Voisitko kertoa tarkemmin mitä merkitystä tehokerroin korjauksesta on kotitaloudessa niillä tehoilla mitä kotona voi käyttää? Ihan perinteinen muuntajapohjainen poweri tuottaa myös loistehoa aivan kuten tehokorjaamaton hakkuri. Loistehokompensoinnissa hakkuripowereissa on kyse vain siitä, että hakkurin ottama virta noudattaa jännitteen aaltomuotoa jotta kuorma näyttää verkkoon päin resistiiviseltä. Tämä taas ikävä kyllä johtaa siihen, että eteenpäin syötettävä teho on myös siniä mikä tarkoittaa, että suotokondensaattorit pitää mitoittaa powerin jälkeen kuten muuntajapohjaisissa. Mikäs muu asia noissa on TAn D-päätteissä on rempallaan?
Paljonko tehoa voi kotona käyttää? Minulla audiolaitteiden kapasiteetti on jatkuvaa tehoa yhteensä n. 14 kW ja hetkellistä n. 19 kW. Tila on 16 m2. Tehoa on mielestäni juuri sopivasti. Pienitehoisilla vahvistimilla tehokertoimen korjauksesta ei yleensä kotikäytössä ole mitään hyötyä. Isoilla vahvistimilla saatavaa tehoa rajoittaa kiinteistön sähkökaapelointi ja sulakkeet. Tällöin eniten tehoa saadaan tehokertoimen korjauksen kanssa. Hyöty on luokkaa 15-50%, riippuen siitä kuinka vertailtavat vahvistimet valitaan. Kai sentään luit nuo aikaisemmat linkit? Tässä muutama lisää: http://forum.speakerplans.com/feedback-on-tamp-d4500_topic35785.html http://forum.speakerplans.com/the-tamp-d3400_topic32519.html http://forum.speakerplans.com/tamp-d3400-review_topic11188.html http://forum.speakerplans.com/t-amp-d2800-and-d3400_topic10570.html http://www.blue-room.org.uk/index.php?showtopic=36411&st=15 Missään nuo eivät ole juurikaan kehuja keränneet.
Tyypillinen tehon tarve koton on kyllä jossain 1-100W välissä. Joillakin hyvin hankalilla paneelikaiuttimilla tarvitaan enemmänkin tehoa alle 1ohmin diskanttipään impedanssin vuoksi. Kilowattiluokan tehoa ei vai voi mitenkään hyödyntää kotikäytössä. Jos ääntä tarvitaan paljon pitää kaiuttimet valita sen mukaan. Luin nuo linkit kahlaamalla läpi mutta en löytänyt varsinaisia ongelmia miksi tuo laite ei toimisi kotikäytössä hyvin. Laitteen ajaminen 2ohmin keinokuormaan ei oikein kuvaa normaali kotikäyttöä. Miksi ylipäänsä käyttäisi 2 ohmin kuormaan kun tällöin vahvistin jos toinenkin nostaa särötasonsa moninkertaiseksi ihan jo normaali kuuntelutasoilla. Typerää käyttöä. Jos noista päätteistä puuttuu PA-käytössä usein tarpeellisia yliäänisuotimia ym. ei se tee niistä kotikäyttöön huonoja. Päinvastoin. Kunnollinen hifivahvistin toistaa 100kHz asti. Laatu voi olla heikkoa. TAn ja muiden halppismerkkien kokoonpanolaatu on välillä luvattoman huolimatonta mutta laitteiden suunnittelu voi silti olla hyvää. Oma kokemus TA:sta on vain pienestä S-100 päätteestä joka on itellä mittavahvistimena. Ainakaan kytkennän ja toteutuksen perusteella se ei häviä mitenkään hifimerkkien tuotoksille. Muutamilla muutoksilla siitä saisi jopa oikein hyvälaatuisen hifi-vahvistimen. Joten vielä kerran mikä noista D-pääteistä tekee huonoja kotikäyttöön subaria varten?
Eivät sovi suljetuille kaiuttimille, etenkään LLT-filosofisesti ajatellen? Meinaan, että kunnollinen hifipääte puskee nimellistehonsa (esim. 400 W) myös 5-15 Hz taajuuksiin ja alkaa rajoittaa antotehoaan vasta kun lähestytään tasajännitettä. Joten tällaisen vahvistimen voi mitoittaa sopimaan tietylle (400 W RMS) elementille, ettei polteta puhekelaa rikki ja silti voidaan ajaa kaikkia mahdollisia taajuuksia elementtiin, jota suljettu kotelo ja rajallinen vahvistinteho yhdessä kontrolloivat koko hyötytaajuuskaistalla. Ei tarvita ylipäästösuotimia. PA-pääte pitää mitoittaa ylisuureksi, jos siitä haluaa 5 Hz taajuudella nimellistehoa ottaa, ehkä 1000-1500 W tehoisena myytävä laite pitää ostaa että 400 W jatkuvaa tehoa saa 5 Hz taajuudella? Silloin käy niin, että ylemmillä taajuuksilla (15-150 Hz) vahvistimen antama esim. 1,5 kW teho sulattaa puhekelan pulveriksi tai ylisuuri liikepoikkeama repii kartion riekaleiksi. Vahvistin olikin väärä ja elementille tuhoisa valinta, se ei suojellutkaan elementtiä vaikka niin luultiin munattomien bassotehojen johdosta. Noin siis suljetulla kotelolla pitäisi asioita ajatella. Ja suljettu kotelohan valitaan juuri siksi, että niitä noin 5 Hz taajuuksia kyetään toistamaan ihmisen aistittavalla voimalla. Vahvistin on erittäin tärkeä osa yhtälöä infrataajuuksiin mentäessä. Refleksikotelolla joka tapauksessa alimpia taajuuksia pitää tehomielessä rajoittaa, joko aktiivisuotimella tai Vahvistimen Luontaisella BassoMunattomuudella. Tähän tilanteeseen halpa digitaalinen PA-vahvistin sopii hyvin, se ei jaksa puskea suurta tehoa alimmilla taajuuksilla, joten elementti on turvassa, jopa viritystaajuuksien alle mentäessäkin jos sopivasti kaiuttimen suunnittelee sopimaan tiettyyn vahvistimeen. Tosin ikäväähän se sitten on jos vahvistin omaa munattomuuttaan menee nukkumaan jokaisen bassoiskun kohdalla. Hermothan siinä riekaleiksi menevät vaikka kartio ei. Joten käytännössä on pakko käyttää aktiivisuotoa ja estää infrataajuuksien pääsy vahvistimeen; halpa PA-vahvistin on allerginen Miesten Bassotaajuuksille. .
Jonkun toisen henkilön tehon tarvetta et pysty sieltä ruudun takaa absoluuttisesti määrittelemään. Itselläni oli edellisessä setissä TA2400MK-X, siis mitattua tehoa yli 2000W 4ohmin kuormaan, joka myöskin oli subieni nimellisimpedanssi. Vahvistin clippaili käytössä säännöllisesti. Saatava äänenpaine toki olikin melkoinen, useimmille riittävä, mutta olisin halunnut vielä jotain lisää ja enemmän. Omakotitalon kokoinen (ja hintainen) torvi olisi ehkä mahdollistanut samalla vahvistinteholla merkittävästi suuremman äänenpaineen, mutta sellaisen rakennuttaminen ei ole käytännössä mahdollista useimmille meistä. Toki on olemassa henkilöitä jotka ovat täysin tyytyväisiä kahden watin putkivahvistimiinsa, mutta se ei tarkoita etteikö kukaan muu saisi omistaa tehokkaampaa päätettä koska ne ovat täysin tarpeettomia. Kuten jo mainittu, halpojen hakkuri/digipäätteiden suurin kompastuskivi on bassotaajuuksien huono suorituskyky. DIY subwoofereiden rakentajat ovat kuitenkin juuri se suurin käyttäjäryhmä PA päätteille kotikäytössä.
Tehon kasvattaminen ei lisää suorassa suhteessa saatavaa äänenvoimakkuutta. Tehon kaksinkertaistaminen antaa vain 3dB lisää, mikä koetaan hyvin pienenä muutoksena. Tarkastellaan asiaa esimerkin valossa. Valitaan herkkyydeltään tyypillinen kaiutin 85dB/W/m, jonka toistokaista ulottuu 50Hz:n pintaan. Huoneen sointia vahvistavan ja kuunteluetäisyyden heikentävän vaikutuksen voimme ajatella kumoavan toisensa. Kuunneltaessa uutta kevyttä musiikkia (Crest 8dB) CD-levyltä 85 dB keskimääräisellä äänenvoimakkuudella tarvitaan jatkuvaa tehoa 1W ja hetkellistä 6.3W. Normaali 2x100W vahvistin riittää erinomaisesti. Kun äänenvoimakkuus halutaan hetkellisesti nostaa konserteissa ja klubeilla käytetylle tasolle 110dB ja samalla ulottaa toisto kaksi oktaavia alemmaksi tarvitaankin jatkuvaa tehoa 1.3kW ja hetkellistä 7.9kW. Varsinkin kerrostalossa asuvien voi olla vaikea ymmärtää kilowattien tarvetta, mutta luonnollisilla äänenvoimakkuuksilla, pitkillä kuunteluetäisyyksillä, suurissa tiloissa tai vaimennetuissa tiloissa niille tulee paljonkin käyttöä. Jos noin 30% laitteista hajoaa alle kahdessa vuodessa ja teholupaukset eivät täyty niin minusta laatu ei riitä edes kotikäyttöön. Valmistaja on julkaisut myös runsaasti uusia D-luokan malleja, joita Thomann ei ole ottanut ainakaan vielä myyntiohjelmaan. Ennemmin tai myöhemmin näistä varmaan saadaan toimivakin versio markkinoille.
Muutama kuva Proline 2700 avattuna ja tuulettimet vaimennettuna. Ropellit sarjassa samassa virta-annossa ja vielä vastus linjassa.
Hieman vielä aiheeseen palaten. Muutenkin tehokertoimen korjaus laitteessa, jonka ulostuloteho vaihtelee paljon, kuten vahvistin, on ongelmallinen. Tehokertoimen korjaus toimii silloin hyvin, kun kuorma on vakio, jos kuorma vaihtelee, joko tehokerroinkin pomppii tai sitten tehokerroinasteen jälkeinen jännite vaihtelee melkoisesti. No, ainakin mitä itse TA:n d-luokkaa testasin, ongelma oli onneton poweri, lähtöjännite notkahti matalilla taajuuksilla, kun kuormitus oli pidempijaksoista. Jopa siniaallon huput tuotti tuskaa "pitkäkestoisuudellaan", liiallinen alimitoitus tai sitten joku muu paha suunnittelumoka, mitä en sitäkään yhtään epäilisi, sellaista kuraa tuntuu suunnittelulta t.paskat olevan
Powerin mitotuksessa tai jossain muussa on tosiaan vikaa. Itse kun sain TA1400:n polvilleen 15" Eminencen kappalitella. Pahvi tuntunu olevan vielä moksiskaan kun clipit vilkku ja samalla pirtissä valot samaan tahtiin. Tuntuu kuormittavan hirveästi sähköverkkoa. En tiedä johtuiko clippaaminen siitä, että jännite pääsi notkahtamaan verkossa? liian pieni konkkakapasiteetti? joutuu käyttämään muuntajaa liikaa piikkitehoihin? Kotikäytössä antaa kuitenkin edelleen edullisimmat watit, kunhan ei ihan maximia haeta.
Kaveri mittasi tuon TA1400:n 4ohmin kuormalla ja se tuuppas ulos reilu 1600w. Aikaa meni testissä sekuntti pari. Miten tuo sitten korreloi normi käyttöä, sitä en tiedä. Sen tiedän, että pitempi aikanen luukutus Maelstromia ohjaavana sai sen leikkaamaan. Tai ainakin tuottamaan ikäviä klonksumista ääneen. Elementti on täydessä pännissä. Toki tuo on flektimodattu, joten taisi lämmetä liikaa. Sílti sanosin, että hieman joku viimenen murina ja potku uupuu mallun kanssa tuolla vahvarilla. Kotelo on reilu 300l ja viritys 18hz luokkaa.
Allways overpower, never underpower! :thumbsup: Eli kyllä sitä tehoa saa aina olla reilusti "liikaa" itsellä tulossa ta-2400 yhden ixl18.2.2 pariksi ja toivon sen riittävän.
Itse ostin tuommoisen Ja jotenkin epäilyttää nuo 1000w 4ohmin, koska todella kevyt T.amppiin verrattuna. Mutta eipä ole minkäänlaista tuuletin ongelmaa ja suodattimetkin samassa paketissa.
Ei varmaan tuhatta vattia saa, kun luvataankin vain 2x 350 Watt/4 Ohm. Bassopää on noilla halvoissa hakkuripowerilla varustetuissa vahvistimissa se heikoin lenkki. Matalat äänet ovat erittäin suurienergiaisia ja lfe kanavan taso kotiteatterissa jopa kymmeniä desipelejä (+36db?) vaativampi kuin pääkanavat. Halvasta hakkurista siis loppuu virranantokyky kesken ja vahvistin kyykkää. Tätä ongelmaahan oli erityisesti T-Amp D-sarjassa. Eihän tuo nyt varmaankaan kaikkein huonoin mahdollinen ole, mutta kaukana täysistä ammattivehkeistä. Mitenkäs suotimet toimivat? Voiko esim subikäytössä vahvistin suodattaa tulevasta stereo signaalista matalat äänet itselleen ja tuupata korkeat edelleen pääkaiuttimille? Jyrkkyydeksi luvattiin 24db/oct, tuntuuko paikkansa pitävälle vai kuuluuko esim subille normaali puhetta läpi?
Suotimet toimii just, eikä melkein. Aluekkin on "riittävä" 50Hz->3.5kHz. perkule, kun saisi mitattua paljonko toi todellisuudessa työntää ulos, kun valmistaja lupaa tosiaan 1100w.
Pitänee tätä ketjua nyt lainata. Tällä hetkellä ollut käytössä tuommonen 2400MK-X. Menee vaihdossa kaverille todennäköisesti ja olen tässä hommailemassa 3x Digital Designs 9912 12" elementtejä. Bassoissa on 2x1.5ohm kelat / kaiutin. Ajattelin todennäköisesti jossain vaiheessa ostaa tuollaisen Proline 3000 päätteen. Onkohan tuota kukaan mittaillut tehojen puolesta, että onko yhtä "hurjat" lukemat, kuin tuossa T.A 2400 mallissa ? Lähinnä tuossa Prolinessä kiinnostaa tuo 2 ohm kuorma, tuntuu se 2400MK-X kestävän stereona 2 ohm kuorman, mutta mielellään sitä pitäis sellaista vahvistinta, jonka tehot ilmoitetaan ohjekirjassa tuohon 2 ohm kuormaan, esim. takuuasioiden takia. edit. googlesta löyty kait joku romaniankielellä oleva testi, ei oikein sujuvasti taitu tuo kieli, mutta.. http://www.pa-forum.ro/viewtopic.php?t=43 Jos en aivan väärin ymmärtänyt, niin tuosta irtoaa 8ohm: 2x 1417Wrms 4ohm: 2x 1869Wrms
Crownin digitaalivahvistimien powereissa on tingitty, mutta jos niitä käyttää PA-käytössä ja suodattaa alle 35hz äänet pois, ei ongelmia tehojen suhteen pitäisi olla. Ihan alimpien toistamiseen ne ei taida ihan parhaita olla. Mulla ei tosin ole tullut mitään vaikeuksia käytännössä tehojen kanssa XTi2002:sen kanssa. Piikkittehojahan noi luvatut taitaa olla. Potkua tuntuu olevan hulppeasti, vaikka mitään subsonicia ei toistokaistalla ole. Kannattaa muistaa myös se, kun aletaan puhumaan kilowattien tehoista niin tarvitaan sitä tehoa edelleen aina se 2x 3db korotusta kohden. Elementtien lisääminen tai muuten kotelon toimintaperiaatteen muuttaminen herkemmäksi on järkevää.