MTM + subit prokkis

Keskustelu osiossa 'Tee Se Itse / DIY' , aloittajana LongJohn, 03.05.2011.

  1. LongJohn

    LongJohn Guest Guest

    Liittynyt:
    08.11.2004
    Viestejä:
    790
    Saadut tykkäykset:
    2
    No kohtahan tuo selviää. Muutamia avainyhteneväisyyksiä:

    - D'Appolito WMTMW konfiguraatio (Dunlavy)
    - Suljetut bassokotelot (Dunlavy)
    - Diskantti ja keskiäänet suuntaimessa (Genelec)
    - Suhteellisen kookas koko (molemmat...)

    Syntyneestä monologista päätellen tämmöinen ei kiinnosta ketään? :D
     
  2. Ykskytä

    Ykskytä Guest Guest

    Liittynyt:
    18.07.2001
    Viestejä:
    2 609
    Saadut tykkäykset:
    0
    Kiinnostaa toki, jatka kirjoittelua vaan. Olisi kiva nähdä lisää piirustuksia ja kuvia. Näistä on ilmeisesti tulossa kerrostaloon yhdessä pisteessä kuunneltavat kaiuttimet? Nauhadiskantti ei paljoa salli kuuntelupaikan muutosta eikä kovia äänenvoimakkuuksia.
     
  3. LongJohn

    LongJohn Guest Guest

    Liittynyt:
    08.11.2004
    Viestejä:
    790
    Saadut tykkäykset:
    2
    Aikaisemmista sätöksistä poiketen en ole näitä alkanut veivata CAD asti joten ne on lähinnä ruutupaperille kieli poskella väännettyjä luonnoksia.

    Saa nauhadiskantit pelaamaan varsin laajalla alueella siinä missä monet muutkin toteutukset. Pystysuuntaisia siirtymiä pidemmät nauhat ei kovin hyvin siedä eli lanttu pitäisi vertikaalilla linjalla olla 2,5m kuuntelumatkalla sanotaan +-15cm ikkunassa. Ja toisaalta sopivat nauhat kestää aika kovaa soitantaakin kun jako on kohdallaan. Vrt S30D Genelec:

    http://www.genelec.com/products/previous-models/s30d/

    Kuvia voin toimitella kunhan on jotain edes siedettävässä muodossa. Ekasta midi-diskantti suuntainprotosta tuli lupaava mutta seuraavaan versioon pitäisi korjailla puutteita. Kyllähän tuosta aika kookas tulee.
     
  4. LongJohn

    LongJohn Guest Guest

    Liittynyt:
    08.11.2004
    Viestejä:
    790
    Saadut tykkäykset:
    2
    Niin kyllähän aiheesta ja aiheen vierestä olisi ihan mielenkiintoista vaihtaa ajatuksia. Kun tässä ei yksinään pähkäillessä aina tiedä tuleeko joku aivopieru johonkin väliin joka ketuttaa sitten ankarasti jälkikäteen.

    Ensimmäisistä noille nauhoille tehdyistä suuntainprotoista tiedän että horisontaalin kuunteluakselin saa vastaavasti hienosti kuntoon. Menee ainakin 90 asteen kulmaan asti johonkin 8-9kHz saakka tasaisella vasteella, taso vain laskee.
     
  5. Arttu78

    Arttu78 Käyttäjä Tukijoukot

    Liittynyt:
    13.04.2005
    Viestejä:
    2 452
    Saadut tykkäykset:
    85
    Projektissasi on tavallisuudesta erottutuvia piirteitä, minkä takia ainakin itse luen kaikki tähän ketjuun tulevat viestit aina kun se nousee thread-listauksessa. Käsiteltävän asian heikko tuntemus tekee kuitenkin minusta tässä ketjussa tuppisuun.

    -Monologia, dialogia... kunhan juttua riittää.
     
  6. LongJohn

    LongJohn Guest Guest

    Liittynyt:
    08.11.2004
    Viestejä:
    790
    Saadut tykkäykset:
    2
    Otsikko on sinänsä väärä kun ei tuosta sitten 2-tie + subbari tyyppistä lähtenyt sorvautumaan.

    Pistetään liitteeksi ekasta pelkän nauhan suuntainprotosta tehdyt mittaukset. Varsin asiallisesti se pysyy kyydissä sinne 8-9kHz asti suuriinkin kulmiin. Alin vaste on 90 asteen kulmassa mitattu ja suurella osalla kaistaa sen 10dB luokkaa alhaalla suorasta vasteesta. Että kyllä sen kuuntelusektorin saa sopivalla toteutuksella äärimmäisen laajaksi. Käytännössä tuolla ratkaisulla saa balanssin sanotaan alle 300Hz lukuunottamatta aika lähelle vakiota, taso vain laskee kun siirrytään sivulle. Alle 300Hz menee sitten enemmän tai vähemmän laajemmalla säteilykuviolla ellei sovella dipolia tai muuta vastaavaa rakennetta.

    Edit:

    Ja jos taustoitetaan jotain hajatelmia asiasta, asian vierestä ja asian ympäriltä...

    MTM (tai muu 2-tie) + sub(s) on ollut allekirjoittaneella aika pitkään semmoinen "pitäs joskus kokeilla" - tyyppinen ajatus. Yleinenhän se on ja varmasti moni siitä lähtee ja sitä paljon suositellaan monenlaisiin tiloihin. No nämä minun preferenssit asiassa on vähän nurinkuriset ja lähtökohta on suuntaavuudessa tinkimättä kapasiteetista. Edellinen systeemi oli WWMTM tyyppinen dipoli joka kyllä pelaa hyvin ja tarjoaa avaraa soundia mutta 2x10" dipolibassoin ei piisaa mahdottoman pitkälle - ainakaan ilman sitä subbaria.

    No suuntaavuutta varten pitää joko käyttää erikoisempia kotelorakenteita ja/tai kasvattaa rakenteen kokoa. Erikoisempi kotelorakenne on esimerkiksi resistanssikotelo jota mm Amphion ja Gradient käyttävät mallistoissaan. No tuosta tuli tuo tovi sitten puoliksi hylkäämäni (ei se vielä ihan romiksella asti ole...) MTM + resistanssi subbarit idea. Eli periaatteessa Amphion Krypton tyyppinen MTM yläpää jalustalla joka suuntaan vuotavana tuolla elementtivalikoimalla (W18 Seas ja Pro5i Fountek suuntaimessa) ja sitten kaveriksi pari 18-21" bassoa. Niin, ihan oikein luit. Kysyin 21-24" 18-Soundeista ja Precision Devicen malleista tarjouksia. Yhteneväinen ulkonäkö ja pomminvarma toimivuus kehnossakin akustiikassa. Siitä en tiedä mihin se sitten dynamiikka & SPL puolella piisaisi. Ulkoasun osalta bassokotsien kokoa lukuunottamatta pelkistetty ja hyvin sisustukseen istuva paketti.

    No tuossa sitten erehtyi kokeilemaan tuota midien suuntainta. Lasikuidusta oli kiva touhuta ja siitä jäi sitten hieman poltetta että oisko siitä lätrännyt jatkossakin jotain. Itse suuntain n 410mm halkaisijalla pelasi ihan ok mutta kulma oli mielestäni liian jyrkkä ja näin myös itse suuntain liian syvä. Suuntaavuus nousi keskialueelle 1kHz mennessä +15dB luokkaan 90 asteen kulmassa ja siinä kyydissä ei sitten pysy muut (alle 500Hz) alue mitenkään. Menee se huoneessa balansoiminen hankalaksi ja tulee enemmän yhdestä paikasta kuunneltava ja muualle vain bassoa jytäävä rakenne. Asiaa olisi tarkoitus korjailla seuraavissa versioissa joita aiemmasta poiketen olisi kaksin kappalein että pääsee vähän kuuntelemaankin. Tavallaan yhdistelmä tuosta varhaisesta diskanttiprotosta ja midisuuntaimen loivemmasta versiosta. Suuntaimen koko kasvaa maksimaaliseksi sinne 450-460mm kokoluokkaan mitä 500mm etulevyyn saa vain järkevästi tehtyä. Kokoluokka on vähän tarkoituksella samaa luokkaa kuin 18" elementin laippa jolloin siitä saa sitten yhdenmukaista visuaalista ilmettä aikaan. Näin ollen suuntaavuuden pitäisi toimia alemmas ja loivempana suuntaimena ylemmillä alueilla ei-niin-jyrkästi muuttuvana. 90 asteen kulmaan +1kHz alueella se 10dB luokkaa näin hihasta kaivettuna.

    Iso Mörköhän siitä tulee. Väistämättä. Pitää katsoa miten saa sijoiteltua mutta toisaalta tarkoitus on myös tehdä jotain pidemmällä tähtäimellä tulevaa okt ympäristöä varten joten sekin homma pitää/piti ottaa huomioon. Ja jos kokoluokka on tuo se on minusta sama vetää kerralla niin yli ettei tarvitse niitä subbareita alkaa ainakaan itkemään. :D

    3-tien ajatus on taas sitten siinä että jakoa veivaamalla suuntaavuusominaisuuksia voidaan hieroa, viive jää 2.asteen useamman sadan hertsin jaolla ihan eri tasolle kuin jyrkällä 40-80Hz jaolla (mitä ne subbareille yleensä) ja bassosta on kunnolla apua aina alakeskialueelle saakka.

    Edit2: Niin suuntainproton vasteessa kannattaa huomioida vekki suorassa vasteessa eli siinä oli reunaheijastusongelmia jotka olisi tulevassa tarkoitus saada kuosiin.
     

    Liitetyt tiedostot:

    Viimeksi muokattu: 17.08.2011
  7. LongJohn

    LongJohn Guest Guest

    Liittynyt:
    08.11.2004
    Viestejä:
    790
    Saadut tykkäykset:
    2
    Tässä vielä tuon Pro5i särömittaus testilevyssä. 1-2,5kHz alueella jälleen reunaheijastus syö signaalia ja ekvalisointia ei ole sen suuremmin tehty. Suotona pelkkä sarjakonkka ja tasoa se 95dB. Suuntaimen kanssa pitäisi päästä vastaavalla sinne 100dB korville. 3.harmoninen pyörii tuolla tasolla 1-2kHz alueella siellä 0,5% luokassa. 1500Hz jako, esimerkiksi, laskee Linkwitz-Riley tyyppisenä -3dB @ 1860Hz ja se -6dB @ 1500Hz. Vaste lähtee laskemaan jo 3kHz huitteilta joka osaltaan jeesaisi tuota diskanttia sitten tuon 3.harmonisen kanssa. 1500Hz 4.asteella voisi riittää myös kurittamaan tuota W18 Excelin 3.harmonisen nousua @ 1700Hz ollen -3dB @ 1200Hz ja tuossa ongelma-alueella jo -8dB.

    Vai meinasitteko että kompressiodiskantin paikka? :)
     
  8. LongJohn

    LongJohn Guest Guest

    Liittynyt:
    08.11.2004
    Viestejä:
    790
    Saadut tykkäykset:
    2
    Tässä on semmoinen about 24h aikaa muuttaa kurssia ja/tai tehdä hienosäätöjä. Kommentit ja palaute olisi tervetullutta eikä typeriä kysymyksiä olekaan... :)
     
  9. Grr

    Grr Uusi jäsen

    Liittynyt:
    27.08.2003
    Viestejä:
    597
    Saadut tykkäykset:
    0
    No kysellään.

    Näinkin vakiosuuntaavassa kapistuksessa kiinnostaa mittaukset vieläkin suurempiin kulmiin.
    Entä olisko sulla käppyröitä suuntaimen vaikutuksesta Exceliin? Kuinka suuntain vaikuttaa kartioresonanssiin, paheneeko vai helpottaako kun elementti kuormittuu enemmän?
    Kuormituksesta puheenollen, kuinka pahasti muilta elementeiltä tulevat äänet saa tuon mallisen nauhan liikkeelle? IM-mielessä siis.

    Tuleeko lootasta modulaarisen vai protoiletko ensin ns. tarpeeksi ja rakennat sitten lopullisen? Tolle keskarillehan vois kokeilla vaikka kuinka hölmöä koteloa, oon esimerkiks aina halunnut tietää kuinka sopivasti viritetty transmissiolinja toimisi tuolla taajuushehtaarilla...

    Ja vielä, kyllähän noi suljetut & refleksilootat on sijoittelultaan niin vaativia normaalihuoneissa että harkitsisin vakavasti 3-tie + sub vaihtoehtoa. :)
     
  10. LongJohn

    LongJohn Guest Guest

    Liittynyt:
    08.11.2004
    Viestejä:
    790
    Saadut tykkäykset:
    2
    Hyvä. Läjäilen just kieli poskella levykokoja mitä tarvitsee niin hyvä olisi ollakin perspektiiviä.

    En mitannut kuin 90 asteeseen asti. Liitteenä käppyrä ekasta MTM suuntain-protosta juuri 0 ja 90 asteen kulmissa niin saa vähän käsitystä miten se toimii tai tuossa tapauksessa ei vielä toimi. Mittaus tehty huoneessa eli alapäässä on jos jonkunlaista röpöä ja on siis lähinnä suuntaa antava.

    Ei tuo kartioresonanssi hävinnyt tuolta mihinkään ja säröongelmatkin aiheen ympärillä pysynevät ihan samalla tasolla. Tietysti suoraa ääntää saadaan enemmän ulos jos normisäröä ajatellaan. Kartioresonanssi taas on semmoinen helinä ettei se peity oikein kuin suotamalla se pois. Tämän vuoksi myös nuo alhaiset jakotaajuudet.

    Vaikea sanoa. Tämä on tietysti vain yksi syy mutta tietenkin jokainen kolmesta elementistä on käytännössä omassa suuntaimessaan. Nauha tarvitsee myös suuntaimeensa nuo ylä- ja alalevyt toimiakseen herkkyyden osalta eli tuommoinen ylä- ja alapuolelta avoin suuntain tarjoaa kyllä suuntakuviota sivuille ihan jees mutta herkkyys ei kasva kun paine karkaa ylös ja alaspäin.

    Tuohon suuntainrakenteeseen saa aika hyvän käsityksen kun vilkaisee sitä 1036A:

    http://www.sounddesigners.org/albums/Genelec/Genelec_1036A.jpg

    http://static.bhphotovideo.com/images/images345x345/542526.jpg

    Jälkimmäisestä näkee itseasiassa ettei nuo Genelecin käyttämät suuntaimet mitenkään julman jyrkät ole ainakaan tuosta kuvasta. Tuo eka proto oli lähellä 45 astetta ja tuleva loiventuisi 30 asteiseksi. Datalehdellä on kanssa yksi kuva pelkästä suuntainrakenteesta ja sitten tietysti mm vasteet:

    http://www.genelec.fi/documents/datasheets/DS1036a.pdf

    Pakko tehdä modulaarinen. Jää siihen keskiosaan koteloa joitain kymmeniä litroja tyhjää tilaa (esim hiekalle) mutta siitä tulisi 1-osaisena sen painoinen ettei ole mitään järkeä. 3-osaisenakin logistiikka ja selkä kovilla siirrellessä. Bassoille jää noissa tuoreissa luonnoksissa laskennallisesti 117 litraa miinus tuet ja elementti per kotsa. Ja suljettuna. Elementiksi näillä näkymin BMS 18S430v2:

    http://www.samodelka.ru/pictures/data/bms_18s430v2_1_13711.pdf

    Niin tuo subittomuus tuolla konstruktiolla tulee vähän väkisin. Tai sitten pitäisi tehdä riittävän isot "satelliitit" kasvattamalla midien suuntaimia entisestään ja pistää sitten subit erilleen. Piirsin jossain välissä luonnoksen metrisistä suuntaimista midbassoille jotka laskennallisesti piisaisi hyvin 200Hz ja määrätyin rajoituksin 100Hz asti suuntaavuudeltaan. No se olisi sitten yhdenlainen "perhonen" olohuoneessa. Kotelo itsessään olisi semmoisessa solakka pilari siellä takana ja suuntaimet edessä. Vähän jotain Acapellan isojen mallien tapaan mutta miniatyyrinä. Alle 100Hz sitten erillisille bassoille.
     

    Liitetyt tiedostot:

    Viimeksi muokattu: 18.08.2011
  11. Ykskytä

    Ykskytä Guest Guest

    Liittynyt:
    18.07.2001
    Viestejä:
    2 609
    Saadut tykkäykset:
    0
    Niinpä, suunnitellun kokoisesta kaiuttimesta kuuluisi saada huippupainetta yhdestä kaiuttimesta ainakin 120 dB. Miten se nauhalla onnistuu ilman merkittävää säröä? Edes S30D ei aivan tähän pysty. Mallin valmistus on varmasti jostain rationaalisesta syystä lopetettu. Jos ei nyt aivan torviin asti tarvitse mennä niin kyllä tässä mielestäni olisi kalotin paikka suuntaimen kanssa.

    Viime vuosien kaupallisista trendista huolimatta mielestäni diskantin jakotaajuuden tulisi olla pois kuulon tärkeimmiltä taajuuksilta. Esim. n. 3 kHz on hyvä. Näin etenkin kolmitiekaiuttimessa.
     
  12. Ykskytä

    Ykskytä Guest Guest

    Liittynyt:
    18.07.2001
    Viestejä:
    2 609
    Saadut tykkäykset:
    0
    +1 :thumbsup:
     
  13. LongJohn

    LongJohn Guest Guest

    Liittynyt:
    08.11.2004
    Viestejä:
    790
    Saadut tykkäykset:
    2
    Vaikea sanoa miksi lopetettu. Todella hyvän kuuloinen tuo S30D semmoisenaan on. Toki uudempia malleja on tullut tilalle. Tuossa S30 nauha oli muistaakseni Genelecin omaa tuotantoa, en tiedä liekkö se sitten jouduttanut mallin tuhoa.

    8050A tarjoaa 1m päähän 110dB hetkellisesti per pönttö ja siinä on suuntaimessa 1" dome. Kompressiopuolelle se menee jos tuo ei piisaa.

    Kalotti + suuntain torpedoi vielä lisäksi tuota hajatelmaa tuosta MTM rakenteesta. Semmoisen kanssa olisi sama pistää vain yksi midi. Tuossa nauhassa kun on etuna se että se on sen 14mm leveä mutta 140mm korkea eli se pystysuuntaavuus on ihan eri mitä domella. Samoinhan se MTM suuntaa pystysuunnassa ja WMTMW tietysti enemmän ja alempaa.

    Ja se 120dB jää suljetulla bassollakin haaveeksi jos alinta oktaavia haetaan. Refleksinä alkaa irrota sitten sekin. En tiedä miten Excelit kanssa suhtautuu noihin paineisiin.

    Kannattaa kuitenkin huomioida myös se miten Genelec itse ilmoittaa säröt. Myös noista isoista malleista. 8050A on >100Hz @ 90 dB <0,5% THD ja jopa kunkkumalli 1036A 200-4000Hz @ 100dB <0,5%. Huolimatta siitä että ensin mainitulle luvataan 110dB hetkellistä ja jälkimmäisestä lähes 140dB lukemia. On siellä siinä vaiheessa sitä säröä aika hulppeasti sielläkin.

    Genelecin studiossa 8050A on itseasiassa ilman subbaria varsin helppo yliohjata mutta tilakin on iso. Siellä se 36 on tietysti kunkku ja sille tehty tilakin...

    Kyllä mutta menee midit uusiin. Ei noilla keskiäänillä eikä MTM rakenteella. 36 käyttää tietoisesti 4kHz jakoa ja 5" midejä. Bassotkin ajetaan reilusti 400Hz asti. 400Hz voi tuossa omassa konstruktiossa olla jo lattian läheisyyden takia täysin utopistinen.

    Jos elementtejä ajatellaan tietysti siitä MTM jalustamonitorista resistanssikoteloituna saa sisustuksellisesti helpon ja subbareita voi kärrätä korkeallakin jaolla ympäri huonetta missä ne soi. MTM nakkaa vain stereokuvan osalta hyvään kohtaan ja myös W18 saa enemmän irti. Ne kun on midbassot, ei varsinaiset keskiäänet jotka ylipäästetään +200Hz kuten tuossa tapauksessa tapahtuisi.

    Decisions decisions... :)
     
  14. Ykskytä

    Ykskytä Guest Guest

    Liittynyt:
    18.07.2001
    Viestejä:
    2 609
    Saadut tykkäykset:
    0
    Genelec ilmoittaa 8050A:lle huippuäänenvoimakkuutta musiikilla kahdelle kaiuttimelle 1 m päässä 120 dB SPL. Jakotaajuus on 1.8 kHz, jota nostamalla möykkääkin irtoaa enemmän.

    Nauhojen pystysuuntaavuus on kokemukseni mukaan liiankin hyvä normaaliin käyttöön. Kalotin pystysuuntaavuuteen voi vaikuttaa suuntaimen muotoilulla. Näin myös Genelec tekee. Korkeammalla jakotaajuudella suuntaavuuttakin saa lisää.

    Genelec 1036A:n jakotaajuus on 3.5 kHz.

    Tuohan on vain säätökysymys. Tosin 3-tiekaiuttimen jakosuotimessa lienee muutenkin tarpeeksi puuhaa talvi-iltojen ratoksi.

    Dunlavyn huippumalleissakin äänenpainetta rajoitti diskanttielementti, joten siinä mielessä tämä projekti noudattaa hyvin esikuvaansa :).
     
  15. LongJohn

    LongJohn Guest Guest

    Liittynyt:
    08.11.2004
    Viestejä:
    790
    Saadut tykkäykset:
    2
    Midbasson liikepoikkeama ja elementtien termiset tehonkestot nousee vastaan. Ei Genelec kiusallaan noita vahvistimia ole noin mitoittanut vaan siksi että käytettyjen elementtien terminen kompressio nostaa tien pystyyn ja samalla nousee merkittävästi elementtien vaurioitumisriski.

    Ei edelleenkään noilla mideillä. Se 1500Hz on ihan kintaalla jos meinaa suht tinkimättömästi mennä sen osalta.

    Simujen perusteella tuon 140mm nauhan saa nimenomaan MTM pelaamaan paremmin kuin dome-ratkaisut. Tietysti sopivalla suuntaimella voisi päästä lähelle mutta kummentaako se tuota säröpuolta mihinkään. Se mitä 8050A diskantti speksien mukaan pääsee 0,5% THD 90dB ei ole Pro5i mikään ongelma. Varsinkaan suuntaimessa.

    Näin olikin.

    On se muutakin. Ei sitä jakoa voi lattian rajassa olevalle elementille vain vetää kovin ylös vaikka miten haluaisi säätää. Se linjautuu jossain kohtaa lattian kanssa ja pelaa sen jälkeen ihan eri tavoin kuin sen rajan alapuolella. Sitten jos elementin pistää puolen metrin korkeuteen on kokonaan toinen juttu.

    Kieltämättä yksi yhtäläisyys. Toisaalta jos katsoo tuota Pro5i särömittausta ja ottaa siihen suuntaimen huomioon puhutaan 100-102dB tasoista tuolla särömäärällä. Kaksi W18 pääsee samaan ilman suuntainta ja suuntaimen kanssa hihasta vedettynä 2-4dB parempaan. Mutta vain jos jaetaan tuolta 1500Hz max. 1700Hz on jo prosentin särösarvi 3.harmonisessa 95dB ja muodostaa heti pullonkaulan. Ja toisaalta ihan infra-rajoilla myös tulee säröt vastaan. Lineaarinen piisaa laskennallisesti kahdella 18" johonkin 106dB puoliavaruudessa.

    Ja koska hakusessa ei ole 100% SPL painotteinen systeemi en näe järkeä siinäkään refleksivirittämisessä. Kotelokoot nousee, tulee vastaan virtausnopeusasiat, taajuuskaista on rajallisempi, viivettä enemmän...

    Tietysti jos tuota haluaisi monipuolisemmaksi ja ns pomminvarmemmaksi jalostaa se resistanssikotelointi bassoille olisi tietysti junanvessa tyyppinen ratkaisu. Irroitettavilla sivulevyillä sen saisi aina tällättyä takaisin suljetuksi jos hööki ei ala piisata.
     
  16. LongJohn

    LongJohn Guest Guest

    Liittynyt:
    08.11.2004
    Viestejä:
    790
    Saadut tykkäykset:
    2
    Tuossa teoreettinen simulaatio tuolla elementtiasetelmalla. 140mm nauha keskellä, kaksi 145mm (kartio) elementtiä 336mm välimatkalla ympärillä ja kaksi 400mm elementtiä 1350mm välimatkalla niiden ympärillä. Jaot 2.asteen 250Hz ja 4.asteen 1500Hz Linkwitz-Riley.

    Käytetyt elementit siis pistemäisiä, simulaatio ei osaa ottaa huomioon suuntainta lainkaan, vasteet on teoreettisia (=suoria paitsi basson laskeva suljetussa askissa)...

    Pikkukulmissa, +-3 ja +-5 astetta, muutokset balanssiin pysyy varsin pieninä. Isommissa kulmissa, +-45 ja +-60 astetta, alkaa sitten tapahtua. Tuotahan saa aika paljonkin rukattua eri jakoja käyttämällä. Tuo 2. ja 4.aste on aika lähelle tasaisin mitä on tarjolla ja mitä voi nauhan kanssa käyttää. Ylempänä jakona 2.aste olisi tietysti kiva mutta nauha ei moista kestä. 1kHz jää sarvea kun nauha ei ehdi ottaa "koppia" midien M-M asetelmalta.

    Mittasin ensimmäisen proton myös 45 asteen vertikaalikulmasta ja ottaen nuo simuloinnin rajoitukset huomioon lopputulos on saman tyyppinen.

    Edit: Ihan uteliaisuuttani kokeilin ja 2.asteen 250Hz ja 2.asteen 1500Hz jaolla saisi 200Hz ylöspäin vähintään -8dB tasolle asettuvat 45 ja 60 asteen vertikaalivasteet. Eli tuo 1kHz sarvi tasoittuisi pois. Mutta tämä ei passaa sen paremmin nykyisille mideille kuin diskantillekaan.

    Edit2: Niin ja jos joku ei hoksannut tutkin noita 40-60 asteen vertikaalivasteita sen vuoksi että esim 2,5m päästä kuunneltuna 1m korkeudella olevasta diskantista tulevan äänen 1.heijastus lattiasta tulee vajaan 40 asteen kulmasta.
     

    Liitetyt tiedostot:

    Viimeksi muokattu: 18.08.2011
  17. LongJohn

    LongJohn Guest Guest

    Liittynyt:
    08.11.2004
    Viestejä:
    790
    Saadut tykkäykset:
    2
    Niin tuossa joskus ketjun alkupuolella väki puisteli päätään miten nämä heti lipsahtaa siihen bassoon ja SPL keskusteluun. No korjataan tätä asiaa hieman lisää...

    Eli tarkoitushan ei ole saada aikaan mitään max-spl tyyppistä möykkäkaappia. Tässä tapauksessa konstruktio kyllä toisi myös sitä mutta se ei ole lainkaan itse asia. Laajan taajuuskaistan, subbarittomuuden, laaja-alaisen suuntaavuuden ja dynaamisen ja siistin toiston hakeminen nyt tässä tapauksessa ajaa asiaa tähän suuntaan.

    Sanoisin että pääpainot pohdinnoissa on siellä suuntaavuuspuolella. Asia josta koko sovelmaa lähti miettimään.

    Tältä osinhan tavoite suuntaavuudesta täyttyisi myös sillä Seas Odin kokoluokan MTM W18-Pro5i + subbari / resistanssibasso. Löylyäkin lähtisi todennäköisesti tiloihin nähden ihan jees ja säädettävyyttä sekä sisustusystävällisyyttä olisi heti kertaluokkaa enemmän.

    Vai mitäs olette mieltä luokkaa 2m korkeasta 70cm syvästä ja 50cm leveästä möhköstä? Tai no. Kahdesta semmoisesta. 2x18" bassoilla per puoli. :D

    Kauhukuvina oikeastaan vain se ettei sitä saa sijoiteltua hyvin / säädettyä hyvin tms ja sitten koko homma ns haukkaa p*skaa. Sijoittelumahdollisuudet on, kuten kuvitella saattaa, rajalliset. Syvyyssuunnassa ei käytännössä mitään, sivusuunnassa ehkä +-15cm voi siirrellä. That's it. Keinoiksi jää sitten enää EQ ja akustointi jos ei futaa.. Tai no. Joka tapauksessa. Ellei sitä resistanssia sitten mutta se syö sitten kapasiteettia. Tosin syökö mitenkään ratkaisevasti kun sitä on luonnostaan poskettomasti.
     
  18. LongJohn

    LongJohn Guest Guest

    Liittynyt:
    08.11.2004
    Viestejä:
    790
    Saadut tykkäykset:
    2
    Minä en tätä pointtia ihan hoksannut. S30D lupailtiin >111dB per kajautin ja >122dB per pari musalla metrin päähän. 4kHz jako ja nauha, 8" basso. Nykyinen malli on varmaankin jotain 8050A kokoluokasta. 8" basso ja tuuman dome. >110dB ja >120dB. Missä kohtaa se nauha ei pysy kyydissä?

    Tietysti nauhoja on hyviä, huonoja ja hyvin huonoja. S30D särömittaukset ei tehtaan jäljiltä ole kauniita mutta muista yhteyksistä tiedän että tuo ko diskantti on kova kapistus. Puhutaan <0,5% THD 95dB äänenpaineilla. Toki samaa luokkaa mitä 8050A käytännössä pääsee.

    Toisaalta ei se domekaan siitä rajattomasti ylöspäin mene ilman että se säröttää. Se että kaiutinparista irtoaa ilman clippiä 120dB ei meinaa sitä etteikä siellä olisi merkittävää määrää säröä siinä domessakin. Ajoihan Dynaudio joskus testin vuoksi 20ms purskeina legendaariseen Esotariin 1kW piikkejä että saivat sanoa sen kestävän kW hetkellistä. No joo. Tulta löi puhekelan välistä että taisi tehdä kipiää jo sekin. :D Testin verran kuitenkin kesti ja saatiin "kompressoimattomat" vasteet 1kW asti mitattua.

    Edit: Niin ja eiköhän S30D ole jäänyt pois siinä missä moni muukin sinänsä ihan jees malli. Jäänyt vanhaksi. Kuvien perusteella mm basso on hyvinkin vanhahtavaa suunnittelua. Lisäksi tuo 8000-sarja on aika lähelle tyystin erilainen lähtökohdiltaan kuin nuo vanhemmat kantti x kantti seinäänkin asennettavat mallit. Tietysti nykyisestäkin mallistosta löytyy 3-teitä seinälle mutta ei siinä kokoluokassa. 1037C on esimerkiksi jo 12" bassolla.
     
    Viimeksi muokattu: 18.08.2011
  19. Grr

    Grr Uusi jäsen

    Liittynyt:
    27.08.2003
    Viestejä:
    597
    Saadut tykkäykset:
    0
    Hjoo, mäkään en ymmärrä noita älyttömiä dynamiikkareservejä _kotikäyttöön_ tulevissa vehkeissä. Riittää että särö pysyy normaalivolyymillä aisoissa. PA judanssit ja vitu isot monitorit sitten erikseen.

    Monitoreista tulikin mieleen, oletko ollut mr. Tangenin kanssa kirjeenvaihdossa? Griffin monitorithan on aika kovasti samanhenkiset keski & yläpään osalta, mitä nyt pykälää isommat ja ilman suuntaimia muttatota. Stig on tolkun jätkä, sieltä irtoaa varmasti hyviä kommentteja.

    Mites muuten, kuinka monta vahvistinkanavaa per kaikatin on käytössä? Vertikaalivastettahan voisi yrittää kikkailla viiveillä ihme suuntiin jos syöttöjä piisaa.
     
  20. LongJohn

    LongJohn Guest Guest

    Liittynyt:
    08.11.2004
    Viestejä:
    790
    Saadut tykkäykset:
    2
    Mielestäni eräs saksalais-amerikkalainen insinööri on sanonut asian varsin osuvasti:

    Extreme as these designs may seem, the goal here is to keep non-linear distortion low at high volume levels or, conversely, have very low distortion at normal levels.
    - Siegfried Linkwitz

    Mutta onhan siinä tietysti se että suhteellisen nopeasti se yltiöpäinen yhteen suuntaan kulkeminen johtaa katastrofaaliseen epäonnistumiseen jossain muualla. Sikäli tämäkin kötös on kapasiteetiltaan todennäköisesti riittävä mutta ne sudenkuopat käytännön toimivuudessa on sitten muissa asioissa.

    Tältä pohjalta tuohonkin omaan on mitannut säröjä ja kaavoittanut asioita sinne sanotaan max 100dB käytännön kuunteluun asti jatkuvilla signaalitasoilla. Hetkellisesti voi tietysti mennä yli mutta mikä pointti tehdä 140dB vehkeitä jos kuuntelu tapahtuu enimmäkseen 60-90dB tasoilla.

    W18 ei 200-300Hz jaettuna liiku käytännössä mihinkään. Liikepoikkeamansa osalta siis. Puhekelat palaa ensin jos jotain hajoaa soittaessa ja sekin on hetkellisesti valmistajan mukaan 500W kuntturoissa per elementtipari enkä tule noin isoja vaffeja todennäköisesti kytkemään. No ellei sitten UcD rakenteluun erehdy ja ala niitä Ucd700 kuutta kanavaa...

    Bassot ei liiku kanssa käytännössä kovinkaan merkittävästi mutta senkin näkee käytännössä sitten kuunnellessa.

    Stig Erik on tuttu mies jo vuosien takaa. Sanotaan että hänellä on mielenkiintoinen fiksaatio laittaa hiekkaa joka paikkaan mutta ei kai se huono ratkaisu ole.

    Stig teki itseasiassa Griffinin jälkeen itselleen aika topakat 4-tiet. W-MW-M-T-M-MW-W. 18" PA basso - W22 - W15 - olikohan Mundorfin diskantti - W15 - W22 - PA basso. Ja huone normaaliin Stig tyyliin akustoitu raskaasti. En vain ole löytänyt ko konstruktiota enää netistä pitkään aikaan.

    Kolme per kajari eli puhtaana 3-tienä maksimissaan mennään. Ei riitä prossussakaan kanavat sen laajempaan. Huonekorjauksia pitää tietysti soveltaa, digitaaliviiveitä, erilaisia jakoja kokeilla, kanavakohtaiset EQ elementtikohtaisesti ja uutena tuttavuutena voisi tutustua tuohon dynamic eq puoleen josko sitä voisi loudness tyyppisenä eq soveltaa...