Juu, tuo Bercy village on tosiaan hieno paikka, paljon ruokaravintoloita. Sarjakuva- ja leffakamaa löytyy myös Rue de St. Germain-kadulta vastapäitä molemmilla puolilla katua olevista kahdesta liikkeestä joiden nimeä en nyt muista ulkoa... mutta sieltä löytyy myös englanninkielistä materiaalia.
Yllättävän hauskaa Pariisissa on vain ostaa pullo viiniä ja mennä Seinen rannalle katsomaan ohi lipuvaa vesiliikennettä. Varsinkin iltasella järjettömillä valonheittimillä varustetut veneet saavat ympäristön näyttämään komealta. Mä annan ääneni Louvrelle. Vaikkei taiteesta olisi sen enempää kiinnostunut, on paikka itsessään ihan älyttömän hieno.
Ite suosittelen tuota bussi sightseeingiä. 2 päivän lippu maksoi jotain 25 muistaakseni. Ja ne bussit (sellaiset vihreät, kaksikerroksiset, ylhäältä avoimia) pysähtyy kaikkien suurempien nähtävyyksien luona ja toimivat hop-on, hop-off -periaatteella. Näillä pääsi nopeasti käymään nähtävyydestä toiselle, niin sai ne pois alta kuleksimasta.
Kuinkas tuo Carte orange toimii niissä porteissa? Yksittäisen lipun käytön löysin, mutta mitens tuo Carte Orange tungetaanko sekin johonkin aukkoon?
Carte Orange on samankokoinen läpyskä kuin violetti kertalippu (joita niitäkin kannattaa ostaa 10:n erissä, ovat halvempia, jos ei Carte Orangea hanki), paitsi oranssi ja hologrammilla varustettu. Lippu menee lukijan läpi ja otetaan mukaan ja sujautetaan takaisin kantakortin taskuun. Kantakortissahan pitää olla oma valokuva ja nimmari ja itse lipussa samanlainen nimmari, muuten lippu ei ole voimassa jos ei ole sitä Carte Orangen kantakorttia mukana. Samaten violetti kertalippu palautuu koneesta matkustajalle, sekin täytyy säilyttää matkan ajan, koska lipuntarkastajat tarkistavat lippuja suhteellisen usein mm. metroasemien käytävillä tai itse metrojunissa. Violetin kertalipunkin saa heittää pois siis vasta matkan jälkeen asemalta poistuessa. Siinä portin yläosassa on siis sellainen hahlo johon lippu työnnetään, se imaisee sen sisäänsä, lukee ja sylkäisee ulos taaemmasta reiästä. Ellei nyt ole vuodessa lukijoita vaihdettu pelkkiin navigo-lukijoihin jotka tarvitsevat sähköisesti etäluettavan navigo-kortin. Sitähän tarvitsee vain vilauttaa lukijan kohdalla eikä ole mitään pahvista lappua joka sujautetaan lukijan läpi. Mutta itselläni oli siis joinain kuukausina tuo Carte Orange (niitäkin on viikon, kahden viikon ja kuukauden mittaisella ajalla varustettuja) ja joskus käytin violetteja kertalippuja jotka olin ostanut 10 nippuina automaatista. Carte Orangen kantakorttia ei saa automaatista, vaan se pitää ostaa virkailijalta. Pelkkiä lisäajan kortteja siihen saa sitten ostaa jo automaatista. Jotkut virkailijat puhuvat valitettavan huonosti englantia, mutta kyllä itse ainakin onnistuin ne liput aina ostamaan, joskus ystävällisten muiden jonossa olleiden asiakkaiden avustuksella... Ranskaa en puhu itse lainkaan ja muutaman sanan vain ymmärrän. Niin siis se Carte Orangen lippu-osan lukija-aukko on siis se sama kuin violeteilla kertalipuillakin.
Sekalaista juttua Pariisista vähän lisää... Junalippu (RER) Charles de Gaullen lentokentältä keskustaan kustantaa noin 8 euroa. Lippu Eiffeltornin huipulle n. 11 euroa. Jos omistaa videokameran niin kannattaa ängetä hississä ikkunan viereen, saa hyvää kuvaa noususta/laskusta. Les Halles-kauppakeskus (samannimisellä metroasemalla): tämä oli pieni pettymys. Siellä on noin 180 liikettä mutta aika vähän mitään itseäni kiinnostavaa. 3. kerroksisessa FNACissa oli hyvät DVD-valikoimat. FNACissa joidenkin tuotteiden hinnat yllättivät (omat 89 euron kuulokkeet maksoivat tuolla 149). Printemps tavaratalo: tämä oli pikaisella käynnillä aika sekavalta vaikuttanut paikka. Ja iso. En meinannut löytää ulos... Kannattaa varata aikaa. Hintataso oli ainakin T-paitojen osalta aika kova, yks rätti oli 35 euroa ja muut sitten jotain väliltä 50-120 eur. Jos haluaa ostaa kengät joita ei tule vastaan kovin usein niin tuolla on jotain design erikoiseriä eri suunnittelijoilta, Dieseliä, Adidasta, Nikeä etc. Näyttävän näköisiä ja hinnat sen mukaisia. Joku aiemmin mainitsikin metrolinjan 2 kulkevan ulkona tunnelista. Ulkoilma alkaa jostain Seinen kohdalta matkustettaessa etelään/itään. Metroasemilla on harvoin liukuportaita tai hissiä. Ravintoloissa kannattaa kokeilla päivän menua (menu de jour, tai jotain sinnepäin). Usein tuon saa halvemmalla kuin jos ottaa alku-, pää- ja jälkiruoan erikseen. Suosittelen ankanmaksaa alkuruoaksi (foie gras), erittäin hyvää! Aiemin mainitut Hippopotamus ja Bistro Romain: Hippo oli pieni pettymys, pihvini oli aika sitkeä. Näytti olevan lounasaikaan hyvin suosittu, täynnä paikallisia. Bistro Romain on myös ketju, ja tuolla oli mielestäni paremmat ruoat. Esim. Champs Elyseellä (Riemukaaren suunnassa) on yksi ketjun ravintola, tätä voi suositella! Montmartrella (heti Sacre Coeurin länsipuolella) kannattaa käydä ihailemassa taiteilijoiden työtä. Parhaat on todella taitavia. Tyypit maalaa tauluja siinä pienessä puistossa. En suosittele syömään ainakaan siinä Montmartren aukiolla olevissa puljuissa, heikkotasoista turistisapuskaa eikä hintansa arvoista. Sen sijaan crepsejä kannattaa kokeilla, hinnat lähtee jostain 3.50 eurosta. Desperados-olut. Vaikka Ranska ei ole tunnettu olutmaa niin suosittelen kokeilemaan tuota tequilanmakuista olutta. Erittäin hyvää! Tätä löytyy ainakin Monoprix-marketeista. Oluista tuli kokeiltua lisäksi mm. Red Bavaria olutta, 8% tehoja. Ei ollut kummoista. Jos haluat käydä ostamassa Luis Vuittonilta heidän halvimman avaimenperänsä niin Champs Elyseen liikkeestä se irtoaa 150 eurolla. Paluumatkalla kannattaa lentokentälle varata aikaa, ainakin oma Finskin lentoni check in tapahtui terminaalissa 2 josta oli bussikuljetus koneelle.
Juu Pariisi nähty ja koettu. Metro oli juuri niin simppeli kuin odotinkin Berliinin metro kokemusten jälkeen. Käytettiin pelkästään noita kertalippuja kun ei ikinä sattunut kolikoita taskunpohjalle niin paljon että olisi tullut ostettua edes sitä kymmenen sarjalippua. Hölmöä sinällään mutta laskeskelin päässäni että ei tuossa montaa euroa oltaisi voitettu. Yleensä kun vaan ajettiin jollekin pidemmällä olevalle asemalle ja tosi usein käveltiin sellaiset aseman ja kahden välit koska ilmat oli hienot ja kaupunkia näki niin enemmän. Metroissa on arkisin ainakin päiväsaikaan aika paljon väkeä liikenteessä joten matkalaukkujen kanssa ei varmastikaan mikään miellyttävä kokemus. Me mentiin sunnuntaina joten silloin oli helppo CDG:ltä mennä RER-junalla metroasemalle ja sieltä metrolla hotellin lähelle. Hotellina oli Lodge du Centre ja voin kyllä suositella vaikka ei kaikista halvin varmastikaan ole muttei mielestäni mikään kalliskaan. Hotelli oli lähiaikoina rempattu ja siisti. Palvelu oli ystävällistä ja aamupalakin ihan hyvä vaikkakin hieman suppea verrattuna Tsekin tai Saksan aamupaloihin. Nähtävyyksistä Eiffel-torni oli ehdoton ykkönen. Tunnin jonotuksen jälkeen olimmekin jo tornin huipulla. Upeat näkymät vaikkakin pieni usva horisontissa rajoitti hieman näkyvyyttä. Louvre oli kanssa upea paikka, mutta älyttömän laaja. Mona Lisan pääsi näkemään ihan helposti vaikka huone oli täynnä väkeä. Sinne me vaan käveltiin taulun luo niin kyllä ihmiset väisti kohteliaasti. Ruuhkaakaan ei museossa ollut kuin siinä Mona Lisan ympäristössä. Ja Mona Lisa oli ihan normaalin kokoinen taulu kun monet on sanonut että olipas pieni. Monesti olimme lähes kahdestaan huoneissa. Museoähky vaan iski kun huone toisensa perään oli samanlaisia. Ei tullut sitten reissulla käytyä muissa museoissa kuin Centre Pompidourissa katselemassa nykytaidetta. Notre Dame oli pettymys. Upea kirkko, mutta kun sisällä oli matkamuistomyymälää ja pirusti väkeä niin se latisti tunnelmaa. Notr Damen torniin emme kiivenneet koska jonoa oli pirusti ja oltiin jo kävelty aika paljon Louvressa kiertäessämme. Versailles oli kanssa hieno paikka. Mahtava puutarha ja sisätiloissakin nähtävää. Joskin kaikkea emme sielläkään kiertäneet. Versaillesiin pääsi ihan helpolla kun meni vaan metrolla oikealle asemalle mistä lähti RER-juna kohti Versaillesia niin sieltä sai ostettua meno-paluuliput versaillesiin ja pääsylipunkin könttähintaan. Paljon muuallakin käytiin ja pyörittiin. Seinen risteily, Sacre coeur, La Defense, Riemukaari, Moulin Rouge, Pere lachaisen hautuumaa Jim Morrison ja Edith Piafin hautoineen, Champs Elysee jne. jne. Ruoka oli muutamaan otteeseen pettymys hintaan verrattuna. Etenkin viimeisen paikan pihvi oli aika kelvoton. Olut aikas kallista joten millekään olutmatkalle ei Pariisia suosittele. 0,33l Heineken 6 euroa. Kielimuuria oli jonkinverran mutta ihan helposti siitäkin selvisi. Monessa paikkaa puhuivat jopa parempaa englantia kuin mitä minun tankeroenklanti. Hotellissa yrittivät opettaa puhumaan ranskaa vaikka puhuivat itse loistavaa englantia. No opin minä huoneen avaimen pyytään ranskaksi. Mielestäni hieno kaupunki käydä vaikkakin hieman hintava. Positiivista oli myös se että julkiset vessat oli ilmaisia (tai ainakin ne missä me käytiin) ja kohtuu siistejä. Ainoa maksullinen vessa oli Champs elyseen varrella. Itse en käynyt mutta oli kuulemma siistein julkinen vessa ikänä. Niin ne kyllä sitä mainostikin. Euron maksoi.
Muutama sana vielä Pariisista. Eli nuo manne-tv:stä tutut romaanit. Niitä parveili kuin kärpäsiä varsinkin Riemukaaren luona. Ja vakiokysymys jonka he esittivät oli Do you speak English? Ja siihen kun vastaa Yes niin avot, romani esittää lapun jossa hän kertoo olevansa köyhä kerjäläinen ja että olisko sulla vipata vitosta. Ekan kerran jälkeen osaa jo vastata sujuvalla tankeroranskallaan jotain pariisiksi mikä karkoittaa kerjäläisen. Propsit toki kerjäläisille yrityksestä ja pitäähän heidänkin jollakin elää, mutta en itse varsinaisesti viehättynyt heidän balkanilaisesta charmistaan, tuontitavaraa kun näyttivät olevan. Toinen pointti tuosta Ranskan pääkaupungista on se että kuten kaikki tietävätkin elintasoerot ovat suuret. Siispä noita keppikerjäläisiä ja syrjäytyneitä riittää ja koska heillä ei ole mitään menetettävää niin he saattavat haluta että vippaat heille röökin juuri kun olet nauttimassa Champs Elyseen varrella sijaitsevassa ravintelissa maittavaa ateriaa. Ja kun et ole polttanut röökiä viimeiseen 40 vuoteen niin keppikerjäläinen haukkuu sinut pystyyn ja huonolla tuurilla sylkäisee päällesi. Näin kävi seurueellemme. Hyväksi onneksi en itse joutunut tämän keskustelun osapuoleksi vaan seurasin sivusta. Omalla ranskankielentaidollani olisin joutunut pulaan heti ja ainoana vaihtoehtonani olisi ollut pieksää tuo "viaton" kerjäläinen, syynä tunkeutuminen henkilökohtaiselle alueelleni, nyrkin ulottuville ilman että häntä siihen pyysin. Loppu hyvin kaikki hyvin, mutta tulipahan koettua että suurkaupungilla on kahdet kasvot ja näitä kerjäläiskasvoja harvemmin turistioppaissa esitellään.
Kyllä noita "do you speak english" tyyppejä parveili vähän joka puolella. Itse olin noteeraamatta niin eipä ne sitten seuraillutkaan. Muuten en itse törmännyt mihinkään pummeihin jotka olisi tullut juttusille. Metroasemilla ja niiden välikulkukäytävillä istuskelin jonnin verran kerjäläisiä kuppinsa edessä. Krääsäkauppiaita oli paljon ja yleensä kaikki isoja mustia miehiä. Kurjuutta näkyi kyllä Seinen risteilyllä kun joidenkin siltojen alla oli pahvilaatikoista tehtyjä asutuksia. Mutta missä suurkaupungissa ei näin olisi, valitettavasti kurjuutta on miltei kaikkialla. Toisaalla se on vain kätketty paremmin esim. Keravalle...
Ah Pariisi, tuo rakkauden kaupunki. Täynnä perässä juoksevia kaupustelijoita, huijareita ja kerjäläisiä. Ei kiitos enää. Menkää mieluummin vaikka Prahaan. Se on oikeasti hieno kaupunki.
Juu.. Siis kai se Pariisi on must joskus (etenkin nuorena) käydä, mutta Etelä-Ranska on oikeasti paljon suositeltavampi kohde, suosittelen! :thumbsup: Eli Nizza, Marseille, Montpellier ja lukuisat muut viehättävät pikkukylät.
Vihaiseksihan sitä vain tuli Pariisin reissulla pari kesää sitten. No perässä juoksevia kaupustelijoita ei omalle kohdalle sattunut eikä sen pahempia huijareitakaan mutta turistirysissä erinäköistä kerjäläistä löyty joka nurkalta ja sai jopa varoa ettei astu heidän päälleen katuja kävellessä. Käveltyä tuli paljon vajaan viikon matkan aikana kyseisessä kaupungissa (pitkä reissu lähteä kuntoilemaan Pariisiin asti). Hotelli sijaitsi ihan ok alueella Rue De Charonnessa (Rikas ja köyhä kulttuuri kohtasivat, omalaatuisia putiikkeja lähistöllä: sarjakuvaliikettä, reggae musiikkikauppa... alle kilometrin kävelymatka oli Mr. Mojo Risin'n haudalle, ystävällisiä paikallisia oluen ystäviä) Jos nyt joskus Pariisiin toisen matkan tekisin (hyvin epätodennäklistä) niin samalta alueelta hotellini valitsisin. Jälkeenpäin kadutti valita tuolloin lomakohteeksi Pariisi. Tympäsi myös se ettei ainakaan itse aina pärjännyt englannilla, mutta onneksi yksi matkakumppani osasi ranskaa. Hauskoja muistoja jäi kuitenkin Rue De Charonnen baareista ja Champs Elyseen ruuhkaisen kävelykadun lähistöllä olleesta kiinalaisesta ruokalasta, jossa tapasi sattumalta muita suomalaisia.
Itselläni on Pariisista (lähes) pelkästään hyviä muistoja. Neljä-viisi kertaa on tullut käytyä. En osaa ranskaksi kuin perusfraasit, mutta niitä, englantia ja viittomia yhdistelemällä ja muiden ihmisten avulla on pärjätty vähintään tyydyttävästi. Mutta kesäkuukausina (heinä-elo) en välttämättä menisi. Helteellä Pariisi on lähes sietämätön ja turistipaljous noissa "pakollisissa" kohteissa liiallinen.
Parin viikon päästä pitäisi mennä päivän-parin duunimatkalle Pariisiin. Jostain syystä kaupunki ei kiinnosta yhtään. Edellinen duunireissu suuntautui Losiin jossa "yllättäen" viihtyi vähän pidempäänkin Kai tuolla on edes alet mennossa jos vaikka löytäisi jotain hyödytöntä. Ainakin skumppaa pitäisi tuoda.
Itse en ole LA:ssa käynyt, mutta Pariisi taitaa tosiaan olla sen melkoinen peilikuva. Olisikohan tässä samantyyppinen jako kuin Hollywood-elokuvat vs. ranskalaiset? (Listaa voisi jatkaa: pikaruoka vs. Michelin-tähdet, henkilöautojen ehdoilla vs. ajalta ennen autoja; merenranta vs. sisämaa, ...) Edellä olevat toki kärjistyksiä, kuten kaikki ymmärtänevät.