Pans Labyrinthin ja Orpokodin tuottajat ovat karkaisseet ilmoille uuden espanjalaisen selkäpiinkutkuttajan. Euroopan eteläkärjessä huojutaan taas kerran pelkojen ja painajaisten kuilun partaalla. Esikoisohjaaja, tunnelmien ja psykologisen painajaisen spesialisti Gabe Ibáñez on hankkinut kannuksensa mainosten ja lyhytelokuvien parissa. Psykologisen jännärin pääosassa nähdään Espanjan eturivin ohjaajien, mm. Pedro Almodovarin, elokuvista tuttu Elena Anaya, joka on lihaa säästämättä läsnä melkein jokaisessa kuvassa. Rakkautta & Anarkiaa -juhlilla syyskuussa vieraillut hurmaava Elena palkittiin lokakuussa Sitgesin fantasiafestivaalilla parhaana naisnäyttelijänä. Toisessa pääosassa on ilmapiiriä tehostava vulkaaninen Hierron saari. Tapahtumapaikka kehystää tarinan käänteet uskomattomilla maisemilla ja henkisesti karuissa keleissä ahavoituneella paikallisten kummajaisten kaartilla. Anayan esittämä Maria kärsii tarinan alussa vesifobiasta. Ibáñez jakaa anteliaasti katsomon kanssa pelkojen ja säpsähdyttävien sisäisten kauhujen tunteet. Tämän saaren laguuneista ei pompi kumipukuisia hirviöitä. Ne asustavat jo valmiiksi meistä jokaisessa. Katso kuvagalleria Ensi-ilta Suomessa 25.12.2009
R&A:ssa tuli käytyä katsomassa ja pakko myöntää että tykkäsin. ja kovasti! Visuaalisesti kaunis ja synkkä leffa toimi ja BR-tulee kyllä hankittua aikanaan kunhan sellainen markkinoille saadaan.
Olipahan samalla kertaa sekä harvinaisen surrealistinen että minimalistinen pätkä. Ja tunnelmallinen. Tätä voisi jopa sanoa taide-elokuvaksi positiivisessa mielessä. Mielenkiinto ei pahemmin herpaantunut ja koko ajan tuntui että tästä voi kehittyä mitä vaan. Valitettavasti kaikkea pontentiaalia ei leffan tekijät sitten kuitenkaan hyödyntäneet mutta ihan hyvä näinkin. Täysiä pisteitä en voi antaa kun toteutus oli ajoittain vähän sekavan puoleinenkin mutta Elena Anayasta pitää antaa extra pisteitä - siinä on todella tajuntaa laajentavan hyvän näköinen nainen ja vieläpä hyvä näyttelijäkin.:love: 4/5 (ja ilman Elenaa arvosana olisi ehkä 3/5 )
Odotukset oli kyllä aika korkealla tämän suhteen, mutta joutui ehkä hiukan pettymään. Hienoa kuvausta ja tunnelmaa toki riitti, mutta juoni ja toteutus ei ehkä ollut paras mahdollinen. Silti kyllä katsomisen arvoinen. Spoiler Itseäni ainakin vaivasi tuo ennalta arvattavuus juonen kannalta. Olisi mielestäni ollut parempi leffa, jos olisi ollut reilu jännäri kaapatusta lapsesta
Jostain kumman syystä kuvittelin Hierron olevan kauhuleffa, joten yllätys oli melkoinen kun leffan viime yönä koneeseen laitoin. Kyseessä olikin psygologinen thrilleri, jossa tunnelma kantoi koko elokuvan ajan. Juoni oli melkoisen turha, mutta heppoisista aineksista oli saatu kasaan erinomaisen toimiva elokuva. Jos en olisi onnellisesti naimisissa, niin menisin heti riiaamaan tuota Elenaa. Lyhyestä kestosta vielä plussaan. Ei täydellinen leffa, mutta kyllä tälle voi antaa 4/5.
Voisko joku nyt avata mistä tuossa oli kysymys? Tuli katsottua toisella silmällä enkä millään jaksaisi tuollaista taide-elokuvaa uudelleen katsoa. Spoiler Oliko se ny niin, että mukula tippui mereen, mutta äippä ei myöntänyt sitä itselleen vai mitä hä? Vastauksia vaikka yv:nä niin ei mene nautinto muilta ohi
Tää ei kyllä napannut missään kohtaa kunnolla mukaansa. Tarina itsessään ei ollut kummoinen, joten sitä tunnelmaa yritettiin vähän väkisin rakennella turhilla kuvakikkailuilla ja äänillä. Yritettiin luoda jotain isompaa mitä elokuvallla ei sitten loppujen lopuksi ollutkaan tarjottavana. Elena Anaya pääosassa oli kyllä hyvä. **½
Kyllähän tässä ihan hyvin on tunnelmaan panostettu, eikä näyttelytyössäkään valittamista ole. Mutta genressään tämä on sitten muutoin aika keskiverto ja hieman nähty monta kertaa -tapaus. Itse ainakin tajusin hyvissä ajoin ennen loppua, mistä oli kyse. Ja pientä epäillystä oli olemassa koko ajan. Ei siis varsinaisesti mikään yllättäjä siinä mielessä.
Spoiler Ei tää nyt tosiaankaan kovin vaikeaselkoinen juttu ollut juonen kannalta: Mukula potkas tyhjää ja äiskällä sitten napsahti päässä, ei uskonut sitä vaan lähti etsimään sitä mukulaansa ympäri saarta ja kuvitteli vaikka mitä...