scryscythen sanoma "Teoriassa tuolla pudotuksella voi siis säästää." pitää erittäin hyvin paikkansa. Asiahan on teoriassa niin kuin yllä edellisissä viesteissä on esitetty. Valitettavasti käytännön elämässä joudutaan ottamaan huomioon hyötysuhteet, prosessien viiveet, yms. seikat. Tästä johtuen lyhytaikaisella lämmönpudotuksella ei saada säästöjä (huom. merkittäviä, euroa vuodessa ei lasketa) aikaiseksi. Mutta huom. ei lämmönpudotuksella myöskään lisätä kulutusta. Valitettavasti sähkölämmityksen reagointi ei ole lämmitysprosessista johtuen kovinkaan nopeaa lattialämmityksessä. Betonilaatta synnyttää lämmitysprosessiin huomattavan viiveen verrattuna tavallisiin pattereihin. Sama pätee myös vesikiertoiseen lattialämmitykseen. jt.syrja osui aika lähelle. Ylöslämmityksen aikana vain joudutaan käyttämään huomattavasti enemmän tehoa, jotta lämpötila saadaan nostettua säädyllisessä ajassa tarkoituksenmukaiseen lämpötilaan, ei suinkaan saman verran kuin normaalitilanteessa. Eikä tämä siis tarkoita sitä, että lämpötila nostettaisiin huomattavasti (tai edes vähemmän huomattavasti) yli asetusarvon. Lämpötilan käyttäytyminen (lämmityksen kesto) "laatikossa" olisi varmasti suhteellisen helppo mallintaa käytettäessä vakiotehoa, tai muuttuvaa tehoa. Näin ollen saataisin vertailupohja siitä, kuinka kauan jouduttaisiin vakioteholla lämmittämään, jotta normaalilämpötila saavutettaisiin. Tässä tullaan juuri oleelliseen pudotusjakson pituuteen. Oletetaan, että vakioteholla lämpötilan nostaminen kestää 5 tuntia ja lämpötilan putoaminen esim. 2 tuntia. Tästä tulee 7h jakso, jossa ensimmäisen 2h aikana ei "lämmitetä". Jos rakennuksen lämmityksen huipputeho olisi esim. 10kW (mitoitus -29C), voisi -10C pakkasella olla käytössä noin puolet (5kW). Tällöin 2h aikana säästetty energia olisi siis 10kWh. Eli siis noin euron. Mikäli käytössä olisi suurempi teho ylöslämmityksen aikana, olettaen, että ylöslämmitysaika olisi 2h, putoaminen edelleen 2h, olettaen, että edelleen sama aika jolloin yöpudotusta voidaan hyödyntää on 7h, tullaan tulokseen, että 2h aikana ei kulu mitään, 3h aikana kuluu hieman vähemmän kuin normaalilämpötila-asetuksen aikana ja 3h aikana kuluu enemmän kuin normaalilämpötila-asetuksen aikana, päästään aikalailla plus-miinus nolla tilanteeseen vrt. edellinen esimerkki. Ja laskelmathan muuttuvat aikojen suhteen ulkolämpötilan mukaan. Kylmemmällä lämmittämätön aika lyhenee, vaikka teho olisi suurempi. Taas lämpimämmällä aika pitenee, mutta lämmitystehon tarve on matalampi jne. Joten ns. euromäärät eivät muutu ulkolämpötilan suhteessa. HUOM! nämä lukemat siis esimerkin omaisia, aivan päästä heitettyjä valistuneita arvauksia, joten olisi suositeltavaa mallintaa lämpötilan käyttäytymistä, jotta voitaisiin tehdä todellisia laskutoimituksia. Ja samalla suosittelen tutustumaan kuvaajiin, jotka esittävät lämmitystehon määrän suhteessa ulkolämpötilaan. Edit: Eritoten ajat ovat vain valistuneita arvauksia! Tehon kasvusta johtuen lämmitysmuodon hyötysuhde laskee, esim. kaukolämmityksessä, jolloin kaukolämmön jäähtymä laskee ja virtaama kasvaa (hyötysuhde huononee) ja tätä kautta kulutus on suurempaa ylöslämmityksen aikana, kuin mitä se olisi pidettäessä vakiolämpötilaa yllä. Sama juttu maalämpöpumpuissa. Verkoston menovettä joudutaan pitämään korkeammalla kuin normaalitilanteessa, jolloin maalämpöpumpun hyötysuhde laskee. Otetaan analogia ilmalämpöpumpuista. Ensimmäiset pumputhan olivat on-off tyyppisiä. Tämän jälkeen tulivat markkinoille paremmilla hyötysuhteilla olevat inverter-pumput. Hyötysuhteen parantuminen johtui yksinkertaisesti siitä, että tehoa otetaan juuri sen verran kuin tarvitaan (parempi osatehon hyötysuhde), eikä on-off tyyppisesti (teho päällä, teho pois). Esimerkkinä öljylämmitys. Öljylämmityksen hyötysuhteeseenhan vaikuttaa polttimen käyntijakson pituus suhteessa poispäältä oloaikaan. Sama juttu sähkölämmityksessä. Miksi muuten käytettäisiin varaavia (esim. öljytäytteisiä) sähköpattereita. Näillähän saadaan käynti- ja poissaolojakso pidemmäksi. Tosin näitä myös hankitaan, koska tällöin huonelämpötila pysyy tasaisempana.
Jep. Hyvin arvattu noi luvut, normikokoisen uuden OK-talon häviöt on jonninverran alle 200 W/K, passiivitalot taitaa olla siellä 100:n hoodeilla. Kelailin muuten tuota suorasähköjuttua vielä päissäni, myös lattiassa olevien narujen hyötysuhde laskee ihan aavistuksen ylöslämmityksessä - lattialaatta kuumenee enemmän joten häviöt maaperään kasvaa. Käytännössähän siellä on niin paksut styroksit alla että hukka on ehkä jonkun toistakymmentä Wattia per aste OK-talon kokoluokassa ettätota.
Eli homma kannattaa omakotitalossa vieläkin vähemmän. Nykyiselläänhän lämmönlaskusysteemeitä on käytössä lähinnä suuremmissa toimistoissa yms, joissa energiaa kuluu aivan eri tahtiin kuin kotona. Silti säästöjä ei näyttäisi syntyvän edes teoreettisesti kuin joitain hassua euroja.
Edit: Jos lukisi ensin viestin niin voisi kommentointikin osua paremmin kohdalleen. Oikeastaan näitä ei edes ole niin kauheasti enää käytössä, juurikin edellä mainituista syistä. Joihinkin kiinteistöihin näitä on tullut laitettua suunnitelmiin, mutta tuskin ovat käytössä (asetusarvot siis muutettu pois päältä). Jos kiinteistön omistajalta löytyy osaamista ja viitseliäisyyttä, voi säästöjä yöpudotuksillakin saada aikaan. Vaikkakin säästöt olisivat minimaalisia, pienistä puroista joetkin muodostuvat. Sinänsä en halua tyrmätä näiden käyttöä, harvoin vain löytyy osaamista, jotta asetusarvot saadaan niin kohdalleen, että sisäilmaolosuhteet eivät kärsisi. OT: Simuloinnit rupeavat olemaan hyvinkin yleisiä, kun suunnitellaan jotain muuta kun asuinrakentamista. Ida Ice on yleisin käytössä oleva simulointisofta. Tällä tätä pystyisi simuloimaan hyvinkin kattavasti, jos osaamista ohjelmaan löytyy.
Tuli tässä vielä mieleen, että jos puhutaan osittain/varaavasta lämmityksestä (lattialämmitys), ovat arvaamani ajat vielä pidempiä, jolloin säästöt alenevat vielä enemmän.
Juu ei tullut nämä vermeet Veraa + kameraa lukuunottamatta edes maaliskuussa 2012. Ei malta enää odotella, vaan vaihdoin Everspringin vähän vastaaviin kytkimiin, näitä pitäisi löytyä suoraan varastosta. Erikoista tuo Qeesin toiminta, lanseerataan tuotteita joita ei saadakkaan markkinoille? Harmi sinällään, koska vaikuttivat tyylikkäiltä tuotteilta. Lämmityksestä ja ilmanvaihdosta luin jonkin verran tuota keskustelua, niin itsellä on ollut toiminnassa reilu 3 vuotta 120m2 OKT:ssa seuraavanlainen järjestelmä: - Varaava takka, puita menee n.3-4 m3 / talvi - Mer Air 15 C poistoilmalämpöpumppu - Suora sähkölämmitys Ebecon EB-Therm 350 termiostaateilla. Lattia 80% laattaa. Termarit on ohjelmoitu niin että lämpötilaa lasketaan yöksi ja arkipäiviksi, olisiko ollut 5 asteella. Käytännössä IV-kone pitää lämpötilan aikalailla vakiona, lukuunottamatta kovimpia pakkasia. Sähköä kulunut 12000-16000 kwh / vuosi, joten en usko että panostamalla esim. maalämpöön olisin mitään säästänyt. Laitteissa omat opeteltavat juttunsa, esim. termarit ovat malllia, jossa ei ole toimivaa varmennusta kellolle. Pienenkin sähkökatkon jälkeen on termostaatit ohjelmoitava uudelleen. Tämä vika on ilmeisesti saatu uusiin malleihin korjattua. Isommassa talossa varmasti miettisin järjestelmän uudelta kantilta, mutta meillä tämä kokoonpano on toiminut.
Olen uusimassa kotini valaistusta ja tarkoitus olisi tehdä yksi led-valoryhmä seuraavasti: 4 kpl HellaUniversal Design Spot S100 1 kpl Hella M1 35W virtalähde Olen myös asentamassa Scheiderin Exxact Connect-sarjan langatonta kodinohjausverkkoa ja suunnittelin käyttäväni em. valoryhmän himmentämiseen Connect sarjan 25-250VA säädinvastaanotinta SFR507900. (http://ecatalogue.schneider-electric.fi/ProductGroup.aspx?groupid=149279&navid=32135&navoption=1) Toimiiko em. valotyhmän sytyttäminen/sammuttaminen, himmentäminen sekä ambient valo tuolla säädinvastaanottimella ja vielä ilman välkkymistä. Onnistuuko edes koko himmentäminen tuolla tuotteella. Jos ei niin onko vaihtoehtoja ledien himmentämiseen? En löytänyt mistään käyttökokemuksia kaavailemastani yhdistelmästä, joten olisin todella kiitollinen kaikesta avusta tämän asian suhteen. Markus
Vuoden jaksoit kuitenkin odotella. Kärsivällistä toimintaa :thumbsup:. Nyt yksi saksalainen jälleenmyyjä lupailee noita tämän kuun loppuun. Uskoo ken tahtoo. Ei ole kokemusta LEDeistä eikä tuosta himmentimestä, mutta Fibaro lupailee LEDien himmentämiseen sopivaa zwave-moduulia jonka pitäisi olla yhteensopiva connectin kanssa. (Tarvitsee LEDEille lisäosan).
Viimein sain yhden huoneen valonohjauksen kuntoon Z-Wavella. Tuli samalla testattua myös ez-homen sekä mi casa verden asiakaspalvelu ja tekninen tuki. Vera ei tunnistanut Everspringin kytkimiä millään. Laitoin viestiä ezHomelle viikonlopun aikana, muutama sähköpostiviesti ja ma-ti välisenä yönä oli ongelma käyty korjaamassa. Eli jälkimarkkinointi testatusti toimii! Tästä on hyvä lähteä laajentamaan järjestelmää myös muihin huoneisiin. Nyt kun laitteet saanut toimimaan kuten pitääkin, niin ensivaikutelma on erittäin hyvä. Ajastukset, etäohjaus ym. toimii kuten pitääkin. Nyt riittää kun kytkintä painaa kerran, niin valot syttyvät. Johdottomilla joutui vähän aina kikkailemaan että sai halutut valot palamaan. Vaimo ei aina oikein meinannut ymmärtää.. Pelkästään iPhonen tai androidin valonohjaus ei päivittäisessä käytössä tahdo riittää, vaan kytkimiä pitäisi seuraavaksi metsästää. Osaan tiloista tulee läsnäolotunnistin, mutta seinäkytkimiä en ole vielä löytänyt mieleisiä. Onko tullut vastaan pattereilla toimivia kytkimiä muita kuin Duwin yksi malli? Mielellään saisi olla 2-4 painiketta/ seinäkytkin. Qeesiltä piti / pitäisi tulla tyylikkäitä kytkimiä, aikataulusta ei varmaan kukaan vain vielä tiedä.
Ei tainnut olla dedikoitua threadia langattomasta valaistuksen ohjauksesta, joten kysytään nyt vaikka täällä. Pitäisi lisätä valaistusta pihalle, mm seinälle ja ajoradan päätyyn. Kovaa sähköä on saatavilla helposti esmes ulkovarastosta, mutta ohjauksen saaminen eteiseen on haastavampaa. Periaatteessa mikä vaan langaton ohjaus toimisi, vastaanotin valaisimen päähän ja lähetinyksikkö tarralla seinään, muttamutta... Ovat a) kovin rumia ja b) en haluaisi yhtään ylimääräistä katkaisijaa muutenkin täyteen tuulikaapiin. Olemassa olevien ulkovalojen katkaisimet ovat luonnollisesti tuulikaapissa ja uudet valaisimet voisi hyvin kytkeä samaan sarjaan näiden kanssa. Onkohan olemassa langattomia ohjaussysteemejä, jotka saisivat herätteensä perinteisestä katkaisijasta ja/tai valaistuksesta. Maallikkona kuvittelisin olevan suht simppeliä: naps on/off olemassa olemasta kytkimestä => valot päälle + impulssi langattomalle lähettimelle => langaton vastaanotto uudella valaisimella => tadaa, helppoa ja hauskaa. Kenellekään tullut vastaan? Muita hyviä ajatuksia?
Periaatteessa lähes mikä tahansa zwave katkaisin osaa ohjata kuormaa ja samalla antaa käskyn muille zwave moduuleille. Kätevin taitaa kuitenkin olla Fibaron FGS211 tai FGS221 mikromoduuli jonka voi sijoittaa olemassa olevan katkaisijan taakse samaan rasiaan. Vaatii tosin nollajohtimen rasiaan. Tämä siis toimisi näin: Yksi FGS211 pihavalojen katkaisijan taakse ohjaamaan olemassa olevaa valaistusta ja x kappaletta moduuleita katkomaan uusia valoja. Sitten paritat katkaisijan takana olevan moduulin muiden kanssa ja kaikki valot toimivat samasta katkaisijasta. Voit myös laittaa katkaisijaksi kruunukytkimen jolloin saat toisen puolen ohjaamaan (suoraan) vanhoja valoja ja toisen puolen (langattomasti) uusia valoja. Jos ulkovalojen katkaisimia on useampia menee homma vähän monimutkaisemmaksi mutta perusperiaate varmaan selkisi. Tässä systeemissä on etuna se että sitä voidaan ohjata myös etänä tai ajastettuna jonkin gatewayn kautta (esim. Vera) tai vaikkapa zwave-liikesensorilla, -lämpöanturilla, -hämäräkytkimellä jne... Mielikuvitus ja kantama rajoina.
Nyt olisi langattomia pistorasioita kaukosäätimineen kaupan: https://www.dvdplaza.fi/forums/show...o-topic-kaukosäätimille?p=1511867#post1511867
Kiitokset Slarti, tuohan näyttäisi olevan juurikin sitä mitä haetaan. Nopeasti guuglaamalla Fibaroa näyttäisi myyvän smarthome.fi, mutta joko sivut ovat TET-harjoittelijan tekemät tai valikoima on aika suppea. Jos esmes tuollaisen FGS211-moduulin askertelee lähettimeksi, niin mikäs vastaanottoon? Ilmeisesti nuo Smarthomen valikoimat ovat keskenään yhteensopivia, ts FGS211:ta voisi käyttää ohjaamaan Duwin vastaanotinta? Tämä mallihan avaa suorastaan loistavia mahdollisuuksia vanhaan taloon, jossa ei liiemmälti ole pihavalaistusta tarjolla. Löytyyköhän zwave-ratkaisusta jotain Zwave for Dummies -tyyppistä perussuuunnitteluohjeistusta jolla pääsisi alkuun?
Joskus olen smarthome.fi:stä jotain tilannutkin ja toimitus oli kohtalaisen ripeä. Vastaanottoon kelpaa oikeastaan mikä tahansa zwave-moduuli, myös tuo linkittämäsi Duwi. Zwave-moduulit ovat kaksisuuntaisia eli jokainen moduuli toimii lähettimenä ja vastaanottimena. Ne luovat keskenään zwave-verkon jossa kaikki moduulit voivat jutella keskenään kaikkien moduulien kanssa. Ei siis sinänsä ole olemassa vain vastaanottimia tai vain lähettimiä. Nuo Duwit ovat vanhempaa sukupolvea, mutta "tyhminä" pihavalojen vastaanottimina varmasti riittäviä. En tiedä mitään aloittelijan oppaita mutta täällä on todella kattava tekninen opas englanniksi. Jos aikoo laajentaa parista kolmesta moduulista vähääkään isompaan zwave-verkkoon suosittelen hommaamaan jonkin gatewayn, koska se tekee verkon hallinnasta huomattavasti helpompaa ja monipuolisempaa.
No niin, johan alkoi aukeamaan. Gateway kuulostaa todennäköiselle ratkaisulle - homma tullee lähtemään käsistä jos itseäni yhtään tunnen Kiitokset vielä, eiköhän se tästä.
KNX:ään ja automatiikan älykkääseen ohjelmointiin liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi tilasin itselleni tämänlaisen "Logiikkakoneen": http://openrb.com Logic Machine 2 Control. Sillä saa tehtyä KNX:ään ja muihin järjestelmiin liittyen melkein mitä vaan.
Minulla on samanlainen yhdistelmä. PILPinä on myös Mer Air 15 C. Myös vanhempi ILP on käytössä (Fujitsu Nocria LBP14). Z-waven olen myös ottanut käyttöön pari kk- sitten. Arvelinkin että Z-waven kanssa ei toteutus ole kaikkein helpoin, koska työskentelen IT- alalla. Olen kyllä huomannut, että standardit ovat hyvä asia, mutta usein todellisuudessa vain saman valmistajan laitteet toimivat hyvin yhteen. Tämä pätee myös Z-waveen :grr: Eninnäkseen olen nyt alussa tehnyt valaistusta, mutta unelmissä on myös lämmityksen (ilmastoinnnin) ohjaus sekä lukitus/murtohälytys. Olen suhteellisen hyvin saannut kaikki toimimaan, mutta Merteninin / Schneiderin Connect sarjan RF push-botton (2-gang) on osoittautunut hankalaksi. Olen saanut yhdistettyä kytkimet helposti Veraan (näkyvät Veran käyttöliittymässä). En kuitenkaan parin illan ahkeran tuunauksen päätteeksi ole saanut näitä ohjaamaan mitään (vaikka Schneider kytkin <> Fibaro rele). Schneiderin omasta ohjeesta ei tule hullua hurkskaammaksi, koska painottuu Connect tuoterheen toimintaan. Netissa on myös Micasaverden sivuilla muutama ketju aiheesta, mutta missään ei ole ohjetta miten kombinaation käytännössä saa toimimaan. Onko tämän ketjun kirjoittelijoiden joukossa kukaan taistellut tämän yhdistemän kanssa ? tai jopa saanut toimimimaan http://http://forum.micasaverde.com/index.php/topic,276.90.html T: Tuokki Ps. Olen myös yhdistämässä ILP:n Veran ohjaukseen Remotecin STX 120 Z-wave > IR gatewayllä. Ideana on tehdä skenaarioita mm. poissa kokota, yö yms. Joiden avulla voisi säästää sähköä pudottamalla lämpötilaa. Myös selvityksen alla on Mer Airin ohjaaminen Veralla, mutta en ole löytänyt vasta kun yhden Z-wave > RS428 GW:n (mutta tästä lisää myöhemmin)
Mertenin 2gang buttonista toisen saa toimimaan aika helposti, toista olen itse yrittänyt pari tuntia tuloksetta. Sinuna unohtaisin sen toisen napin. Viestissä 92 on kuvattu prosessi, jolla onnistuu aika helposti. Muistaakseni oleellista oli, että silloin kun button löytyy, sillä pitää olla aika kasa ominaisuuksia. Jos niitä ei näy, button ei löytynyt oikein, eli toista prosessi. Ja tosiaan ole pirun tarkka, että käytät oikeaa pedaalia ja oikeaa ryhmää (taisi olla ryhmät 3 ja 5) kun teet assosiaatiota. Itsellä käytössä ryhmä 3. Sen verran olen tuon viestin kanssa eri mieltä että jos oikein muistan piti painaa nimeomaan nappia "configure node... " ja sen jälkeen mertenistä kolme kertaa. Sitten piti ihan rauhassa odottaa, että tietokone saa kaiken tarvittavan infon. Jos tässä hakkaa liikaa merteniä, infonodejan lähetys ei mene loppuun asti. Jokatapauksessa tämä on todella helppo toistaa kun tietää mitä tarvitsee tehdä... harmittaa kyl nyt että en aikaan kirjottanut ohjetta muistiin kun tämän keksin Kun toinen button löytyy oikein ja sille ominaisuudet, sen voi helposti assosioida toiseen laitteeseen. Luotettavuus on kyllä 100%, itsellä ollut käytössä vaikka kuinka pitkään ilman mitään ongelmia. Kohta tarviin remontissa noita lisää ja tarkoitus on ostaa vain 1gang, koska noi 2gang on _todella_ hankala saada toiminaan minkään muun kanssa (molemmat pedaalit). Samaa suosittelen muille
Kerro ihmeessä kokemuksia. Vaikka visualointien visuaalisuus ei ollutkaan silmiä hivelevää, ominaisuudet vaikuttivat varsin lupaavilta. Itse meinasin jo tilata tämän: http://www.weinzierl.de/en/products/772.html. Siinä itseäni houkuttelee tuo JSON-pohjainen web service rajapinta, jolloin sen pystyisi integroimaan pc-pohjaisiin taloautomaatiosoftiin (HomeSeer, Cinemar Mainlobby, Charmed Quark jne.). Vieläkin lupaavammalta vaikuttaa linkkisi takaa löytynyt toinen tuote: Amati.linea Streaming Player (http://openrb.com/wp-content/uploads/2012/02/Streaming_player_buklet_01_2012.pdf). DIN-kiskoon asennettava DLNA yms. kykyinen mediasoitin sisäänrakennetulla vahvistimella. Itsellä odottaa kymmenkunta seiniin ja kattoon asennettua kaiutinta sopivaa ratkaisua Plex Mediaserverin ja niiden väliin. Suoraa Plex-tukea tuossa ei ilmeisesti ole, täytyy vielä jatkaa ihmettelyä.
Olisin suunnittelemassa omakotitaloa ja ajattelin asentaa taloon alustavasti parikaapelit ja myöhemmin liittää niihin sopivan anturoinnin ja järjestelmän. Onko vinkkejä edullisesta parikaapelista, kannattaisiko tilata ulkomailta rullana? Nomak jaKLMA ovat hieman arvokkaita.