Kaksi teini-ikäistä lasta (Mia Wasikowska ja Josh Hutcherson), jotka on saatettu maailmaan keinohedelmöityksen avulla – päättävät etsiä biologisen isänsä ja esitellä hänelle perhe-elämäänsä jonka heidän yhdessä elävää kaksi äitiään (Annette Bening ja Julianne Moore) ovat heille rakentaneet. Kun lahjoittaja (Mark Ruffalo) on löytynyt, ei perheen elämä ole enää entisellään, kun perhesiteitä määritellään uudelleen ja uudelleen. Katso elokuvan trailer Ensi-ilta Suomessa 24.9.2010 (USA:ssa 07.07.2010)
Tunnelmaltaan leppoisan välitön elokuva oli, jos nyt ei aivan viime vuosien draamakomedioiden eliittiä, niin kuitenkin lajinsa kelpo edustaja. Bening ja Moore toimivat erinomaisesti lesboparina ja (Hurricanen suursuosikki) Mark Ruffalo sopi puolirentuksi spermanluovuttajaisäksi mainiosti. Epätyypillisen perheen karikot kuvattiin todentuntuisesti ilman liiallisen korostettuja tunnepaisutteluja. Tarina jäi tavallaan vahvojen roolisuoritusten varjoon, mutta tähän tyylilajiin se sopiikin hyvin. Niin, ja seksikohtaukset olivat reippaan kursailemattomia. -
Heti ensimmäisestä kohtauksesta alkaen The Kids Are All Right tarjoaa mainiota tilanne- ja luonnekomediaa: lesboparin arkikränää ja teiniangstia. Ohjaajan täytyisi olla todellinen mämmikoura, jos ei näistä aineksista saisi viihdyttävää tuotosta aikaiseksi. The Kids Are All Right onkin harvinaisen mukava ja onnistunut, epäsovinnainen mutta todenmakuinen komedia, ja yleisö sai nauraa hörähdellä varsinkin alkupuolella jatkuvasti. Huumori on hienosävyistä eikä mitään möykkää. (Lesboäidit huolehtivat: "Onkohan poikamme homo?") Nelihenkiseen perheeseen on näyttelijät valittu onnistuneesti: Julianne Moore on aina ihana, ja Annette Bening on tiukkapipoinen viinisieppo kirurgi. Mia Wasikowska tekee tyttärenä nyt paremman vaikutuksen kuin Liisana ihmemaassa; ja Josh Hutcherson on näköjään kasvanut söpöstä lapsitähdestä (mm. Silta salaiseen maahan) söpöksi teinitähdeksi. Mark Ruffalo boheemina ja elämänjanoisena ravintolanpitäjänä täydentää perhettä mainiosti — vastakohtaisuus hänen hahmonsa ja Beningin hahmon välillä on suorastaan kipunoiva. Keskivaiheilla elokuvan sävy muuttuu vakavammaksi Spoiler mutta loppu on onnellinen — ei mikään ihmepelastus, vaan perheenjäsenten välille syntyy toiveikas sovinnon sävy. Jos pitäisi etsiä vertailukohtia, niin mieleen tulevat Juno, Sideways ja Woody Allenin komediatyyli 1970–1980-luvulta. Ilomielin 4½/5
Olipahan kerrassaan erinomainen ja sopivasti lämminhenkisellä huumorilla maustettu draama. Mainiosti kirjoitetussa leffassa ei sorruta mihinkään ylimääräiseen, vaan aika yksinkertaisista aineksista saadaan erittäinkin elämänmakuinen ja viihdyttävä tarina. Täydellinen leffa kuitenkaan ei ole, sillä hieman se loppupuolella laahaa, tai ainakaan tarina ei pysty yhtä vaivattomasti kulkemaan kuten alussa. Julianne Moore on kyllä loistava näyttelijätär. 4½/5
Näyttää menevän Helsingissä vielä Kino Engeleissä: THE KIDS ARE ALL RIGHT 28.1.-3.2.: joka päivä klo 18.30(ei ti) seuraava viikko 4.-10.2.: joka päivä klo 18.30 4 OSCARIN EHDOKAS! - Paras elokuva - Paras naispääosa Annette Bening - Paras alkup. käsikirjoitus - Paras miessivuosa Mark Ruffalo 2 GOLDEN GLOBEN VOITTAJA! -Paras elokuva (komedia) -Paras naispääosa (komedia), Annette Bening Sydämellisessä elokuvassa elämänjanoinen spermanluovuttaja Paul (Mark Ruffalo) saa mahdollisuuden astua Nicin (Annette Bening) ja Julesin (Julianne Moore) perheeseen kolmikon yhteisten lasten kautta. Läheisyys on aluksi suotavaa vain riittävän etäältä, mutta Paul sotkee perheen kemioita kiintymällä toiseen perheen naisista. Vain rakkaus ja yhteiset tavoitteet voivat luotsata suhteet uomilleen ja tuoda ihmiset yhteen.
Olenkohan nyt katsonut saman elokuvan, kuin yllä ylistystä suitsuttaneet. Tämä oli nimittäin hyvästä alkuasetelmastaan huolimatta melkoisen tylsä tekele. Kerronta tökki pahasti ja monesti käsi hakeutui kohden kaukosäätimen pikakelausnappia. Olkaa huoleti, olen katsonut KOKO elokuvan, sillä en kuitenkaan kelannut. Hahmot olivat erinomaisia, alkuasetelma mielenkiintoinen, tarina uusi, mutta ei tästä oikein saatu mitään ihmeelistä irti. Kerran katsottava leffa. 2/5. Komppaan muuten Hurricanea: Julianne Moore on kyllä loistava näyttelijätär!!!
Kyllähän tässä oli kaikki mainion draamakomedian ainekset kasassa ja hyvin niitä myös käytettiin. Tarina eteni omalla painollaan vaivattomasti tarjoillen hyviä näyttelijäsuorituksia ja leppoisaa meininkiä. ****