Heipähei! Olen ajatellut valjastaa PC:ni TV:n katselukäyttöön, mutta en helposti pääse kärryille laitteistoista. Laite tulisi käyttöön antennitalouteen, ja kaksi viritintä olisi varmaan hyvä olla olemassa. Tallennusominaisuus lienee softasta kiinni? Onko tuosta HDTV-ominaisuudesta hyötyä; HD-lähetykset antenniverkossa taitaa olla aika vähäisiä, ja käytetäänkö samaa standardia, kun lähtykset yleistyvät... Mikä on sisäisen kortin etu USB-palikkaan verrattuna? USB-vekotinhan kulkisi sitten läppärinkin kanssa mukana reissuilla. Apuja, ratkaisumalleja? Kiitos.
Antenniverkkossa valjastetaan käyttöön DVB-T2 HD:ta varten, ja mikään nykyisistä myynnissä olevista USB/PCI-vehkeistä ei tue sitä. Ainakaan tietääkseni ei vielä sellaisia kamppeita myydä. PCI:tä suosisin joka tapauksessa, koska USB2.0-väylän nopeusrajoitukset ovat usein tuoneet harmia kanavanvaihdon nopeuksissa ja etenkin HD-tallennuksia tehdessä. Joku viisaampi voinee kertoa USB2.0 DVB-C/S laitteiden soveliasuudesta HD-ympäristöön. Itselläni ei ole kuin PCI-kamppeista kokemusta ja ne toimivat hyvin.
Molemmista on kokemuksia, enkä enää osta USB-versioita, koska ne EIVÄT TOIMI luotettavasti. Toisaalta ne saa pimahtamisen jälkeen kuriin sulkematta konetta: ottamalla dongeli irti ja vaikka viemällä se toiseen koneeseen. Korttipaikassa olevaa korttia ei saa sekoamisen jälkeen järkiinsä muuten kuin sammuttamalla virta koneesta. Mutta siis se yleinen luotettavuus: korttipaikkatuotteet ovat ylivertaisia luotettavuudeltaan. Miltei 200 tuntia keskeytyksettä (fileet 10 gigatavun klöntteinä tallentuen) olen nytkin tallentanut HD-kuvaa PCI-korttipaikkaisella virittimellä (XP Pro käyttis), kun joulukuun alusta alkoi pari HD-kanavaa näkyä sattumalta. Oletettavasti yli 700 tuntia tulee plakkariin kunnes HD-lähetykset lopetetaan (T vaihtuu T2-signalointiin), sitten sammutan kyseisen tallennuskoneen. Ihailtavan vakaana kone ja viritin työtään tekevät vuorokausi toisensa perään. Kuka Dongelivirittimen omistaja on tallentanut 700 tuntia putkeen HD-kuvaa keskeytyksettömästi? Dongelit ylikuumenevat ja kadottavat signaalin mystisistä syistä. Ne estävät vanhaa tietokonetta buuttaamasta (joka buutissa pitää dongeli ottaa irti ja liittää kiinni vasta kun käyttis on pystyssä) ja voivat ajaa uudenkin koneen äkillisesti kuoleman siniruutuun. Dongeleissa on surkean epäherkät virittimet, eli minäkään en nyt niillä saisi HD-kuvaa vastaanotettua, koska asun niin kaukana koelähettimestä. Ainoat kaksi hyvää puolta dongeleissa ovat: siirrettävyys koneesta toiseen virtaa katkaisematta. Ja... en keksikään sitä toista hyvää syytä. Olkoon yksi hyvä syy sitten. Kaikki muut 65626468415431558 hyvää syytä ovat korttipaikkavirittimien puolella. 65626468415431559:s syykin tuli mieleen: pysyy emolevy terveenä kun ei ole dongelia imemässä laittomia 2 ampeerin virtapiikkejä usbiväylästä. 65626468415431560:s syykin tuli mieleen: emolevyn usbiliitin ei murru rikki kun ei ole dongelia vääntämässä sitä rikki. Voisin jatkaa listaa loputtomiin, mutta netissä ei levytila riitä kaikkien perusteluiden listaamiseen. Lyhyesti sanottuna dongelit ovat 99,99% perseestä kotoisin. Dongelin aiheuttamien vaarojen ja riskien poistamiseksi tarvitaan jatkojohtoja, 4-porttisia usb2-aktiivihubeja, vedonpoistokiskoja yms. On halvempaa ostaa korttiviritin, se ostos riittää sellaisenaan. Nyt kannattaa (köyhän) odottaa kunnes T2-viritinkorttien/dongelien kilpailu lähtee käyntiin ja saadaan useita erilaisia tuotteita myyntiin. 100 euron kiskurihintaiset lastentautiset pari nykyistä uutuusmallia eivät houkuttele ostoksille, minua ainakaan. Lottovoittajat toki ostavat rekkalastillisen jokaista uutuustuotetta kerran tunnissa, mutta minä olen mieluummin ilman (6 kuukatta vielä?) kunnes hintataso alenee ja tuotevalikoima kasvaa. Jos on varaa vain yhteen, kannattaa ostaa PCI- tai PCI Express-väyläinen viritinkortti. Jos on varaa useampaan, sitten ostetaan luotettavia kortteja x kappaletta ja lisäksi siirrettävyystarpeeseen yksi tai useampi pikkuinen dongeli vielä messiin, mutta dongeleihin ei siis voi luottaa. Korttipaikkaviritin aina ensisijaisesti ostetaan, jottei menetetä tärkeitä tallennuksia. Livekatselun, kun ei tallennella ohjelmia, voi hoitaa dongelilla ja vaikka läppärillä, raahaten konetta autotalliin ja vessaan ja pihalle samalla kun niitä säätiedotuksia ja makkaratarjouksia seurataan.
Jos kone, käyttisasennus ja itse virittäjä ajureineen on terve, usb-viritin toimii mainiosti siinä missä kotelon sisällä asuvat kollegansa. Usb-väylät aiheuttavat ongelmia vanhoilla/huonoilla piirisarjoilla ja/tai rötvätyissä käyttisasennuksissa. Niinkin mekaaninen asia kuin horoksi rämpätty usb-liitin voi laukoa ongelmia. Testattu yhdistelmä: XP Pro + Reddo Rector DVB-C + Intel G45.
Riittääkös USB-virittimessä potku/kaista tallentamaan esim. koko kanavanipun kerralla? HP:ltä tuli myyntiin näppärän kokoinen microserveri, mutta koneessa ei ole pci paikkoja ja pci-e väylään ei löydy dvb-c kortteja.
Kokeilin juuri tallentamalla XP Pro + Reddo Rector DVB-C + Intel G45 -yhdistelmällä yhden (1) tunnin ajan DVB Viewer 4.5:lla 8:n sd-kanavan nippua missä kanavat TV1, TV2, MTV3, Nelonen, Sub, Yle FST5, Yle Teema, JIM. Ei ollut ongelmia. DVB-G:n 700 tuntia putkeen HD-kuvaa -kestotestin luotettavuuden tasolle tällä ei tietenkään ole mitään asiaa.
Ja tämän tyyppinen tallenteluhan on mattimeikäläisten hommaa muutenkin. Kuitenkin on hyvä muistaa, että bitrate on kaapelin hd-kanavilla yli kolminkertainen sd-kanaviin verrattuna. Mutta jos kahdeksaa sd-kanavaa voi moitteetta tallennella, niin miksei myös hd-kanavan tallennus onnistuisi. 8x3megaa/s vastaa jo yli yhden hd-kanavan bitratea. Tosin sekin pointti on olemassa, että joidenkin suomalaisten sd-kanavien bitrate pyörii edelleen sattunaisesti surkuhupaisissa 1-2 MBit/s lukemissa.
Kyllä, ja lisäksi on syytä muistaa että usb-viritin ei ole yleensä kotelotuuletuksen vaikutuspiirissä l. lämpö-related ongelmia saattaa hc-tallennusmaratoneissa alkaa ilmaantua. Tai sitten ei. Kohtuulliselle normaalitallentajalle tämän nyt kuitenkin pitäisi riittää.
USB-vekotin ei välttämättä tarkoita donglea. Itselläni on pelkästään hyviä kokemuksia Technotrend CT-3650 CI:stä http://www.tt-pc.com/2916/TT-connect__CT-3650_CI.html Se on kaapelilla koneeseen kytkettävä C/T-vastaanotin, jossa on erillinen virtalähde ja common interface -paikka. USB2.0:n teoreettinen maksiminopeus on 480 megabittiä sekunnissa. Se riittäisi noin kymmenen hyvälaatuisen hd-lähetyksen siirtoon yhtäaikaa.
USB2-väylän käytännön maksimi jatkuva siirtonopeus on noin 30 megatavua sekunnissa, mutta vain silloin kun ei ole yhtäkään muuta häiritsevää USB-laitetta (hiiri, näppis, kiintolevy jne.) saman kontrollerin (Root Hub) kiusana. Tekee 1,76 gigatavua minuutissa ja 105,47 gigatavua tunnissa. Jos saman kontrolleriportin harteilla on muitakin laitteita, siirtonopeus romahtaa kelvottomaksi, eli ehdottomasti pitää DVB-viritin tunkea yksinään ainokaisena oliona puhtaaseen USB2-porttiin, joka johtaa suoraan EMOLEVYN usb-kontrollerin nenään, ja jota kaistaa ei jaeta tytärportteihin (siis jaetaan toki, mutta niihin tytärliittimiin ei saa tunkea mitään laitteita). Emolla saattaa olla vain 2 aitoa RootHubia, ja toinen niistä siis pitää varata yksinään DVB-virittimelle, toiseen saa tunkea kaikki muut lisälaitteet, hitaat etanat. Jos tv-ohjelmien tallennus tapahtuu suoraan ulkoiselle USB2-kiintolevylle, sekin tarvitsee ikioman RootHubin, joten emolla on oltava sellaisia ainakin kolme kappaletta. Tai kaksikin riittää jos ei käytetä usb-hiiriä/näppiksiä/muuta usb-kamaa. HD-kanavaa on lähetetty (antenniverkossa) tahdilla 10 gigatavua per tunti, joten sellaisia kanavia mahtuu USB2-väylän läpi kulkemaan 10,5 kappaletta. SD-kanavilla tahti on (antenniverkossa) 1...3 gigatavua per tunti, joten sellaisia kanavia mahtuu USB2-väylän läpi kulkemaan 35...105 kappaletta. Jos dongelivirittimessä on useita virittimiä, 2 kpl esimerkiksi, tämä tietysti pitää huomioida, yhtä muksia kohti jää siirtokaistaa enää 15 megatavua sekunnissa. Vastaavia ahtaita kaistarajoituksia EI OLE korttivirittimissä. 133 megatavua sekunnissa liikkuu data PCI-väylässä, ja ties miten järjettömän vikkelästi PCIE-väylässä (riippuu onko viritinkortti 1X vai 4X vai 16X, en osaa arvioida tulevaisuuden tuotteita, ja että mitä evoluutioversiota emolevyn PCI Express -väylä edustaa). .
USB3-laitteet ovat kokonaan omaa luokkaansa. Väylä ei enää ole hidastava pullonkaula. Toivottavasti dongeliviritinlaitteita tehdään jatkossa USB3-liitäntäisenä, niitä ehdottomasti olen kiinnostunut kokeilemaan. USB3-standardi on lukuisien parannettujen yksityiskohtiensa ansiosta paljon parempi kuin USB2. Oletettavasti mitään sähköön liittyvää perinteistä pulmaa ei enää esiinny USB3-virittimillä. Mekaaniset pulmatkin ovat osittain historiaa, koska uusi liitintyyppi kestää enemmän vääntövoimia. Toki nekin saa väännettyä rikki jos antennikaapelia nykäisee sivusuunnassa rajusti.
Usb 2:n riittämisestä ei saa käytännössä ongelmaa ainakaan vapaassa jakelussa olevilla kanavilla ja yhdellä virittimellä. Jos virittimiä on monia ja yhtäaikaisia tallennuksia on pakko harrastaa niin monella kanavalla yhtäaikaa että usb-väylän liimiitti ylittyy, saattaa joutua valikoimaan/etsimään virittimille eri root hubin alla olevat portit. Nelonen HD:n (15 Mbps) ja LIV:n (2,5 Mbps) tallentaminen yhtäaikaa edellisen testin tallennuskokoonpanolla ainakin onnistuu kitinöittä. Muita ohjelmaa lähettäviä HD-kanavia ei vapaassa jakelussa täällä savolaisen metropolin kaapeliverkossa olekaan joten väylän tilttiin saaminen jää testaamatta. USB3 ei ratkaise tuuletuksen puutteesta johtuvia tilttaamisia mitä 700 tunnin tallennuksessa saattaa tulla vastaan.
Tulossa kuitenkin on, hinnat pyörivät 100 tuntumassa, toimiiko Suomen Antenna HD ready maailmassa on sitten toinen juttu. http://www.wegotserved.com/2010/09/04/ifa-2010-hauppauge-announces-freeview-hd-dvbt2-tuner-pc/
Oikeastaan se pahentaa, koska USB3-vehkeet voivat imeä laillisesti jopa 4,5 wattia tehoa portista ulos. USB2-vehkeet imevät teoriassa enintään 2,5 wattia, mutta viritindongelit rikkovat sitä sääntöä surutta, etenkin jos dongeli sekoaa ja joutuu johonkin mielenhäiriöiseen ikiluuppiin. Peukalon kokoinen 5 watin "kuumennusvastus" kannattaa siis sijoittaa liikkuvaan ilmamassaan eli kotelo- tai virtalähdetuulettimen poistoilmavirtaukseen. Muutaman kymmenen sentin USB-jatkojohto otetaan avuksi ja kuuma dongeli lukitaan nippusiteillä tai rautalangalla jonkun pyörivän potkurin eteen viilentymään. Oma dongelini on metallikuorinen ja joskus se kuumenee niin kuumaksi, että pitää antaa metallin jäähtyä ennen kuin sormilla uskaltaa siihen koskea. Jos siis ei ole liikkuvaa ilmavirtausta apuna.
DVB T2:een voi alkaa jo valmistautua: Antenniverkon HD-lähetykset alkavat Ohjeita ja Antenna Ready HD
Digita lähettää STEREOVIDEOTA tällä hetkellä taajuudella 177,500 MHz. Kaksi kapeaa kuvaa vierekkäin samassa freimissä. 1920*1080 resoluutiolla.
OT: tämä on mielenkiintoista, onko ajatusta siitä, miten moisen kanavaklöntin saisin tehtyä Media Centerillä ja TV-sourcella?
Tuplaviritin DVB-T2/DVB-T/DVB-C kortti PCI-e väylään. http://shop.blackgold.tv/epages/BT3159.sf/en_AU/?ObjectPath=/Shops/BT3159/Products/BGT3620
Osaako kukaan suositella USB-liitäntäistä antenniverkon digisovitinta, jota käytetään satunnaiseen katseluun lähinnä töissä ja joskus kotona? Semmoinen laukussa mukana kulkeva olisi jees. Hintaa ei mielellään kauheasti saisi olla, mutta kuvanlaadun laitan kuitenkin hinnan edelle siinä mielessä, että hyvästä kuvasta pitää pystyä nauttimaan ilman jatkuvaa säätämistä. Netti on pullollaan erilaisia halpoja sovittimia, joten olisi kiitollinen avusta.