RC-käyttöön tarkoitettuja, valmiita LiPo-Saverpiirejä löytyy myös 6S-akuille. Muistikuva, että niissä ois joissain automaattinen virrankatkaisukin... Jos siis oikein yksinkertaista haluaa.
Pikaisen tutkiskelun perusteella taitaa noissa katkaisu perustua ESC:n ohjaamiseen, eli eivät ole fyysisesti sarjaan kytkettäviä ja siten yksinään toimivia.
EHDOTON MÄÄRÄYS numero yksi: Akun purun tai latauksen katkaisu alijännitteen tai muun häiriön nojalla pitää tehdä KENNOKOHTAISESTI VALVOEN. Ellei käytä jokaista kennoyksilöä valvovaa logiikkaa, on ihan turha käyttää mitään valvontasysteemiä, koska väärä valvontavehje päinvastoin LISÄÄ RISKIÄ räjähdykseen tai kennon rikkoutumiseen. Joka kerta kun kennosarja puretaan tyhjäksi "väärän valvontalogiikan" katkaisemana, viallinen kennoyksilö syväpurkautuu eli tuhoutuu entistä rajummin ja muut ympäröivät terveemmät kennot puretaan vain osakapasiteettisesti, eli niiden terveys pysyy ennallaan. Lopulta viallinen kenno on täysin tuhoutunut ja se räjähtää ladattaessa tai riittävän älykäs laturi ei edes suostu lataamaan kun se huomaa viallisen kennoyksilön. Ja idiootti käyttäjä ihmettelee missä ihmeessä on vika. Vika on ainoastaan idiootin pään sisällä, koska idiootti kieltäytyi tottelemasta EHDOTONTA MÄÄRÄYSTÄ numero yksi. Se eroavaisuus, miksi Litiumakkujen kanssa eläminen on vaativampaa puuhaa kuin muiden akkujen kanssa, on juuri siinä räjähtämisessä tai ainakin kennon lopullisessa tuhoutumisessa. Muut akkutyypit eivät räjähdä ja polta taloa tai tuhoudu niin herkästi kuin litiumkennot tekevät. LiPo ei ilmeisesti ole ihan niin herkkä pommi kuin Li-Ion, mutta kun vähälahjainen kaduntallaaja ei aina osaa erottaa akkuteknologioita eikä ymmärrä mikä akkutyyppi on vaarallinen ja mikä ei, niin varmuuden vuoksi kannattaa pitää mielessä, että Litium=POMMI, se simppeli turvamääräys on suht helppo muistaa ja kun sen muistaa, osaa varoa lataamista ja purkamista ja kennon kolhimista. Edes silloin kun on kyse litiumakuista. Juu, jos litiumkenno putoaa betonilattialle ja sen nurkka murtuu eli kennossa syntyy oikosulku, on sekunti aikaa paeta paikalta ennen kuin tulisoihtu käynnistyyy ja/tai kenno räjähtää. EI SAA NOUKKIA/LIIKUTTAA MAAHAN PUDONNUTTA KENNOA! Kannattaa odotella pari minuuttia nurkan takana, ja jos mitään posahdusta ei kuulu tai savua ei näy, sitten voi mennä kennon lähelle. Kannattaa katsoa muuhun suuntaan tai suojata silmänsä. Aluksi sormenpäällä kosketaan kennoa, että onko se kuumentunut. Jos kenno on kuuma, se on hajonnut ja voi edelleen palaa/räjähtää. Kannattaa soittaa numeroon 112 ja pyytää viranomaisia noukkimaan pommi talteen. Jos kenno on viileä, se on mahdollisesti säilynyt putoamisesta ehjänä. Mutta se kannattaa tussilla tai teipillä merkata potentiaalisesti vaaralliseksi yksilöksi, eli tämä pudonnut kenno on sitten se, josta tulevaisuudessa räjähdys ensimmäisenä lähtee liikkelle. Pienikin lisäkolhaisu voi räjäyttää kennon. Minä purkaisin kolhiutuneen kennon tyhjäksi ja sitten hävittäisin sen SER-keräysastiaan. Varaukseton litiumakku ei räjähdä. Paitsi sitten kun metallinkeräysauto hakee metalliromut, jotka kolhivat litiumkennon auki ja sinne pääsee vettä sisälle. Tämä räjähdys tapahtuu todennäköisesti metallinkeräysauton tavarakontissa, jossa ei ole ihmisiä vaaralle alttiina. Poliisitutkinta kyllä käynnistyy, että kuka idiootti sen pommin oli metallinkeräykseen pannut. Siispä en panekaan litiumkennoja SER-astiaan, koska en halua vankilaan lojumaan muiden LitiumPommittajien sekaan. Onneksi vielä ei ole kertynyt hävitettäviä litiumkennoja nurkkiin pölyttymään. Lyijykennoja ja nikkelisiä kyllä olenkin kierrättänyt kiltisti kun ne ovat kuoleentuneet. Litiumakut kannattaa hävittää toimittamalla ne laillisiin kierrätyspisteisiin, joissa käytettyjä akkuja otetaan vastaan. Siellä toivottavasti ymmärretään litiumkennojen käsittelyn vaarat asianmukaisesti.
Tuo pitää paikkansa, jos on idiootti ja kasaa akkupaketin kuramoska-akuista. Mutta käytettäessä tasalaatuisia kennoja ja riittävän korkealla olevaa katkaisujännitettä kennoa kohti, ei ongelmaa ole. Kuramoskaakkujen kanssa on helppo toteuttaa kennokohtainen valvonta jollain 3.3 voltin jännitteenvalvontaluteella, niissä valvonta 2.93 voltin tienoilla ja virrankulutus pieni, luokkaa 5-25 mikroA. Maximilla löytyy myös MAX1924, jolla onnistuu 4 kennoisen akun valvonnan toteutus näppärästi. Luteessa myös jonkinlainen lataustoiminto, mutta sitähän ei ole pakko käyttää. No, itse olen melkoisesti Li-puolen kanssa töiden parissa puuhaillut jatäytyy todeta, että niiden pommiominaisuudet ovat melkoisesti liioiteltuja. Itse en ole saanut yhtään poistumaan
Ikääntyessään hyväkin kenno muuttuu kavereistaan poikkeavaksi; pullonkaulaksi. Hyvistä en tiedä mitään (paitsi tietysti kännyköissä, joissa käytetään laadukkaita kennoja), koska ostan kiinalaisia halpakennoja, lompakko tykkää kiinalaisista enemmän. Niitä saa ilmaiseksi kotiin postitettuna samaan hintaan kuin ohuen viipaleen merkkikennosta (lisäksi postikulut ovat kennoakin kalliimpia muualta kuin kiinanmaalta ostettaessa). Minäkin olin hetken ajan ihan idioottina sormi virtuaalisesti suussa uiden. Valaisimeni nukahti liian aikaisin. Onneksi käytän suojattuja kennoja kaksikennoisessa näppäimistölampussani, eli kennon oma suojaus esti pysyvät vauriot. Tutkin kennojen jännitetasot. Toinen kenno oli nukahtanut suojapiirinsä laukeamiseen, näytti nollaa volttia. Kun sille antoi hetken ajan latausta, kenno heräsi eloon ja alkoi taas näyttää jotain matalia jännitelukemia. Toinen kenno puolestaan näytti noin 3,6 voltin lukemia, eli ei ollut lähelläkään suojapiirin laukeamista. Samaa ostoerää kennot ovat, samalla tavalla olleet käytössä. Mutta näemmä jostain syystä epäsymmetrisiä varauskyvyiltään nykyisin, ja heikomman kennon ehdoilla edetään. Merkkasin tussilla kennon heikoksi ja tarkkailen jatkossakin, onko se heikoin lenkki ja miten heikko. Aiemmin olin jo erään muunkin kennon merkannut heikoksi (samaa ostoerää sekin), suorastaan rikkinäisen heikoksi. Sitä en enää sekoita mukaan kennosarjoihin, mutta sitä voin käyttää yksikennoisena pienen virrankulutuksen käytöissä. Nyt minulla on neljästä ostetusta kennosta yksi surkeaksi kulunut, yksi huonoksi kulunut ja kaksi normaalia. Uutena kaikki olivat identtisiä, mutta vuosien varrella ne kuoleentuvat yksilölliseen tahtiinsa. Litiumakut kuoleentuvat väistämättä vuosien kuluessa, käytettiin niitä tai ei. Kyllä kennoja saa käyttää viiden vuoden jälkeenkin, ne siis toimivat silti, mutta niiden varauksenotto- ja antokyky alenee vuosi vuodelta. Audiovahvistinkäytössä tämä tarkoittaa lyhentyvää toiminta-aikaa JA alentunutta huippuäänenvoimakkuutta. Ei siis voi soittaa yhtä kovalla volumetasolla kuin uusilla kennoilla kykeni. LATAAN KENNOT RISTIIN. Latureissa on lieviä eroja lopetusjännitteensä suhteen, tyyliin 4,195 V ja 4,200 V. Siksi vaihdan latauksen lopuksi kennot toistensa latureihin, jotta kumpikin kenno pääsee kumpaankin laturiin. Näin kennoihin tulee identtinen loppujännitetaso eli sama varaustaso. Näin olen tehnyt siitä alkaen kun muinoin huomasin laturit hieman toisistaan poikkeavaksi. Minä siis varaan kennot "yhtä täyteen". Jos joku lataa kennonsa tuntemattomaan eli vajaaseen varaustasoon, tietysti silloin menee sormi suuhun useastikin, kun ihmetellään miksi akusto nukahtaa yllättävän aikaisin. Vajaa lataaminen ei sinänsä riko mitään. Päinvastoin: mitä vajaampaan varaustasoon (esim. vain 4,10 V) kennon lataa, sitä pidempi kennon terve elinikä on. Mutta varaustaso jää vajaaksi, toiminta-aika lyhyeksi. Mieluummin sitä nauttii musiikista tai valosta 2 tuntia kuin yhden tunnin ajan, siksi täyteen saakka lataaminen lienee kiinnostavin vaihtoehto. Joku epälaiska voisi piruuttaan testata miten käyttöaika poikkeaa eri varaustasoilla. Kun akkukenno varataan loppujännitteisiin: 3,80 V 3,90 V 4,00 V 4,10 V 4,20 V (normaali täyteen varaaminen) UltraRohkea Räjähdesuojakaapin/pussin omistaja voi lisäksi kokeilla mitä tapahtuu kun lataa 4,25 volttiin tai jopa 4,30 volttiin asti. Tavallinen litiumkenno ei yleensä sellaista siedä, mutta voihan se sietääkin. Toisaalta erikoissuuren kapasiteetin kennot erikoislatureineen varataan esim. 4,35 volttiin saakka, ja näihin erikoislatureihin ei saa vakiokennoja tunkea latautumaan/räjähtämään. Sitten kun minä ostan erän uusia kennoja, voin itsekin tehdä varaustestejä yli/alijännitteillä. Uhrata yhden kennon tieteen alttarille (ylilataustesteissä). Nyt en rupea, koska kaikki kennoni ovat vuosikausia vanhoja, tulokset olisivat harhaanjohtavia. YHTÄ KENNOA nimenomaan kannattaa testata, ei monen kennon akkupakettia, että tulokseen voi luottaa. Ja nousevalla jännitetasolla tietysti testataan testisarja läpi, koska ylilataus tuhoaa kennoa. Ylilatausta saanut kenno on pysyvästi kyvyltään alentunut, joten yliladattua kennoa ei kannata testin jälkeen käyttää mihinkään vaativaan tehtävään. Kannattaa testata maksimi virranantokykykin, siis kuormitus suurella virralla. Siitä huomaa onko kenno kärsinyt ylilatauksesta vai ei. Ikääntynyt tai muuten kidutettu kenno ei anna ulos suurta virtaa, kennosta katoaa jäykkyys.
Et ole, koska kuvia en ole julki pannut. Kaikki projektini ovat jäissä edelleen. Työkyvyttömyys estää tekemästä yhtään mitään. Mitään en saa aikaiseksi vaikka tuntikausia vuorokausittain yritän tehdä edes jotain. Kävelen vain ympyrää lattialla ja aivot käyvät ylikierroksilla, mutta mitään ei synny, edes ideoita.
Terve! Nykyiseen Ghettoon tekisi mieli laittaa suren 100w vahvistin nykyisen 20w tilalle. Akkuna toimii tällä hetkellä 12v 7A MP akku, joten mikä olisi paras ratkaisu laittaa voltit esim. 24v (saadaan n. 70w 100w vahvistimella?) ja mielellään vielä nostaa amppeereita? Vai onko edes mahdollista tehdä hyödyntämällä nykyistä akkua. Akkukesto saisi olla kuitenkin 15h->
Toinen samanlainen akku nykyisen kanssa sarjaan, niin jännite kasvaa, amperimäärä pysyy samana. Rinnankytkennässä kasvaisi kapasiteetti, mutta jännite pysyisi 12V:na. Pitäisi pistää isompikapasiteettiset akut sarjaan tai useampia akkuja rinnan- ja sarjaankytkentöjen yhdistelmällä kapasiteetinkin kasvattamiseksi. Se, että onko käytetyn kanssa sitten järkeä pistää uutta akkua samaan sarjaan, on eri asia. Suositeltavaa olisi, että akut olisivat keskänään samankuntoisia ja -kapasiteettisia, niin ei jää ainakaan kapasiteettia käyttämättä. Latauksenhan voi tehdä kummallekkin erikseen, joten se tuskin lie ongelma erikokoisillakaan akuilla.
Niinkin voi tosiaan tehdä, että ostaa uuden järeämmän 12 V akun, ja se pannaan sarjaan entisen vanhan 12 V akun kanssa. Näin saadaan 24 V. LISÄKSI liitetään "diskanttivahvistin" tms. pienitehoisempi 12 voltilla toimiva vahvistin pelkästään siihen uuteen isompaan terveeseen akkuun. Vanhaa akkua siis puretaan bassoäänien avulla ja uutta akkua puretaan sekä bassoilla että diskanteilla. Jotta tällainen pervo systeemi toimisi idioottivarmasti, pitää signaalit viedä dc-erotetusti vahvistimiin. Vieläpä niin, että sekä signaali että vaippa erotetaan (sarjakonkilla tai audioerotusmuuntajilla). Erotusta ei tarvita ollenkaan, jos kolvaaja tietää millaisia vahvistimia on käyttämässä ja osaa järjestää maadoituksen oikein. Olisi paras, jos kummallakin vahvistimella olisi sama signaalimaataso eli akun nolla volttia eli akun musta "miinusnapa". Tällöin uusi iso akku on "alempi" ja se tarjoaa jännitetasot 0V ja +12V. Vanha akku liitetään sarjaan uuden "päälle" ja sen plusnavasta saa +24V.
Kiitos tiedosta! Minkälaista akkukestoa arvelette 2x 12v 7A akkuja sarjaan kytkettynä ja vahvistimena toi Suren 2 kanavainen 100w?
24 V 7 Ah = 168 Wh. "Auton akkujen kielellä" ilmaistuna LYIJYAKUN 168 wattitunnin kapasiteetin saa purkaa 20 tunnin aikana. Siis 20 tuntia 8,4 watin teholla voi purkaa. Jos purkaa tuplateholla eli 16,8 watilla, ei saavuteta 10 tunnin käyttöaikaa, mutta ehkä 8 tai 9 tuntia. Jos purkaa 4X teholla eli 33,6 watilla, ei saavuteta 5 tunnin käyttöaikaa, mutta ehkä 3 tai 4 tuntia. Jos purkaa 8X teholla eli 67,2 watilla, ei saavuteta 2,5 tunnin käyttöaikaa, mutta ehkä 1 tunti sentään toimisi. LiPo-akuilla asia on toisin: 168 wattitunnin kapasiteetin saa purkaa miten lystää. Vaikka 20 tuntia 8,4 watin teholla. Jos purkaa tuplateholla eli 16,8 watilla, 10 tuntia toimii. Jos purkaa 4X teholla eli 33,6 watilla, toimii 5 tuntia. Jos purkaa 8X teholla eli 67,2 watilla, 2,5 tuntia toimii. Jos purkaa 16X teholla eli 134,4 watilla, 1 tunti ja 15' toimii. Jos purkaa 32X teholla eli 268,8 watilla, 37' toimii. Vedän hatusta, että kanavakohtaisen 70 watin piikkitehonkäytöllä olisi keskiteho kaiuttimeen 17,5 wattia ja akustosta lähtisi 20 wattia ulos jatkuva tehoa. 168 Wh riittää LiPo-akuilla 8 tunnin 24 minuutin ajaksi jos yksi kanava huutaa. 168 Wh riittää LiPo-akuilla 4 tunnin 12 minuutin ajaksi jos kaksi kanavaa huutaa. 168 Wh riittää lyijyakuilla 7 tunniksi jos yksi kanava huutaa. Karkea arvaus. 168 Wh riittää lyijyakuilla 3 tunniksi jos kaksi kanavaa huutaa. Karkea arvaus. Ja muistetaan aina se, että kun tavallisen syväpurkua sietämättömän lyijyakun purkaa tyhjäksi asti, seuraavalla kerralla täyteen latauksen jälkeen on toiminta-aika lyhentynyt. Puoleen entisestä jos huonosti käy. Ehkä hyvällä onnella vain 10% lyhyemmäksi toiminta-aika käy jokaisella syväpurulla, ken tietää. Toistuva syväpurku joka tapauksessa 100% varmuudella kuolettaa kapasiteetin lopulta nollaan asti. Tilapäiseen käyttöön ostetut halvat akut voi huoletta tappaa syväpurulla. Jos siis aikoo ladata akkuja vain 1...10 kertaa ja sitten heittää akut kierrätykseen, niin on halvempaa ostaa huonoimpia mahdollisia lyijyakkuja, kuin sikahintaisia LiPoja, jos nekin sitten 1...10 kerran jälkeen joutuisivat pölyttymään komeroon tai kierrätykseen. Mutta jos samoilla akuilla meinaa tulla toimeen 5 vuotta, silloin LiPo tulee kokonaisuutena halvemmaksi, niitä kun ei tarvitse uusia viiteen vuoteen, kunhan purkaminen lopetetaan jännitevalvontapiirin komennuksesta. Syväpurku tuhoaa myös litiumakut.
Terve. Suunnitteluvaiheessa vielä mennään (onneksi), ja kytkennöistä kysyttävää. Tavoitteena siis kytkin, jolla valitaan käytetäänkö akkuja vai virtalähdettä. Voiko näin tehdä? katso liitettä vahvarisähköt.jpg EDIT: Kyseessä siis vipukytkin ON-OFF-ON, ja sulakkeet puuttuvat kuvasta.
Voi tehdä ja pitääkin tehdä noin. Piirros kylläkin on määräyksien vastainen, suorastaan omituinen, mutta kytkennän idea silti selviää tuostakin.
Hm. Jos vaihdan tuon virtalähteen johonkin akkulaturiin, niin saanko jotenkin kytkentöjä muuttamalla laturin lataamaan akkuja ja syöttämään virtaa myös vahvistimelle samaan aikaan? Tavoitteena siis samanaikainen vahvistimen käyttö ja lataus.
ÄLYKÄS laturi liitetään suoraan akkuun ja akkua käytetään normaalisti. Laturi lataa akkua silloin kun akun jännite laskee laturin mielestä liian alas. Laturi lopettaa lataamisen kun akun jännite nousee riittävän isoksi.
Muuten hyvä, mutta ÄLYKKÄÄT laturit sekoavat, jos akkua kuormitetaan samalla. Ei toimi siis. Muutamasta ÄLYKKÄÄSTÄ laturista kokemusta ja löytävät vikatilanteen tuollaisessa käytössä. Eli järkevin keino on käyttää 2x.x voltin teholähdettä toimimaan akkulaturina ja syöttämään samalla vahvistinta.
Sopivassa määrin älykäs laturi pitää olla. Ei saa olla mekaaninen tyhmä laturi (ne pilaavat akun jos laturi seisoo akussa ikuisesti). Eikä näemmä kelpaa tavallinen älykäs laturikaan (ne luulevat akun hajonneen kun akun jännitetaso vaihtelee "omituisesti"). Jos oma älylaturi ei suvaitse ladata akkua sen käytön aikana, sitten kannattaa tehdä LATURIN VAIHTOKYTKIN, jossa vaihdetaan laturia tilanteen mukaan. Silloin kun akkua kuormitetaan, vaikka musiikkia kuuntelemalla tai valoja polttelemalla, silloin akussa pidetään kiinni "tyhmä laturi" eli jokin halpa mekaaninen pellelaturi, joka vain syöttää sokeasti akkuun energiaa, muttei ymmärrä lopettaa lataamista. Laturi on paljon halvempi kuin tasajännitelähde. Tasajännitelähteen antojännite pitää säätää helvetin tarkasti ja tietää mitä on tekemässä. DC-poweri "akkulaturina" sopii vain akkualan guruille. Sitten kun lopetetaan akun kuormittaminen, otetaan tyhmä laturi irti ja vasta sen jälkeen liitetään älylaturi akkuun kiinni, silloin älylaturi pääsee suojelemaan ja paapomaan akkua haluamallaan tavalla. Siispä ON-OFF-ON -tyyppisellä yliheittimellä jompi kumpi latureista liitetään kiinni akkuun. Plusjohdin siis. Miinusjohdot saavat olla kaikki samaan pisteeseen liitettynä ikuisesti kiinni. Mitään laturinvaihdon kikkailua ei kylläkään tarvitse harrastaa, jos alunperin ostaa sen "oikeanlaisen älykkään" laturin. Ne nimittäin osaavat huolehtia akusta JA silti sallivat akun purkamisen vapaavalintaisella kuormituksella. Kaikissa aurinkosähköjärjestelmissä käytetään nimenomaan näitä juuri sopivan älykkäitä latausohjaimia. Sikahintaisia luonnollisesti; koko aurinkosähköfilosofia on pelkkää rikkaiden viherpiiperoiden lompakoiden kusetusta. Mutta on siis olemassa oikeanlaisia älykkäitä latureita, kunhan vain löytäisi kiinasta sellaisen halvalla, ettei tarvitsisi ostaa satakertaisella hinnalla länsimaista ökylaturia. En ole löytänyt kuluttajahintaista älykästä laturityyppiä tee-itse-varamoima-lataukseen. Pari kertaa vuodessa etsin muutaman päivän ajan latureita, mutta mitään ei ole vielä löytynyt. Toistaiseksi ostelen alle 100 euron upseja muutamia lisää vuosittain (kerään upseja kuin jotkut keräävät postimerkkejä), koska ei ole olemassa metodia tehdä samalla hinnalla itse mitään vastaavaa. Ainakin vuonna 2012 oli mahdotonta järkevällä hinnalla itse rakentaen ottaa 230 vaihtovirrasta akun lataukseen energia ja akkuenergialla tuottaa 230 voltin siniaaltoa parin kilowatin tehotasolla toimien. On halvempaa ostaa tusina valmiita halpaupseja, vaikkakaan ne eivät ole siniaaltoupseja, mutta eniweis. Vasta kun halpaupsien akut pitäisi uusia 5 vuoden käytön jälkeen, sitten ehkä tekniikka on edennyt ja hintakusetus laantunut ja laturi/siniaaltomoduleita saa ostaa järkevällä hinnalla. Ellei laturimaailman hintakusetus ole silloinkaan loppunut, ostetaan sitten kymmeniä hyytelöakkuja entisiin upseihin. Tai kokonaan uudet halpaupsit; niissä sentään hyötysuhde paranee jatkuvasti, eli sähkön säästön vuoksi koko upsi kannattaa uusia, eikä pelkästään vaihtaa siihen akkua.