Kotirauha (2011) (Aleksi Mäkelä / Samuli Edelmann, Katariina Kaitue, Santeri Kinnunen, Kerli Kyllönen, Kristo Salminen, Aake Kalliala)

Missäköhän kohtaa on Edelmanin pakollinen alastonkohtaus?

 

Ja miksi julisteessa ei ole tribaalia

 

Kyllä tämä mielestäni oli Mäkelän paras ja muutenkin aikas mainio leffa. Hieman kärjistäen voisi sanoa, että jos tämä olisi ollut Louhimiehen ohjaama, niin kohtalaisen synkkä käsikirjoitus olisi lähtenyt varmaan helposti lapasesta ja muuttunut tahattoman koomiseksi, nyt Mäkelän ohjauksessa tyylilajiksi oli onneksi valikoitunut aika musta komedia. Varsinkin lopun

Spoiler

deus ex machina, kun äiti kuolee ja jättää ison perinnön jolla nostaa firma taas pystyyn ja saada perhe-elämä kuosiin oli juuri sopivaa vittuilua Eli loppujen lopuksi kaiken tuhoamisen ja perseilyn jälkeen Edelmannin hahmo vielä saa eräänlaisen vapautuksen teoistaan tekemättä itse mitään sen eteen.

Vaikka Edelmannia, Kinnusta ja Kallialaa ei voi nyt sanoa kovin harvoin esiintyviksi näyttelijöiksi (Mäkelän elokuvissahan kaksi ekaa tuntuvat olevan melkein aina kuitenkin), niin silti mukava nähdä pääosissa välillä nämäkin, eikä esim. ainaista Franzenia. Yleisesti näyttelijäsuoritukset olivat erittäin hyviä, vaikka mukana olikin pari vähän liian karikatyyriä tulkintaa esim. Ketoselta ja Hirviniemeltä.

Leffa kulki hyvin ja tiukassa rytmissä ja mauttomammat tyyliratkaisut jäivät onneksi vähiin. Soundtrackiltakaan ei löytynyt Ville Pusaa tai vastaavaa

Kaiken kaikkiaan oikein hyvä maku jäi ja hienoa, että kehitystä on selkeästi havaittavissa siinä missä esim. aiemmin mainittu Louhimies (jota joskus pidin lupaavimpana uutena suomalaisena ohjaajana) on tuntunut viime vuosina lähinnä taantuvan.

 

Vähän yllätyin, kun tämä on saanut arvosteluissa aika lailla 2-3 tähteä, sillä tämähän oli loistava elokuva, jopa hieman parempi, mitä odotin. 4+ tähtee lähtee. Erinomaiset näyttelijäsuoritukset kautta linjan, Edelmann oli totutun loistava, ja Kinnunenkin oli yllättäen melko loistava+mm. Kristo Salmiselta hienoa työtä ja oli Tommi Korpelakin pienessä roolissaan erinomainen. Lisäksi lefassa oli hienoa musiikkia, ja ei kai leffa voi olla huono, jos siinä soi Albinonin Adagio. Leffa oli monin paikoin koskettava, mutta pientä huumoriakin oli siellä täällä. Kyllä tämä on varmaan Mäkelän toiseksi paras leffa Häjyt -leffan jälkeen (joka on 5 tähden lefa). Oli vähän yllättävää, ettei Mäkelän vakiokaiffarit Jasper Pääkkönen, Juha Veijonen ja Kari Hietalahti näytelleet leffassa sekuntiakaan.

Loppuratkaisu oli tavallaan hyvä,

Spoiler

mutta liian ennalta-arvattava, sillä arvasihan sen jo trailerista ja alusta lähtien, että Edelmannin hahmo väistää viime hetkellä rekkaa, ja vähän tuntui, kuin väenväkisin piti tehdä onnellinen loppu. Toisaalta, kyllähän leffassa synkistelyä jo aika lailla oli muutenkin. Ja eihän se loppu ollut täysin onnellinen, kun Edelmannin hahmon äiti kuoli.

 

Haiskahtaa vähän siltä, että pienet kriitikkopiirit eivät voi antaa Mäkelä+Edelmann -elokuvalle hyvää arvosanaa ja pysyä kollegojen silmissä uskottavina kriitikoina, mielessään jyskyttää vain Esa ja Vesa.

 

Olen samaa mieltä, että leffa oli oikein hyvä, mutta tuntuu, että meillä on aika erilainen tulkinta leffasta. Siis kyllä minustakin mukana oli pari aidosti koskettavaa hetkeä, mutta kyllä minä itse koin elokuvan huomattavasti enemmän mustana komediana kuin draamana. Ja tuon lopun

Spoiler

äidin kuoleman siis viimeisenä isompana komediallisena niittinä ns. oikean koskettavuuden sijaan.

Tarkoitan siis, että leffa osasi olla kyllä painostava ja vakavakin, mutta mielestäni kaikki tehtiin silti enemmän tai vähemmän ns. vittumaisella virneellä.

 

Hmm.. kriitikotkin voi olla oikeassa. Mäkelältä 3 tähden leffahan olisi aika hyvä saavutus. Tekisivät rehellisiä puskafarsseja, eikä aina sitä "kotimaista laatua".

Ongelma noiden pienten kriitikkopiirien kohdalla on enemmänkin se, ettei ilmeisesti uskalleta antaa tarpeeksi huonoja arvosanoja kun saattaa saada "kadulla turpaan". Tai sitten on vaan pakko antaa jollekin aina ne 4+ tähteä kun loppuu palikat 1-3 laatikosta muuten.

 

Suomalainen musta komedia: tekijät pitää keskinäistä hauskaa kuvausrahoilla ja katsojan mieli mustenee. Draamaa on tämän toistuminen joka vuosi.

 

Juu, vähän samaa mietin. Smackthejack -sivuston Jukka L. Savolainen on siitä hyvä arvostelija, että hän osaa antaa usein hyvin arvoa suomalaisille leffoille, esim. tälle Kotirauhalle antoi 5 tähteä, hän ei arvostele sen mukaan, miten Pertti Peruskriitikon kuuluisi arvostella esim. just Mäkelän leffa säilyttääkseen kriitikon uskottavuutensa. Jos tämä Kotirauha -leffa olisi tehty jossain muussa pohjoismaassa, niin varmaan olisi herunut kriitikoiltakin enemmän tähtiä, vaikka elokuva olisi ollut muuten täysin sama, muttei suomalainen.

dixi: OK. Omasta mielestäni taas komedia oli visusti sivuosassa, mutta ymmärrän kantasi

Spoiler

ja tuo oli hyvä huomio sinulta tuo lopun äidin kuolemaan liittynyt komediallinen puoli, itse en sitä tullut ajatelleekseni. Korpelan hahmon traagisuus (aiemmin tapahtunut vaimon kuolema+rahahuolet+lastensa huostaanotto+Korpelan hahmon kuolema)+Korpelan hahmon ja Edelmannin hahmon välinen keskustelu+Korpelan hahmon orvoiksi jääneet lapset olivat leffan koskettavinta antia.

 

Joopa joo, mutta kuinkas paljon tuolla Katariina Kaitueella on vaatteita päällä rainassa? Tässä ehkäpä se ratkaisevin kysymys omalta mielenkiinnoltani kysyttäessä. :naminami:

 

Olipas heikko leffa, sellasta TV-tasoa. Yleensä luotettava Samuli Edelmanki tuntui olevan poissaolevan oloinen. Mäkelä tekee joitakin hyviä kohtauksia, mutta kokonaisista elokuvista tulee aina sellaisia mennään kohtauksesta seuraavaan ja seuraavaan tyyppisiä ei kokonaisia elokuvia. Esim. pöytäkohtaus äidin luona oli hyvä.

Kun kuulin Samulin esittävän pääosaa niin mielessäni mietin kirjan lukeena, että tulee varmaan loistavia kohtauksia leffaan. Näin ei kuitenkaan käynnyt vaan pikemminkin suurin osa kohtauksista oli saatu jostain syystä pilalle. Näyttelijöiden läsnäolon tunne puuttui.

Vaikka aihe on realistinen ja tätä päivää niin tuntui, että elokuva ei missään vaiheessa tuntunut realistiselta toisin kuin kirja. Epäilen kyllä, että Louhimies olisi saannut tästä realistisemman, kun kerran se tässä tarkoitus on ilmeisesti ollutkin. Ainakin Mäkelä on jossakin haastattelussa sanonnut haluavansa tehdä realistista draamaa tässä projektissa.

Mäkelän ohjaus on kankeaa ja konservatiivistä, vaikka kovin yrittää kameralla kikkailla. Kameran heiluminen Mäkelän tuotannoissa ei tuo katsojaa lähemmäksi vaan vie kauemmaksi. Tyylitajun puute on isoa puute elokuvan tekemisessä. Hidastukset, muusikin käyttö, kamerakulmat eivät toimi.

Ja se kaikista tärkein asia eli näyttelijöiden ohjaaminen on ollut aina Mäkelän heikoin kohta. Niin se on nytkin. Näyttelijöistä ei saada kaikkea irti. Samulia puolivaloilla työtä tehdessä vielä katsoo. Kristo Salmista ei, jota en voinnut parissa, olevinaan hauskassa kohdassa edes katsoa ilman myötähäpeää. Santeri Kinnunen onnistui mielestäni parhaiten.

Ja miksi pitää sillä paloletkulla roiskuttaa sitä "vesisadetta" sinistä taivasta vasten.

Rööperi oli parempi, vaikka ei sekään mikään mestariteos ole.

 

Olipas laimea elokuva. Jotenkin Samuli viiksineen ei synkannut sen vaimoa näytelleen kanssa. Muutenkin elokuva aiheutti sekalaisia tunteita. Välillä katsojaa yritetään naurattaa ja välillä ollaan niin vakavia ja pistetaan suomalaista perkelettä peliin. Kaiken kruunaa paska lopetus. Kenelle? Tämä on elokuva ilmaislipun omaaville.

 

Synkkädraamaosuutta tässä kyllä oli, mutta jotenkin alkaa kyllästyttää tämä suomalaisten kuvaaminen epäonnistujina. Eikö tuollainen stereotypia olisi saanut jäädä Kekkosen aikaan tai viimeistään 90-luvulle? Olihan nuo hyvin toteutettu, mutta tätä on jo nähty liikaa. Lisäksi Mäkelän leffoissa draamaosuus on helposti hieman laahaavaa eikä yhtä jäntevää kuin Louhimiehellä.

Sen sijaan toiminnallisemmat ja iloisemmat osat olivat mukavaa katsottavaa. Toivoisin, että Mäkelä tekisi vielä iloisen komediallisen reippaan toimintaleffan tyyliin Romanovin Kivet. Nykykokemuksella hän osaisi tehdä sen niin paljon paremmin ja loisella pohjavireellä. Sen osoittavat tämän leffan värikuulasota- ja autoilukohtaukset.

 

Todella surkea ohjaus, todella surkea tarina. Vei suomalaista elokuvaa 30 vuotta taaksepäin.

Muutama tämmöinen tekele lisää, niin katsojat alkavat taas karttamaan suomalaisia elokuvia. Ja aivan ansaitusti. Tämä vastuuhenkilöt tekisivät palveluksen siirtymällä muihin töihin.

Näyttelijät ok.

0/5 tähteä.

 

Ehkä tilanne paranee taas kun Elävien kirjoihin valmistuu.

 

Tarina oli kovin synkkä, mutta lopussa onneksi kaikki päättyi kuitenkin ihan hyvin. Melkein kaikille siis kävi hyvin. Näytteiljät tekivät työnsä hyvin. Samulin viikset olivat mustaa huumoria. Kaitue piti vaatteet päällänsä, mikä ei ollut kiva juttu. Tosin ihan perustellusti alastonkohtauksia hänelle olisi ollut vaikea ujuttaa. Tämä oli ihan hyvin kerrottu tarina, joka painuu unoholaan nopeammin kuin voisi kuvitellakaan. Ja se letkulla tehty vesisade... eikö niitä vois unohtaa jatkossa. 2½/5.