Voiko näitä yhdistää, riittääkö tehot?

Keskustelu osiossa 'Aloittelija kysyy' , aloittajana _Lore_, 07.11.2012.

  1. _Lore_

    _Lore_ Guest Guest

    Liittynyt:
    10.11.2010
    Viestejä:
    20
    Saadut tykkäykset:
    0
    Tuli tänään tilattua uusi Yamaha RX-V673 vahvistin, joka valittiin what hifi lehden vuoden vahvistimeksi 2012.

    Minulla on audio pro Wigo 160 etukajarit, joiden ohm luku on 4 ja suositeltu vahvistinteho 25-200W, keskiäänenä Wigo 120, jossa ohm on 4 ja suositeltu vahvistinteho 22-150W, sekä takakajareina Wigo 130, jossa ohm on 4 ja suositeltu vahvistinteho 22-150W.

    Kysymys kuuluukiin, mahtaakohan RX-V673 jaksaa soittaa kyseisiä kaiuttimia miten hyvin?

    Tietoja vahvarista:
    http://www.whathifi.com/review/yamaha-rx-v673
    https://www.konebox.fi/yamaha-rx-v6...-/122815/dp?search=v673#tekniset-ominaisuudet
    http://usa.yamaha.com/products/audio-visual/av-receivers-amps/rx/rx-v673_black_u/?mode=model

    Ja mistähän mahtaa johtua, että jenkki yamaha sivuilla ei ole mitään mainintaa 4ohm tehoista, ainoastaan 8ohm? :confused:
    Kaikkialla ei edes ilmoiteta vahvistimen 4ohm tehoja, mutta ainakin Gigantin sivuilla luki, että 150W/4ohm...

    Hieman edittiä:
    Näköjään euroopan yamaha sivuilla tiedot, että tosiaan olisi 150W/4ohm, eli onko 4 ohm vahvari ja 4 ohm kajarit hyvä yhdistelmä??
    http://europe.yamaha.com/en/products/audio-visual/av-receivers-amps/rx-v673_g/
     
    Viimeksi muokattu: 07.11.2012
  2. Batmobile

    Batmobile Uusi jäsen

    Liittynyt:
    24.08.2008
    Viestejä:
    395
    Saadut tykkäykset:
    0
    Jos kuuntelet vähäänkään inhimillisillä äänenvoimakkuuksilla, kullä Jammu jaksaa noita kajareita ajaa ihan hyvin. Juuri tänään tuli kokeiltua mitä "tehokkaampi" vahvistin tekee äänelle. Käytännössä äänellä ei ole mitään eroa ennen kuin äänenvoimakkkuus alkaa olemaan ns. bailuvoimakkuudella, eli noin 80 dB tasolla, silloin alkoi oman Onkyo 607:N virranantokyky loppumaan, eli tämän huomasi vähentyneestä dynamiikasta (diskantista tuli todella korvia särkevä) noin niinkuin kadunmiehelle käännettynä. Vertailu kohdistui Nad 319 2-kanavavahvariin, joka puski 170w/8ohm (270w/4 ohm).
     
  3. karik134

    karik134 Käyttäjä

    Liittynyt:
    05.10.2008
    Viestejä:
    2 059
    Saadut tykkäykset:
    30
    Mikä oli kuunteluetäisyys ns. bailuvoimakkuudella? Jos se oli n.2metriä niin Onkyo 607 virranantokyky alkoi loppua alle 1W:n teholla/kanava, voiko se olla niin heikko vahvistin? Yleensä kaiuttimen herkkyys on vähintään 85-90dB 1 watilla 1m päähän. Kuunteluetäisyyden tuplaus on -6dB(esim. 1m->2m) ja tehontuplaus +3dB.

    Esimerkki: herkkyys 85dB/1W/1m, kaiutinpari(2x1W) +3dB, etäisyys 1m-> 4m -12dB, 4W teho/kanava +6dB = 4m 82dB (subin kanssa 2.1 tulee 83,5dB).
     
    Viimeksi muokattu: 08.11.2012
  4. 71 dB

    71 dB Tuttu käyttäjä

    Liittynyt:
    19.01.2005
    Viestejä:
    11 436
    Saadut tykkäykset:
    771
    No eikö se olisi aika surkuhupaisaa jos "vuoden vahvistimeksi 2012" valittu laite ei jaksaisi ajaa aivan tavallisia kaiuttimia?

    Tehoja ei kannata liikaa tuijotella. Ihmiset soittavat kotona harvoin yli 10 W tehoilla koska tuossa vaiheessa tyypillisillä kaiuttimilla päästään 100 dB tuntumaan.

    Itse aloitin hifiharrastuksen aikoinaan NAD 302 vahvistimella jolle ilmoitettiin jatkuvaksi tehoksi vaivaiset 25W/kanava 8 ohmiin. Dynaamista tehoa kylläkin 50 W/kanava. Ajoin epäherkkiä Hifi 6/2 -kaiuttimia (81 dB/W/m) eikä teho koskaan loppunut kesken.

    Jos soi hyvin niin sitten on.

    Eikä ole olemassa mitään "4 ohmin vahvistinta". Jokaisella vahvistimella on joku kuorma jolla virta ja jännite loppuvat samalla hetkellä (esim. 5,42 ohmia) ja tuon mukaan sitten vahvistin saa tuon pöhkön nimityksensä. :rolleyes:

    Myöskään "4 ohmin kaiutinta" ei ole olemassa. Kaiuttimien impedanssi vaeltelee tiettyjen rajojen sisäpuolella (refleksiviritteisen kaiuttimen impedanssi voi olla viritystaajuudella useita kymmeniä ohmeja!) ja ohmiluokka määräytyy sen mukaan että kaiuttimen impedanssi ei millään taajuudella alita arvoa kovin paljon. Siis jonkin "4-ohmisen" kaiuttimen impedanssi voi vaihdella esim. välillä 3,2-44,1 ohmia.
     
  5. Batmobile

    Batmobile Uusi jäsen

    Liittynyt:
    24.08.2008
    Viestejä:
    395
    Saadut tykkäykset:
    0
    Kyllä itsekin hieman yllätyin, että voiko tosta Onkyosta todella loppua puhti, mutta testiä oli tekemässä kaksi korvaparia ja kummatkin oltiin samaa mieltä asiasta, äänestä tuli Onkyolla ihan riipivä kun ääntä oli sen 80 dB, vahvistimen vaihto ja asia korjaantui, olisi voinut ihan hyvin vielä lisätä volumea. Biisinä oli aika raskas live-rockäänite, jossa todella paljon materiaalia alarekisterissä, kaiuttimet Monitor Audio GX200, joiden herkkyys 89dB ja kuunteluetäisyys vähän reilu 3 metriä.
     
  6. Kirvasto

    Kirvasto Uusi jäsen

    Liittynyt:
    25.09.2004
    Viestejä:
    510
    Saadut tykkäykset:
    0
    Millä mittarilla ja asetuksilla (A/C painotus, huippu/jatkuva) tuo 80 dB on mitattu?

    90 dB SPL/w/1m herkkyyden kaiuttimilla ja 10w teholla saa suunnilleen 100 dB maksimiäänenpaineen 2-4m päähän kuuntelupaikalle, koska 2 etukaiuttimella äänenpaine kasvaa noin 3-5 dB riippuen taajuudesta ja toiseksi ääni ei vaimene suljetussa tilassa läheskään niin nopeasti kuin ulkona. Jos kyse oli monikanavasta niin sitten ehkä pari dB enemmän.

    100 dB maksimiäänenpaine taas tarkoittaa sitä että sillä saa äänitteen keskimääräisestä tasosta riippuen noin 80-95 dB keskimääräisen tason. Tämä on äänen spektrin lisäksi merkittävin asia kuinka lujalta äänenvoimakkuus kuulostaa korvilla. Jos kuunteltava äänite oli tavallista vaativampaa eli sen keskimääräinen taso on vaikka tuolla -20 dB tasolla, silloin laitteistosta saatava särötön puhdas ääni voi jäädä 10 watilla tuonne 80 dB tasolle. (eli 100 watilla 90 dB tasolle).

    Oikeasti lujaa kuunteville tämäkään ei aivan vielä riitä. Itse haluaisin laitteiston jolla pääsee vaativillakin äänitteilla vähintään 100 dB tasolle jolloin huipputehojen tarve nousee kilowattiin (tai vaihtoehtoisesti herkemmät kaiuttimet). Tämäkin kuunteluvoimakkuus on vielä reilusti alle rock konserttien äänitasoista. Tosin rock konserttien ja studioäännitteiden kuunteluvoimakkuuksia ei voi suoraaan verrata koska niissä on niin erilainen äänen spektri. PA:n kautta toistettu musiikki kuulostaa monesti saundiltaan siltä kuin studio äänitettä kuuntelisi kuulosuojaimilla. Tämän vuoksi livemusiikia voikin kuunnella huomattavasti suuremmalla kuunteluvoimakkuudella ilman kuulosuojaimia.
     
  7. Batmobile

    Batmobile Uusi jäsen

    Liittynyt:
    24.08.2008
    Viestejä:
    395
    Saadut tykkäykset:
    0
    80dB jatkuvaa. Mittarina toimi ihan iPhone, en tiedä kuinka tarkka se mittarina on, mutta tässä ei nyt ollutkaan tarkoitus tehdä mitään tarkkaa analyysia, vaan lähinnä saada osviittaa missä kohtaa kutakuinkin Onkyo alkoi antautumaan.
    Rehellisyyden nimissä on kuitenkin todettava, että testin aikana Onkyo oli ahtaahkossa TV-tasossa, kun taas Nad oli lattialla avotilassa. Tuo Onkyohan on tunnetusti hieman lämpimänä käyvä, joten voi tietysti olla, että kun sitä oikein urakalla kiusattiin, se alkoi lämpenemään jo liikaa ja rajoittamaan siksi virran tuottoa.
     
  8. 71 dB

    71 dB Tuttu käyttäjä

    Liittynyt:
    19.01.2005
    Viestejä:
    11 436
    Saadut tykkäykset:
    771
    Heh! Äänipainetason mittaaminen yhden desibelin tarkkuudella kalliilla ammattilaitteella (B&K) ei ole ollenkaan triviaali tehtävä. Puolen desibelin tarkkuudella ilmoitetut äänipainetasot (esim. 89,5 dB) ovat tarkkoja laboratoriomittauksia lukuunottamatta humpuukia koska mittaustarkkuus on ehkä 2 dB luokkaa. Heijastukset mittaajan omasta kehosta muuttavat lukemia jo helposti desibelin kaksi.

    iPhonen mittaria en tunne mutta enpä lupaisi kovin suurta tarkkuutta sille. Taitaa siinä olla A-painotus päällä ja lisäksi laitteen mikrofonin puutteet. Todellinen äänipainetaso on voinut olla vaikkapa 90 dB.

    Ei taida mikään vahvistin (putkivehkeet sitten erikseen) tänä päivänä olla niin surkea että sitä pitää "urakalla kiusata" 80 dB äänipainetason eteen.
     
  9. Batmobile

    Batmobile Uusi jäsen

    Liittynyt:
    24.08.2008
    Viestejä:
    395
    Saadut tykkäykset:
    0
    Tämän testin tekemisestä asti on mielessä kytenyt, ettei toi Onkyo tosiaan voi olla niin surkea, että se kyykkäisi jo tuossa 80dB:ssä, joten itsekin kallistun siihen, ettei tuo iPhone voi olla kovinkaan tarkka mittarina.
     
  10. 71 dB

    71 dB Tuttu käyttäjä

    Liittynyt:
    19.01.2005
    Viestejä:
    11 436
    Saadut tykkäykset:
    771
    Kannattaa uskoa omia korvia. Antaako Onkyo puhtaasti tarpeeksi ääntä vai ei? Jos ei niin sittenhän se ei käyttötarpeita täytä. Simple as that!
     
  11. Batmobile

    Batmobile Uusi jäsen

    Liittynyt:
    24.08.2008
    Viestejä:
    395
    Saadut tykkäykset:
    0
    Sanotaanko nyt näin, että nykytarpeet kerrostalokäytössä täyttää nippa nappa.
     
  12. jusky

    jusky Käyttäjä

    Liittynyt:
    03.09.2006
    Viestejä:
    1 854
    Saadut tykkäykset:
    0
    Jokin muu on pielessä. Tuo MA on jo suhteellisen herkkä kaiutin. 10 watilla pitäisi jo irrota ~100db ja 100 watilla ~110db ääntä. 10db äänenlisäys tarkoittaa suunnilleen aina wattien kymmenkertaistumista. Eli tässä tapauksessa 1w/89db, 10w/99db, 100w/109db jne.. Todelliseen äänenpaineeseen vaikuttaa toki moni asia, kuten akustiikka, kuunteluetäisyys, huoneen koko jne. Spekseissä oleva 8ohm kuorma ei pitäisi olla hankala millekään nykyiselle vahvistimelle (todellista vaihtelua ei tosin ole tiedossa?). Puhelimia ei äänenpainemittauksessa kannata käyttää.
     
  13. DVB-G

    DVB-G Käyttäjä

    Liittynyt:
    05.03.2003
    Viestejä:
    10 281
    Saadut tykkäykset:
    30
    Eikun tasan päinvastoin. Refleksikoteloituna elementin impedanssi on viritystaajuudella lähes pienin mahdollinen eli jopa alle nimellisimpedanssin ohmiarvon. Elementti itse tekee vain pientä edestakaista liikettä, mutta silti se liikuttaa refleksiputken ilmaa rajulla voimalla, tämä on raskasta puuhaa.

    Sitten kun mennään viritystaajuudesta (vaarallisesti alas- tai) ylöspäin taajuuskaistalla, silloin se impedanssi nousee kymmeniin ohmeihin. Elementti alkaa tehdä enemmän liikettä ja refleksiputkesta tulee ulos vähemmän ääntä. Elementin työ "kevenee". Tietenkään ei saa käytännössä soitella viritystaajuuden alapuolisia taajuuksia, se rikkoo elementin.

    Kun varsinaiset impedanssipiikit on ohitettu eli taajuudessa noustu ylemmäksi, refleksiputki on hiljaa, kaikki ääni siirtyy elementin yksin tuotettavaksi ja impedanssi laskee jällean jopa nimellisen ohmiluvun alapuolelle. Kunnes puhekelan induktanssi alkaa taas nostaa impedanssia taajuuden noustessa pois elementin hyötykaistalta, jolloin elementti ei enää ota kovin paljon tehoa vastaan.

    Pahiten bassoelementtiä ja vahvistinta siis kuumentavat viritystaajuus sekä siitä noin parin oktaavin päässä olevat ylemmät bassotaajuudet.

    Vähiten bassoelementtiä ja vahvistinta kuumentavat viritystaajuuden ympärillä noin oktaavin päässä olevat kamelinkyttyrä-tuplapiikkitaajuudet.



    "Oikein" viritetty refleksikotelo muodostaa identtisen kamelikyttyrätyylisen impedanssipiikkiparin, molemmat piikit yhtä suuressa ohmiarvossa.

    "Liian alas" viritetty kotelo madaltaa vasenta eli alemman taajuuden piikkiä pienempään ohmiarvoon ja samalla nostaa oikeaa ylempitaajuista piikkiä suurempiin ohmimääriin.

    "Liian ylös" viritetty kotelo tekee päinvastoin, eli vasen piikki nousee korkeammaksi ja oikea piikki madaltuu.

    SIIS: mitä enemmän "väärin" tekee virityksensä, sitä laajemman impedanssin kaiutin tuottaa, 4-ohminen elementti vaikkapa tyyliin 4...40 ohmia. Oikein viritettynä saisi käyrän pysymään 4...28 ohmin alueella.

    Tarkemmat ohmimäärät riippuvat elementistä ja kotelon sisäpuolen vaimentamisesta eli absorptiosta. Mitä enemmän vaimennusainetta koteloon asentaa, sitä matalammaksi ja pyöreämmäksi piikit käyvät; muuttuvat muodoltaan terävistä kapeista Eiffeltorneista mataliksi kamelikyttyröiksi. Refleksikoteloa ei tosin kannata vaimentaa ihan niin paljon kuin suljettua koteloa vaimennetaan, muuten refleksitoiminnan hyötysuhde kuolee.



    SULJETUSSA KOTELOSSA on vain yksi terävä impedanssipiikki. Se sijoittuu elementin ja kotelon muodostamaan yhteiseen viritystaajuuteen. Tämä yhdistelmätaajuus Fsc on aina ylemmällä taajuudella kuin elementin oma vapaakenttäresonanssitajuus Fs. Ja sen yhdistelmäpiikin korkeus on suurempi, parisen ohmia suurempi suljetussa kotelossa, verrattuna saman elementin refleksiviritykseen.



    4-ohmisia kaiuttimiakin ON olemassa, esim. nauha- ja paneelikaiuttimissa. Tai sanotaanko sitten varmuuden vuoksi, että 3,5...4,5-ohmisia ne käytännössä ovat, mutta tuollainen pieni vaihtelu ei ole vahvistimelle ongelma, edes paskalaatuiselle impedanssiherkälle D-luokkaiselle.

    Impedanssin suuri vaihtelu esiintyy lähinnä "raskaasti liikkuvissa" elementeissä. Keveissä nauhaelementeissä, joissa suurin vastus syntyy ilmakehästä, impedanssi on melko vakaa, koska ilmakehä on tasainen vastus. Ilmakehä ei litisty ja jäykisty, toisin kuin jäykistyy painavan kartion/domen ripustus ja koteloinnin ilmajousi. Massan hitaus myös vaikuttaa asiaan. Moottorin kyky pysäyttää liikkumaan saatu kalvo+ilma.



    Tämä monitahoinen höpöttely nyt vain varmisteeksi siitä, että asia ymmärretään oikealla tavalla, eikä tasan päinvastoin, kuten lainaamani henkilö epähuomiossa alunperin kirjoitti, vaikka itse tietää nämä asiat minuakin paremmin.

    .
     
    Viimeksi muokattu: 18.11.2012
  14. 71 dB

    71 dB Tuttu käyttäjä

    Liittynyt:
    19.01.2005
    Viestejä:
    11 436
    Saadut tykkäykset:
    771
    On se hyvä että joku täällä lukee viestejä kriittisesti. Olet aivan oikeassa. Sekoilin itse. :hitme: