintyy myrskykeleillä. Esim. sellainen katkosmalli, jossa on ensin yksi 0,5 sekunnin katkos. Sitten asiat ovat normaalisti 20 sekuntia. Sitten sekunnin sähkökatkos. Sitten normaalia tilaa kestää 10 sekuntia. Sitten 15 minuutin sähkökatkos ja lopuksi paluu normaaliin. Tai vastaavaa. Kannattaa käyttää juuri sellaisia sähkökatkostyyppejä ja toistuvuuksia, mitä on omassa elämässään kokenut. Sähkökatkoksilla on selkeä toimintamalli; samat ongelmat toistuvat vuodesta toiseen. Sama tykkylumi vääntää saman oksan sähkölinjojen päälle kun tuulee koillisesta ja lämpö nousee ja lumi kerää vettä sisäänsä, tai jotain sellaista. Olennaista on varautua ERI PITUISIIN sähkökatkoihin ja niiden väleissä oleviin normaalivaiheisiin. Sähkökatkot tulevat useamman katkon ryppäinä. Osasyy kertautuvaan katkosryöppyyn on niissä kuluttajissa/kodeissa, joissa on väärin suunnitellut sähkökatkostapaluurituaalit. Kun miljoona sähkökiuasta ja sähkömoottoria ja kylmäkonetta imee induktiopiikkiään samalla millisekunnilla, sähkölaitos panee sähköt uudelleen poikki ylikuormituksen vuoksi. Joutuu käynnistelemään kortteli kerrallaan asuntoja pystyyn. Minulla asia koskee UPS-systeemiä ja audiolaitteistoa. Esim. erässä UPSissani on tee-itse-virityksenä diodeja estämässä virran kulku väärään suuntaan (upsista nesteakkuun, ups osaa ladata vain hyytelöakkuja ja se pilaa nesteakut). Kun sähkökatkos tulee ja UPS alkaa generoida 230 volttiaan akuista energiaa ottaen, minulla rele oikosulkee diodit, jottei diodien jännitehäviö lyhentäisi varakäyntiaikaa tai tuhoaisi diodeja. Olen mitoittanut niin, että diodit joutuvat läpäisemään kymmenien ampeerien virtaa vain kymmenisen millisekuntia tms. joka aika kuluu releen vetämisen aikana. Sen jälkeen relekontaktien milliohmiluokan ylimenovastus minimoi jännitehäviön ja lämpöongelmat. UPS-akkua suojellakseni akun tyhjentyessä tiettyyn pisteeseen UPS luovuttaa ja nukahtaa ja samalla lopetetaan akun purkaminen myös minun virityslaitteitteni osalta. Nämä viritykseni siis ovat upsatun virran varassa toimivia. Tyhmempi heppu liittäisi viritelmänsä suoraan UPS-akkuun, joka syväpurkautuisi ja tuhoutuisi. Varavoimaakaan ei siis saa käyttää liian pitkään, on osattava luovuttaa ja sammutettava kaikki virrankulutus sitten kun on sen aika. Sähkökatkosta palaaminen tehdään minulla "UPS-ohjattuna". UPSilla menee oma aikansa lukittautua esiin ilmestyneen sähköverkon vaiheeseen, kymmenisen sekuntia tms. Tätä viivettä ja älykkyyttä hyödynnän muissakin laitteissani. En suinkaan päästä laitteitani verkkovirtaan kiinni heti sähköjen palattua, vaan odotan kiltisti kunnes UPS on tyytyväinen valtakunnanverkon tilaan ja lopettaa akkupurkuvaiheensa. Jääkaappi ja 30 W pienloistelamppu ovat minulla ihan suoraan verkossa, eli niiden osalta kuulun tavallisiin idiootteihin, jotka kuormittavat sähköverkkoa välinpitämättömästi ja täten kiduttavat sähkölaitosta. Muut vehkeeni joko jäävät katkon tullessa nukkumaan tai nousevat pystyyn hallitusti viivästäen, jotta sähkölaitos ei pelästyisi ja panisi sähköjä uudelleen poikki. Oikeastaan simulointi pitää tehdä pikosekuntipohjaisesti tai muuten loogisesti aukottomaksi. Pitää huomioida nekin hetket kun relekontakti alkaa vetää ja on vasta matkalla vaihtamaan kontaktien tilaa toiseksi. Mitä tapahtuu jos releeltä loppuu energia kesken kaiken. Sekin pitää huomioida, jos releen käämin rinnalla on elko energiavarastona (vaarallista), että rele saattaa jäädä vetäneesen tilaan kun käämijännite ei pääsekään laskemaan riittävän alas. Volttikin voi riittää pitämään rele vetäneenä ikuisesti, eli pitää todella varmistua siitä, että kun releelle ei päästetä energia, sitä ei todellakaan saa päästää, ei sitten yhtään. Ei sallita mitään vuotovirtoja konkista tai diodeista. Ei riitä, että tietää mitä on tekemässä. Pitää myös tietää mitä sen jälkeen tapahtuu missäkin tilanteessa.
Harvoin ne NTC/PTC viritykset hengenvaaraa aiheuttaa, jos tietää mitä tekee. Korkeintaa sulake poistuu lyhyen sähkökatkon aikana. Ja yksivaihtoehto lähestyä jännitevaihteluaihetta on simuloida/laskea laitteen toiminta EN61000-4-11 mukaan.
tuli tämä topikki mieleen kun näin tämän: http://hifitalo.fi/verkkokauppa/tuotetiedot.php?p=2244 en tosin tiedä riittääkö tuossa potku?
http://www.verkkokauppa.com/fi/product/28124/dbfth/Belkin-Conserve-Smart-AV Ei tälläinen auttaisi? Ajaa tosin aika samaa asiaa kuin vahvarin outletista vedetty johto