En ole löytänyt mistään listaa hifi-lehden/hifi maailman erinnäköisten tee-se-itse ohjeista. Joten olisi kiva saada eri käyttäjien vinkkejä lehtien sisällöstä. Eli numero/vuosi ja mihin ohjeet ovat. Jos jotain mielenkiintoista itsekullekkin sattuu kohdalleen, niin osaa mennä tonkimaan kirjaston lehtiosastoja. Löysin itse putkiesivahvistimen DIARin kotisivuilta. Voin lisäillä löydöksiä tähän ekaan viestiin. Hifilehti 3/1995 Vaiheenkääntö 180 astetta Hifilehti 4-5/2003 Putkiesivahvistin Hifilehti 9/2003 Äänieristä kotisi Hifilehti 3/2004 DVD-hylly Hifilehti 1/2005 Säädettävä bassotason vaimennin Hifilehti 3/2005 Kuulokekuuntelun lisälaite Tekee kaiutinkuuntelua varten miksatut äänitteet miellyttävämmiksi kuulokekuuntelussa Hifilehti 8/2005 Linkwitz-korajain Hifilehti 8/2006 Hifi C-115 kaiuitin [kuva] Hifimaailma 1/2007 Dipolisubwoofer Hifimaailma 4/2007 Kaiutin HM-122 Hifi 12/2 kaiuttimeen perustuva kaiutin uusilla elementeillä [kuva] Hifimaailma 1/2008 HM-262 Keskimääräistä suurempi jalustakaiutin normaalimpaa herkempänä
Kaiuttimissa kaikki tai melkein kaikki on julkaistu "Rakenna hifikaiuttimet" tai vast. kirjoissa. Vanhoissa sarjoissa elementtien saatavuus on heikko, joten monet 80-luvun huippukaiuttimet jäävät rakentamatta.
Onnistuin googlettamaan C-115:n alkuperäisen basson, 832873, datalehden. Vertailua kahteen korvaavaan nykymalliin, SDS- ja HDS-sarjoihin. SDS impedanssi on hieman korkeampi ja herkkyys 2dB 200Hz kohdalla ja jopa 4dB keskialueella alempi. HDS impedanssi hieman alempi ja herkkyys keskialueella noin 2dB suurempi. C115 basso-osan suodin leikkaa tasoa noin 80Hz alkaen, kunnes keskiaulueella (500-1500Hz) tulee tasaista (15mH kelan ja sen rinnalla 15ohm vastuksen vaikutus). Tasoeroa on noin 9dB. Yli 1500HZ:lla alkaa sitten varsinainen alipäästö leikkaamaan. Jos käyttäisi halpaa 5,25" SDS elementtiä (830656), niin tuo tason laskun tulisi olla keskialueella noin 4dB pienempi. Vastuksen vaihto esim 8ohmiin, eli lähes puolitus, voisi tasata vasteen aika hyvin. Uusi HDS voisi mennä yllättävän hyvin ilman muutoksia. Elementin hieman alkuperäistä alempi impedanssi lisää 15mH kelan + 15ohm vastuksen vaikutusta, eli muutos on juuri oikeaan suuntaan.
Jep ja siinähän taitaa noista kahviksen viestissä mainituista ainakin ensimmäinen olla, mutta muistaakseni myös Linkwitz-korjain ja kuulokuuntelun lisälaite. Myös tuo Säädettävä bassontason vaimennin kuulostaisi jostain syystä tutulta. Tosin siitä on kyllä vuosia aikaa, kun viimeksi olen mainittua teosta selaillut... En sitte osaa varmuudella sanoa ovatko täsmälleen samoja kytkyjä... Mainittu kirjahan taitaa joskus 90-luvulla olla julkaistu... Myös 306- ja 307-kytkentää-kirjoista löytyy mielenkiintoisia... Tai noh jos tarkkoja ollaan, niinkoko 300-kytkentää-kirjasarjasta löytyy mielenkiintoisia kytkentöjä. En tosin ole tietoinen, onko 307-kytkentää-kirjan jälkeen ilmestynyt lisää osia mainittuun sarjaan. Ja jos Englanti, ja varsinkaan tekninen sanasto, ei kovin hyvin ole hallussa, niin suomenkielisiä versioitahan 300-kytkentää-kirjoista ei tietääkseni ole tehty kuin 306-kytkentää-kirjasta alkaen..
C-115:n 15mH kelan rinnalle pitäisi laittaa 6,8ohm vastus, jota vaikutus olisi toivottu. Silti taso yli 1 kHz:lla jää 1-2dB liian alhaiseksi. Eli myös varsinaisen alipäästön komponentteja pitäisi hieman muuttaa.
Jatkoin laskelmia: C-115:n basso-osan suotimen kelan vaihto 1,5mH ->1,2mH nostaa tasoa jakotaajuudella (3kHz) 1,5-2dB. Jos luottaa Peerlessin elementtien datalehtiin, niin minun laskelmien mukaan alkuperäisen basson voisi korvata "vastaavalla" edullisella paperikartoisella 830656:lla, kun muuttaa suodinta: bassojen kanssa sarjassa olevan kelan L1 rinnalla oleva R1 15ohm -> 6,8ohm ja tämän perässä olevan sarjakelan L2 arvo muutetaan 1,5mH -> 1,2mH. Voiko datalehtiin luottaa? Tuo R1:n muutos vaikuttaa suurelta, joten ehkä kannattaisi kokeilla myös 8,2ohm vastuksella. Jokerina vaan on, että pasiivisuotimen osat maksavat suunnilleen miniDSP:n verran. Eli ei välttämättä järkevää lähteä tälle tielle, vaikka C-115 kiinnostaakin. Varsinkin jos ylimääräisiä vahvistimia löytyy nurkista.