Rautapatentit ovat mielestäni ihan ok, koska niiden kehittelyyn tosiaan menee aikaa ja rahaa. Softapatentit on sitten taas eri asia. Jos rautapatentteja ei olisi ei kukaan kehittelisi mitään, eikä varsinkaan olisi mitään standardeja vaan kaikki tekisivät vaan omia juttujaan. Ostaisit Applen puhelimen ja soittaisit vain muihin Apple puhelimiin. Tai Nokian puhelimilla toisiin Nokian puhelimiin.
Rauta on halpaa, softa on KALLISTA ! Jos omistan yrityksen jolla on vaikka 50 000 henkilöä tekemässä softaa. Jos noista vaikka 10 000 toimii saman projektin kimpussa projektin keston ajan eli vaikka 1,5 vuotta, Pitäisikö tämän kehittämämme softan hedelmät nyt sitten olla kenen tahansa hyödynnettävissä korvauksetta ? Sitä minäkin.
Ai pelkällä softallako se signaali kulkee luurista tukiasemaan ja toisinpäin? Pelkällä softallako niitä kanttiaaltoja mittaillaan? Euroopassa pystyy, koska softapatentteja ei ainakaan vielä ole. Kuka tahansa psytyy "keksimään" ja patentoimaan softapatentin tyyliin "yhden napin tilaaminen" tai kuvake valikon toiminnon edessä auttamassa tunnistamista. Tai vaikka kosketusnäytön käyttö useammalla kuin yhdellä sormella. Harvempi pystyy keksimään ja patentoimaan jotain puhelimen antennin tai radion virransäästön optimointeja.
Ja vastasin että jos et osta samaa puhelinta (tai puhelinta mikä käyttää MeeGoa) niin tuskin. Ei tuo "ongelma" rajoitu pelkästään MeeGoon. Ei minulle tule kyllä mieleen muut siirrettävät asiat kuin kontaktit ja vaikka tesktiviestit. Nehän voi Nokian laitteilla tallettaa ainakin omalle koneelle. Asetusten siirtämistä en usko että voi tehdä eri käyttiksien välillä koska toisessa laitteessa ei todennäköisesti ole samanlaisia asetuksia käytössä muutenkaan. Asennetuista ohjelmista puhumattakaan.
Microsoft vaatii Samsungilta lisenssimaksuja Android puhelimista: http://news.cnet.com/8301-13506_3-20077173-17/report-microsoft-wants-$15-per-android-handset/ Mm. HTC jo maksaa Android luureistaan MS:lle lisenssimaksuja.
Väärin, Euroopassa voi suojata softakeksintöjä patentilla, esimerkiksi softan suorittavan menetelmän, laitteen tai itse tietokoneohjelmiston. Euroopassa on kuitenkin kriteerinä, että softakeksinnöllä on oltava tekninen kontribuutio tunnettuun tekniikkaan. Esim. tietokoneella toteutetut bisnesmenetelmät (esim. lotto) eivät yleensä tarjoa tätä kontribuutiota eivätkä siten ole patentoitavissa. Toisaalta taas softalla toteutetut signaalinkäsittelyalgoritmit tai tietoliikenneprotokollat ovat paremmassa asemassa patentoitavuuden suhteen. Lisää aiheesta esim: http://www.epo.org/news-issues/issues/computers/software.html
Meinaat, että tässä prosessissa kartuttamasi osaaminen ja tuotteet on tosta vain kopioitavissa ilman patentteja? Jos olisit amerikkalainen yritys, niin tuossa tilanteessa joutuisit itse tarkistamaan, että rikotko muiden yritysten kymmeniä tai satojatuhansia ohjelmistopatentteja (ja sieltä löytyy täysin triviaaleja patentteja). Miten voit tarkistaa, ettet riko? Käytännössä et mitenkään ja sen takia, kukaan ei käytännössä tarkistakaan. Sitten vaan pidetään kädet ristissä, ettei kukaan ala esittämään syytöksiä. Kukaan ei ole pyytänyt sinua julkaisemaan lähdekoodia tms. Mielestäni ohjelmistopatentit ovat haitallisia ja ongelmallisia eivätkä ne tue patentoinnin alkuperäistä ideaa, eli kannusta innovointiin. No ajatellaan, nyt sitten, että saat pari patenttia aikaiseksi tuon tiimellyksessä, ja löydät sitten MS:n niitä hyödyntämässä. Siinä vaiheessa, kun haasteesi tipahtaa MS:n laariin, niin MS laittaa omat miehensä asialle ja tarkistuttavat sinun tekeleesi heidän kymmenien tuhansien patenttien osalta.
Riippumatta oletko amerikkalainen yritys vai et, joudut itse kuitenkin tarkistamaan, onko jollakulla toisella voimassa olevia patentteja niissä maissa, joissa sinulla on liiketoimintaa. Tällaisen riskinhallinnan ylenkatsominen on järjetöntä, koska silloin voit reagoida patentinloukkaukseen yleensä vasta sitten, kun on liian myöhäistä. Toki on seurattava kilpailijoitaan sekä heidän patenttisalkkujaan. Yksi hyvä tapa on (yrittää) suojata oma tuotekehitys, koska omat patentit tai ainakin patenttihakemukset ovat hyvä neuvotteluvaltti, jos sukset menevät ristiin. Ongelma on vain siinä, että tekniikka on siirtynyt ohjelmistovetoiseksi, ja ohjelmistopuolella tehdään näitä oikeita keksintöjä. Siellä tehdään tosin huikean paljon myös triviaaleja "keksintöjä", ja näiden karsimiseksi esim. Euroopassa on juurikin otettu käyttöön softapatenttien osalta tämä tekninen kontribuutio entistä voimakkaammin. MS-esimerkkisi osalta juuri esim. tästä syystä riskinhallinta on välttämätöntä, jotta pystyt ennalta välttämämään pahimmat karikot ja minimoimaan ristikkäin menevät patentin loukkaukset. Tällöin olet vahvoilla myös isoja yrityksiä vastaan.
Meinaat että pienemmillä softapuljuilla on varaa tarkistaa jokainen tuotettu koodirivi satojatunhansia patentteja vastaan (tai sitten käyttämiensä komponenttien, serverituotteiden jne.)? Itse olen työskennellyt toista kymmentä vuotta ohjelmistokehityksen parissa, ja koskaan en ole nähnyt patenttiasioiden pyörivän tehtävälistoilla. Luulisin, että todellakin ylenkatsotaan ja reagoidaan mieluummin sitten, kun on liian myöhäistä. Voi olla, että Nokialla on eri meininki, mutta aika vähän Suomesta löytyy Nokioita.
Eihän sitä mitään järkeä tuolla tasolla olekaan tehdä, vaan yleisellä toimintatasolla, jolla patentitkin on kuvattu. Merkittävää ei ole se, mitä koodirivejä ohjelmoija on käyttänyt, vaan se mitä se koodi saa loogisesti aikaan. Esim. jos keksintö on uusi algoritmi, tärkeää ei useinkaan ole se, onko käytetty for-, while- tai if-lausekkeita tai se, mitä ohjelmointikieltä on käytetty, vaan se mikä on algoritmin toiminnallisuus ja mihin se soveltuu. Pienemmillä firmoilla omien tuotteiden lukumäärä on pieni, mikä helpottaa työtä. Ja satojentuhansien patenttien tutkimisen välttämiseksi käytetään tietokantojen hakupalveluja, jotka rajaavat osumajoukkoa sopivasti. Jos tuotteessa on valmiskomponentteja, jotka on ostettu muilta, on tietenkin oltava sopparit sitä varten, että komponentin toimittaja on vastuussa siitä, että komponentit eivät loukkaa kenenkään oikeuksia. Toisaalta se on totta, että patenttien ja omien tuotteiden vertailuun voi periaatteessa käyttää loputtomasti resursseja, ja siinäkään ei ole mitään järkeä.
Ei hitto soikoon, patentit pois ja sillä siisti! :thumbsup: Liian kauan on, laput silmillä, toistettu lauseita kuten, "kuka sitten rahoittaa tutkimukset ja suorittavat niitä?". Dang! Väitän että tuollaisia lauseita päästelevät eivät tunne ihmisrotua sitten yhtään! Patentit ovat vain kaupalliseen tarkoitukseen keksittyjä eivätkä tuo meille parempia ratkaisuja käyttöömme vaan saamme aina hieman rampautettuja toteutuksia koska kaikille ei ole varaa/halua maksaa patenttien käytöstä. En jatka asiasta kiistelyä koska hyvin poikkeuksellisesti tässä yksittäisessä asiassa ei kukaan voine mieltäni kääntää mutta jatkakaa vapaasti keskustelua jos siitä nyt keskustelua voi oikeasti saada aikaiseksi koska nykyaikana ei ole kokeiltu patenteista luopumista?
Video tappaa radion ja kotinauhoitus musiikkibisneksen. Sähkökirjat tappaa kustantamot ja kirjailijat. MP3:t tappaa muusikot. Patenttijärjestelmän alasajo tappaa innovoinnin. Uskoo, ken tahtoo.
Patenttijärjestelmän alasajo ei varmasti aja alas innovointia, ja onhan sitä muitakin tapoja suojata omaa tuotekehitystä. Toisaalta patentointi saattaa rajoittaa tekniikan pääsemistä markkinoille, mutta patenttijärjestelmä puolestaan tarjoaa myös hyvän teknologisen julkaisujärjestelmän, eli keksinnöt tulevat kaikkien nähtäville ja näin edistävät tekniikan kehittymistä. Ilman tätä julkaisujärjestelmää tuotekehityksen dokumentointi jäisi yritysten itsensä varaan ja näin ollen salaiseksi. Pyörä pitäisi siis keksiä aina uudestaan ja uudestaan.
Patenttien tarkoituksena on estää kopiointia ja antaa keksijälle itselleen riittävä voitto jotta tutkimustyö olisi taloudellisesti kannattavaa. Siellä kun joudutaan usein myös tutkimaan sellaista mistä ei sitten tulekaan mitään. Pitää siis löytää kultainen keskitie jotta firmat pysyvät kannattavina, kehitys kehittyy eikä blokkiudu. Esim. näin yhteiskunnan tasolla on vähän järjetöntä että kaksi liittouma kehittää omat HD-DVD -standardit isolla rahalla ja sitten 'joku' eli markkinavoimat ratkaisee kumpi on parempi vaikka käytännössä erot voisivat olla pieniäkin. Toinen voittaa, toinen häviää kaiken. Yhteiskunnan tasolla pitäisi vähän enemmän ottaa kantaa noihin kilpailevista tekniikoista voitaisiin jo aikaisemmin ristiinlisenssoida parhaat puolet ja kehitys voisi sitten jatkua siitä mutaatiosta eteenpäin nopeammin. Ohjelmistopatenteissa toisaalta on paljon sellaista täysin triviaalia juttua mikä muutenkin olisi parissa vuodessa tullut 'keksittyä'. Suurinta osaa niistä ei pitäisi patentoida. Kyse tuntuu olevan vain kilpailusta kuka ehtii ensimmäisenä huutaa ääneen asian minkä kaikki jo tietävät.
Nokian web-pohjainen kartta uudistui: http://conversations.nokia.com/2011/07/19/maps-nokia-com-rolls-out-new-look/ Uudistuksista lyhyesti: Heat maps Heat Maps enable you to get to know a neighbourhood more easily as some popular places are highlighted on the map. You can also see the concentration of restaurants, bars, tourist attractions or shops in many cities around the world. More cities in 3D Nokia Maps 3D rolled out in April this year and got a whole heap of praise ever since. Many of you asked for more extensive coverage and today we are glad to welcome some new cities to the 3D party including Cape Town, Melbourne and Sydney. Hotel bookings You can now book a hotel directly from Nokia Maps. Just search for and select one of the many hotels on Nokia Maps and if you see the Book this hotel link you are only one click away from making a reservation. And, if you change your mind while youre already travelling, remember that Maps on your Nokia also has the same feature powered by HRS.
Lisää aiheesta: http://thenokiablog.com/2011/07/25/nokia-maps-iphone/ Sivulla on video, jossa Nokia Kartat web-appia käytetään iPhone 4:lla. Kartat on toteutettu html5:llä.