Jouluinen tervehdys palstalaiset! Minulla on tällä hetkellä pari vuotta vanha Svs PB12-NSD subi. Ko. laite ajaa asiansa ihan mukavasti ja tuo toivottua tunnelmaa elokuviin. Ongelma on kuitenkin, että bassot eivät kuulu tasaisesti jokaiselle katselupaikalle. Tilana on keittiöön +halliin aukeva olohuone. Olohuone on noin 25-30neliötä. Keittiö 25 neliötä ja ns. halli 20 neliötä. Olohuoneessa on takka ja yksi seinistä tiiliseinä, muut seinät puurakenteisia (puurakenteinen omakotitalo). Bassot siis tuntuvat häviävän tilaan helposti. Katselupaikkana on 2 ja 3 hengen sohvat, L-muodossa suht keskellä olohuonetta. Sohvia ei ole mahdollisuus sijoittaa takaseinään kiinni. Olen pohtinut erilaisia vaihtoehtoja, olisko mielestänne syytä: a) ostaa isompi subi (esim. svs pb ultra) + mahdollinen antimode b) ostaa 2x uusi pb 12 nsd (ja myydä nykyinen pois) ja yrittää sijoittaa subit ympäri huonetta. c) toteuttaa joku muu vaihtoehto, mikä? Olen kokeillut erilaisia sijoituksia subilla tuloksetta. Ihan rajattomasti sijoituspaikkoja ei ole tilan muodon vuoksi. EQn kanssa en ole kovin pätevä leikkimään, joten ratkaisun pitäisi olla jotenkin helppo maallikolle. Tiukkaa budjettia ei ole, mutta 4x ultra + antimodet menee yli budjetin Kiitos jo etukäteen avustanne!
Tässä erittäin hyvä tietopaketti subi(e)n sijoituksesta. Tiivistettynä: Useampi subwoofer = huonemoodien kumoutuminen, tasainen äänikenttä koko huoneessa, saavutettavissa oleva maksimiäänenpainetaso ei nouse koska lisääntynyt kapasiteetti kuluu huonemoodien kumoamiseen. Koska asut puutalossa, niin huonemoodien ei pitäisi olla suuri ongelma. Basson epätasainen kuuluvuus eri paikoissa saattaa kuitenkin olla merkki huonemoodiperäisestä ongelmasta. Lisää maksimipainetta saadaan tehokkaasti vain suuremmalla subilla. Monta pientä ei lisää paineita, mutta oikein sijoitettuna antaa tasaisen toiston koko huoneessa. Mikäli sijoitusvaihtoehdot ovat niukat, niin useasta subista ei välttämättä saada hyötyä irti. Käytännössä kaksi subia tulisi tehokkaimman mooditasoituksen saamiseksi sijoittaa kahden vastakkaisen seinän puoliväleihin. Mikäli ei onnistu, niin sitten yksi mörssäri ja antimode saattaa olla viisaampi ratkaisu. Antimodekaan ei pelasta suurilta vaimentumilta, vaan tehoaa parhaiten korostumiin ja silloinkin vain yhdellä mittauspaikalla. Kaikki on tietenkin pelkkää pohdintaa ja teoriaa. Äänentoistossa etenkin matalilla suurienergisillä taajuuksilla kuuntelutila on lopputuloksen kannalta melkein yhtä merkittävä kuin valittu kaiutin. Yleisestä teoriasta tai ennakkotapauksista ei voida suoraan päätellä miten tietty ratkaisu toimisi juuri sinun tilassasi. Hienoinkaan kaiutin ei toimi huonossa tilassa epämääräisellä sijoituksella hyvin.
Tuommoisen moneen suuntaan aukeavan ison ja epämääräisen tilan bassokäyttäytymistä ei osaa etänä sanoa kukaan. Pitäisi hankkia 1-3 subbaria lisää ja viettää n. viikon vastemittaus- ja subbarien siirtelyturnajaiset paikan päällä. Vaihtoehdoista paras olisi vaihtoehto c) l. siirtää koko systeemi vähemmän monitahoiseen huoneeseen. Siis jos sellainen vielä AV-käyttöön sattuisi mansionista löytymään.
Suosittelisin nyt aloittamaan ihan pelkällä Antimodella ennen suurempia manööverejä...kunnon kalibroinnin jälkeen suoritat tarveharkinnan uudestaan.
Kiitokset kommenteista. Antimoden hankinta lienee joka tapauksessa ensimmäinen vaihe. Epäilen kuitenkin, että se ei tule riittämään. Jos toiselle kuuntelupaikalle taso saadaankin sopivaksi, toiselle kuuntelupaikalla todennäköisesti on reilu korostuma. Tilaa ei tässä vaiheessa ole mahdollista vaihtaa. Ehkä lähivuosina kuitenkin on, jos koko kiinteistö vaihtuu. Silloin toivottavasti saan rakennettua oikean kotiteatterihuoneen ilman nykyisen kaltaisia kompromissejä.
Antimode ja taajuuskorjaus toimii vain yhteen kuuntelupisteeseen. Muilla kuuntelupakoilla sama korjaus huonontaa taajuusvastetta joten erot kuunelupaikkojen välillä kasvavat. Ainut asia johon antimode/eq auttaa on se jos subbarista lähtevä ääni on korostunut, esimerkiksi nurkkasijoituksen vuoksi. Sen antimode/eq voi tasoittaa, mutta huonemoodeista aiheutuvia korostumia/vaimentumia ei. Puutalojen akustiikka on yliarvostettua. Itsellä on ollut puutalossa 3,8m x 3,8m huone jossa oli noin 13-14 dB korostuma 45 Hz taajuudella. Vastaavan kokoisessa betonihuoneesa korostus olisi ehkä noin 17-18 dB. Puutalo on kyllä parempi, mutta se ei ole läheskään niin hyvä kuin yleensä luullaan. Huoneen koko on paljon tärkeämpi bassovasteen kannalta. Samassa talossa oli 8m x 5m olohuone jossa bassovaste on huomattavasti tasaisempi, mutta keskellä huonetta bassot ovat hyvin vaimeat, koska siinä on huonemoodien minimikohta. Tämä syntyy siitä kun takaseinästä heijastuva ääni palaa takaisin kuuntelupaikalle niin se on tietyllä taajuuksilla vastakkaisessa vaiheessa edestäpäin tulevan äänen kanssa joten ne "kumovat" toisensa (~20-30 dB vaimentuma). Tuota ei voi korjata taajuskorjaimella, koska vaikka kaiuttimesta lähtevää ääntä korostaisi miten paljon tahansa vaimennuksen aiheuttava ääniaalto korostuu vastaavan määrän. Teoriassa parasta vaihtoehto olisi takaseinästä heijastuvan ääniaallon vaimentaminen, joka taas ei käytännössä ole kovin helppoa. Seuraavaksi paras vaihtoehto lienee kaksi tai useampi subbari. Itse en ole kokeillut useampaa subbaria joten en tiedä sen käytännön toimivuudesta mitään, mutta täällä on muistaakseni joskus postattu mittaustuloksia jotka osoittivat sen toimivaksi vaihtoehdoksi.
Bassolaatikoitten sijoitusrajoituksia ei saisi olla, bassoherätteen antajien paikat pitäisi olla laitettavissa justiinsa niihin kohtiin mihin mikrofoni määrää. Tähänpä hommeli arviolta n. 95%:lla tarvitsijoista käytännössä kusahtaakin muissa kuin täysin hs-vapaissa AV-manala -eliittitaajuusvasteasennuksissa.
Itselläni on myös samanlainen ongelma bassojen kanssa, eli 3,5m päässä kuuntelupaikalla musiikilla bassot eivät kuulu kunnolla. Elokuvilla sen sijaan matalimmat bassot jytisevät hieman turhankin hyvin. Mittailin joskus bassotoistoa REW:llä ja huomasin silloin, että 70-100Hz alueella kuuntelupaikalla oli n. 10 dB suuruinen vaimentuma muihin taajuuksiin nähden. Tuo vaimentuma saa monen musiikin kuulostamaan bassoköyhältä. Jos siirrän sohvaa metrin verran eteenpäin, bassot kuuluu myös musiikillakin. Sohvaa ei kuitenkaan voi pysyvästi sijoittaa keskelle huonetta. Subbari (Monolith DF) majailee tuossa kuvassa vasemman kaiuttimen ja laitekaapin välissä: Asustelen puurakenteisessa omakotitalossa ja kuvassa oleva olohuone on n. 4m x 6m kokoinen. Hankin pari vuotta sitten Antimoden, mutta sekään ei poistanut basso-ongelmia kokonaan, vaikka hieman tasoittikin bassotoistoa kuuntelupaikalla. Alimmat bassot eivät jyrää enää niin pahasti, kun Antimode on käytössä. Kokeilin kerran sijoittaa subbarin vasemmalle sivuseinälle kuuntelupaikan viereen ja se toimikin siinä selvästi paremmin, mutta bassojen suunnan paikallistuminen häiritsi liikaa, joten palasin nykyiseen sijoitteluun. En oikein enää keksi, mitä vielä voisin kokeilla. Huonejärjestyksen muuttaminen olisi liian iso remontti. Jos hankkisi toisen subbarin, niin sekään ei taida auttaa mitään, jos sen sijoittaa oikean kajarin ja laitekaapin väliin samalle seinälle?
Paljonkos subbarin alipäästimessä oli sukelluskulmaa? Sitä pitää olla tuommoisessa asennuksessa aivan erityisen kunnolla. Vähintään 36 dB/okt, mielummin enemmänkin.
Zipmanin mittausten perusteella Monolithin suotimen jyrkkyys näyttäis olevan 'vain' 12dB/okt. AV-vaffarin oma jakosuodinkin taitaa toimia samalla jyrkkyydellä. Tuossa em. sijoituksessa bassojen paikallistuminen häiritsi erityisesti elokuvilla, joissa LFE-kanavaan voidaan syöttää av-vaffarin suotimen ohi jopa 120Hz:iin ulottuvia taajuuksia. 2-kanavaisella musiikilla homma siis toimi paremmin kuin elokuvilla.
Suodatusta oli siis aivan liian vähän. No sittenhän se on fiksattavissa. Laita subbalinjaan sukellusta niin, että sitä on yhteensä 36 - 48 dB/okt kaikelle subbaseen syötettävälle bassolle.
Ei se mahdollisimman jyrkkä suodatus subbarille välttämättä ole aina niin yleispätevä. Kai jonkinlainen ohje on, että subbarin alipäästön jyrkkyys pitäisi suunnilleen vastata kaiuttimen bassovasteen muotoa (vaimentumisjyrkkyyttä). Näin kai ainakin teoreettisesti on mahdollista saada mahdollisimman yhtenäinen sointi. Käytännössä tämä ei tietenkään toimi, varsinkin jos subbari sijaitsee jossain kaiutinlinjan ulkopuolella. Hyvä digitaalinen EQ/jakosuodin täysin parametrisillä säädöillä pitäisikin olla jo jokaisen bassolaatikon vakio-osa.
Monobassossa pitää olla sukellusta kunnolla. Muuten käy sopivassa tilanteessa niin kuin nyt oli käynyt. Sub-pääkaiutin -kaksikon sukellusjyrkkyyksien eroavaisuuksien sivuvaikutuksia voi tinkeroida kohdalleen taktisilla nostoilla param. EQ:lla sopivista kohtaa jos tarvitsee. Esim. Genelecin subbasissa on suodatusta 36 dB/okt. Vain 12 dB/okt alip. suotimen sisältävät pellesupparit pitäisi asettaa maahantuonti- ja hallussapitokieltoon.
Väärin. Kyse ei ole monosta (kanavien määrästä) vaan akustisesta kytkeytymisestä muihin äänilähteisiin.
Äänisysteemissä yksinään all-alone ilman lajitovereitaan (muita subhoovereita) toistavaa subwoofer -kaiutinta sanotaan yleisesti ns. monobassoksi, dear alspe. Riittämättömästi suodatettu monobassokaiutin suorittaa itsensäpaljastuksen äänikuvassa, kuten nyt oli tapahtunut. Akustisesta kytkeytymisestä siinä on kyllä tavallaan kysymys. Hyvä alspe!
Jyrkempi alipäästösuodin ei taida auttaa leffakäytössä, kun LFE:n tuuttaa efektejä jopa 120Hz:iin asti ja korva alkaa havaita äänen tulosuunnan yli 100Hz taajuuksilla? Jos jakotaajuuden asettaa alle 120Hz, niin silloin menetetään osa LFE:n informaatiosta. Itsellä vielä pahin vaimentuma on kuuntelupaikalla on juuri tuossa 70-100Hz paikkeilla, joten nekin taajuudet eivät oikein toistu kunnolla etukaiuttimilla. Tällä hetkellä AV-vahvistimesta jakotaajuus on säädetty 100 Hz:iin ja Monon jakossuotimesta jakotaajuutta on tiputettu maksimista sen verran, että se ei kumise leffoilla. Mutta voisihan tuota jyrkempää alipäästöäkin kokeilla ihan käytännössäkin, jos jostain saisi paremman jakosuotimen edullisesti.
Ei LFE-kanavan pitäisi vielä ainakaan kovin selvästi paikantua edes omaa 120 Hz:n "tiiliseinäänsä" vasten, ilman lisäsuodattelujakaan. Taitaa monolight/vahvistin pukkailla sekaan vähän omia lisukkeitaan? Voisit ohjata LFE-kanavan muitten kanavien jakotaajuutta ylemmän osan vaikkapa keskikaiuttimeen, kuten mm. Genelecin subbarien basso-managerilla voi tehdä advanced-bassoreitityksenä. Irtolaatikoilla siitä tulee käytännössä hieman hankala järjestettävä. LFE-kanavan voi toisaalta käytännön epä-G -homeri-puliratkaisuna suodattaa samalta taajuudelta kuin pääkanavien basso-osuuden l. 80-100 hertsulista. Siellä ei ole sellaista info-info-informaatiota minkä "menetys" noin tekemällä haittaisi kovin oleellisesti.